Ennallistamisen hyödyt 10*kulut!

Kiitos tuosta. Mutta yleensä sanot minua aina Kapiksi. Mihis se unohtui tällä kertaa?

Tollo-Aisa!

Et nyt ymmärrä alkuunkaan näitä motiiviasioita.

1. Minulla oli vahva motiivi kritisoida näitä ennallistamisasetuksen hyötylaskelmia. Tein sen siltä pohjalta, kun tosiaan olen ollut mukana määrittelemässä yhden liikennehankkeen hyötylaskelmia. Sen pohjalta tiedän, että hyödyt eivät ole todellisuudessa muutettavissa rahaksi todellisessa elämässä. Miten se esimerkiksi muutetaan rahaksi, että saapuisin pienempien ruuhkien vuoksi työpaikalle puolitoista minuuttia aiemmin, ja ehtisin sen vuoksi ALOITTAA TYÖT puolitoista minuuttia aiemmin. En kuitenkaan tekisi työtä yhtään sen enempää. Tuolla laskelmalla ja miljoonalla työmatkalla vuodessa tuolle aikasäästölle voitaisiin kuitenkin laskea 0,6 miljoonan euron aikasäästöhyödyt vuodessa! Ja kuten tuossa lainasin tuota aloittajan linkittämää HS:n artikkelia: itse artikkelissakin laskelmiin suhtauduttiin varsin kriittisesti!

2. Minulla oli vahva motiivi myös kiittää sinua sanoistasi ja samalla ihmetellä, kun et kutsunut minua Kapiksi. Kun sadasta kirjoituksestani noin 98:ssa olen sinulle aina Kapi, niin onhan se ihmeellistä, että yhtäkkiä en olekaan! Kyllä sitä piti ihan ääneen kirjoittamalla ihmetellä.

Ennallistamisen hyödyt eivät liity vain virkistyskäyttöön ja siihen liittyviin maksuvalmiustutkimuksiin. Toki joissain oloissa silläkin on merkitystä. Hyvä esimerkki tästä on talvimatkailu. Suuri osa ihmisistä on valmis maksamaan siitä, että he pääsevät vaikka viikoksi talven kylmyydestä etelän lämpöön.

Ennallistamisen hyödyt on vaikea laskea ja arvioida. Siitä voidaan olla yhtä mieltä. Mutta vaikka arviointi on vaikeaa, luonnon tieteilijät ja ilmastotukijat ymmärtävät, että hyödyt voivat olla valtavia. Hiilinielut ilmaston lämpenemisen torjujina ovat tunnetusti tärkeitä. Esim. Siperian roudan sulamisen on pelätty aiheuttavan valtavat metaanipäästöt ja kiihdyttävän vain ilmastomuutosta. Nyt tiedetään lisäksi, että se vapauttaa ikiroudasta viruksia ja elohopeaa, jotka voivat olla ihmisille ja eläimille hyvin vaarallisia. Tällaiset seuraukset sekä kaikki muut ilmaston muutoksen seuraukset aiheuttavat ihmiskunnalle mittaamattoman suuria taloudellisia ja inhimillisiä kärsimyksiä Mittaluokka vahingoista on aivan toista luokkaa kuin miljardin menot vuodessa Suomessa.

Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä voi olla samanlaisia globaaleja seurauksia. Esimerkiksi voi ottaa kasvien pölyttäjähyönteiset. Jos hyötykasvien tuotanto kärsii hyönteisten sukupuutosta ja vähentymisestä, sillä on suorat ja mittavat taloudelliset seuraukset. Kymmenen miljardin hyödyt eivät siis kerry vain virkistyskäytön vähenemisestä ainakaan Suomen kohdalla. Pahimmillaan voidaan päästä satojen miljardien tappioihin, jos mitään ei tehdä asioiden huonon kehityksen muuttamiseksi.

Ennallistamisen kustannuksia on jo paljon budjetissa sisällä kuten jutussa kerrotaan. 930 miljoonasta eurosta maksussa on joka tapauksessa jo nyt suuri osa. Lisäksi tutkimattomien alueiden määrä on suuri. Niissä on laskettu sama ennaltamistarve kuin tutkituissa alueissa. Jos tilanne on todellisuudessa parempi näillä tutkimattomilla alueuilla eli ennaltamisen tarvetta ei ole, se vähentää Suomen kustannuksia.

Ennaltamisen epäsuoria vaikutuksia ei ole laskettu kuten jutussa todetaan, mutta yhtäläisesti voi sanoa, että ennallistamatta jättämisen kaikkia negatiivisiakaan seurauksia ei ole laskettu, koska niiden arvioiminen ainakin tarkasti on mahdotonta.

Eli juttusi menee täysin vikaan siinä, jos kuvittelet, että ennaltamisen hyödyt tyhjenevät vain alueen virkistysarvoihin ihmisille.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Et nyt ymmärrä alkuunkaan näitä motiiviasioita.

1. Minulla oli vahva motiivi kritisoida näitä ennallistamisasetuksen hyötylaskelmia. Tein sen siltä pohjalta, kun tosiaan olen ollut mukana määrittelemässä yhden liikennehankkeen hyötylaskelmia. Sen pohjalta tiedän, että hyödyt eivät ole todellisuudessa muutettavissa rahaksi todellisessa elämässä. Miten se esimerkiksi muutetaan rahaksi, että saapuisin pienempien ruuhkien vuoksi työpaikalle puolitoista minuuttia aiemmin, ja ehtisin sen vuoksi ALOITTAA TYÖT puolitoista minuuttia aiemmin. En kuitenkaan tekisi työtä yhtään sen enempää. Tuolla laskelmalla ja miljoonalla työmatkalla vuodessa tuolle aikasäästölle voitaisiin kuitenkin laskea 0,6 miljoonan euron aikasäästöhyödyt vuodessa! Ja kuten tuossa lainasin tuota aloittajan linkittämää HS:n artikkelia: itse artikkelissakin laskelmiin suhtauduttiin varsin kriittisesti!

2. Minulla oli vahva motiivi myös kiittää sinua sanoistasi ja samalla ihmetellä, kun et kutsunut minua Kapiksi. Kun sadasta kirjoituksestani noin 98:ssa olen sinulle aina Kapi, niin onhan se ihmeellistä, että yhtäkkiä en olekaan! Kyllä sitä piti ihan ääneen kirjoittamalla ihmetellä.

Tuo puolentoista minuutin säästö tai lisä työaikaan on sikäli mielenkiintoinen, että asia nousi esille Sipilän hallituksen aikana. Silloinhan julkisen sektorin työaikaa lisättiin 7 minuuttia päivässä. Varmasti tästä syntyi laskennallista hyötyä Suomen kilpailukykyyn, mutta syntyikö todellista. Vai odotettiinko neljän jälkeen vain se 7 minuuttia ennen luin kellokortti leimattiin? Juha Sipilä tuntui uskovan asiaansa. Ei kai hän muuten olisi tuollaiseen hullutukseen lähtenyt. Tai tiedä nyt noista kepujen aivoituksista.

mielipidepankki kirjoitti:

Ennallistamisen hyödyt eivät liity vain virkistyskäyttöön ja siihen liittyviin maksuvalmiustutkimuksiin. Toki joissain oloissa silläkin on merkitystä. Hyvä esimerkki tästä on talvimatkailu. Suuri osa ihmisistä on valmis maksamaan siitä, että he pääsevät vaikka viikoksi talven kylmyydestä etelän lämpöön.

Ennallistamisen hyödyt on vaikea laskea ja arvioida. Siitä voidaan olla yhtä mieltä. Mutta vaikka arviointi on vaikeaa, luonnon tieteilijät ja ilmastotukijat ymmärtävät, että hyödyt voivat olla valtavia. Hiilinielut ilmaston lämpenemisen torjujina ovat tunnetusti tärkeitä. Esim. Siperian roudan sulamisen on pelätty aiheuttavan valtavat metaanipäästöt ja kiihdyttävän vain ilmastomuutosta. Nyt tiedetään lisäksi, että se vapauttaa ikiroudasta viruksia ja elohopeaa, jotka voivat olla ihmisille ja eläimille hyvin vaarallisia. Tällaiset seuraukset sekä kaikki muut ilmaston muutoksen seuraukset aiheuttavat ihmiskunnalle mittaamattoman suuria taloudellisia ja inhimillisiä kärsimyksiä Mittaluokka vahingoista on aivan toista luokkaa kuin miljardin menot vuodessa Suomessa.

Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä voi olla samanlaisia globaaleja seurauksia. Esimerkiksi voi ottaa kasvien pölyttäjähyönteiset. Jos hyötykasvien tuotanto kärsii hyönteisten sukupuutosta ja vähentymisestä, sillä on suorat ja mittavat taloudelliset seuraukset. Kymmenen miljardin hyödyt eivät siis kerry vain virkistyskäytön vähenemisestä ainakaan Suomen kohdalla. Pahimmillaan voidaan päästä satojen miljardien tappioihin, jos mitään ei tehdä asioiden huonon kehityksen muuttamiseksi.

Ennallistamisen kustannuksia on jo paljon budjetissa sisällä kuten jutussa kerrotaan. 930 miljoonasta eurosta maksussa on joka tapauksessa jo nyt suuri osa. Lisäksi tutkimattomien alueiden määrä on suuri. Niissä on laskettu sama ennaltamistarve kuin tutkituissa alueissa. Jos tilanne on todellisuudessa parempi näillä tutkimattomilla alueuilla eli ennaltamisen tarvetta ei ole, se vähentää Suomen kustannuksia.

Ennaltamisen epäsuoria vaikutuksia ei ole laskettu kuten jutussa todetaan, mutta yhtäläisesti voi sanoa, että ennallistamatta jättämisen kaikkia negatiivisiakaan seurauksia ei ole laskettu, koska niiden arvioiminen ainakin tarkasti on mahdotonta.

Eli juttusi menee täysin vikaan siinä, jos kuvittelet, että ennaltamisen hyödyt tyhjenevät vain alueen virkistysarvoihin ihmisille.

Ennallistamisessa luonnon tilassa olleet alueet jotka on käsitelty ihmisen toimesta pitäisi palauttaa 1950 vuoden tilanteeseen.

Vantaalla esimerkiksi oli Seutulassa iso suoalue, joka siis tämän periaatteen mukaan pitäisi palauttaa ennalleen. Melkoinen kustannus kun sillä suolla on nyt lentokenttä.

Vihreään ideologiaan toki kuuluu, että vain maaseudulla tehdään noita ennallastamisia, hehän ovat aina vaatimassa tekoja muilta kuin itseltään tai lähipiireiltään, joten voi olla etteivät halua tälläistä

Ennallistaminen koskee tietysti myös mm. tuulivoimaloita, nehän on rakennettu metsiin joista puut on hakattu voimalan tieltä, ja alue betonoitu tuulivoimalan perustuksiksi. Melkoinen ennallistamisurakka niissäkin. Voisin sanoa, että tuo vajaa miljardi vuodessa ei piisaa jos kaikki nämä ennallistamiset tehtäisiin. Mutta kuten sanottua, luultavasti vaade koskee vain sellaisia alueita, joissa ei ole vihreiden mielestä "hyviä" asioita, kuten lentokenttiä tai tuulivoimaloita

mielipidepankki kirjoitti:

Ennallistamisen hyödyt eivät liity vain virkistyskäyttöön ja siihen liittyviin maksuvalmiustutkimuksiin. Toki joissain oloissa silläkin on merkitystä. Hyvä esimerkki tästä on talvimatkailu. Suuri osa ihmisistä on valmis maksamaan siitä, että he pääsevät vaikka viikoksi talven kylmyydestä etelän lämpöön.

Ennallistamisen hyödyt on vaikea laskea ja arvioida. Siitä voidaan olla yhtä mieltä. Mutta vaikka arviointi on vaikeaa, luonnon tieteilijät ja ilmastotukijat ymmärtävät, että hyödyt voivat olla valtavia. Hiilinielut ilmaston lämpenemisen torjujina ovat tunnetusti tärkeitä. Esim. Siperian roudan sulamisen on pelätty aiheuttavan valtavat metaanipäästöt ja kiihdyttävän vain ilmastomuutosta. Nyt tiedetään lisäksi, että se vapauttaa ikiroudasta viruksia ja elohopeaa, jotka voivat olla ihmisille ja eläimille hyvin vaarallisia. Tällaiset seuraukset sekä kaikki muut ilmaston muutoksen seuraukset aiheuttavat ihmiskunnalle mittaamattoman suuria taloudellisia ja inhimillisiä kärsimyksiä Mittaluokka vahingoista on aivan toista luokkaa kuin miljardin menot vuodessa Suomessa.

Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä voi olla samanlaisia globaaleja seurauksia. Esimerkiksi voi ottaa kasvien pölyttäjähyönteiset. Jos hyötykasvien tuotanto kärsii hyönteisten sukupuutosta ja vähentymisestä, sillä on suorat ja mittavat taloudelliset seuraukset. Kymmenen miljardin hyödyt eivät siis kerry vain virkistyskäytön vähenemisestä ainakaan Suomen kohdalla. Pahimmillaan voidaan päästä satojen miljardien tappioihin, jos mitään ei tehdä asioiden huonon kehityksen muuttamiseksi.

Ennallistamisen kustannuksia on jo paljon budjetissa sisällä kuten jutussa kerrotaan. 930 miljoonasta eurosta maksussa on joka tapauksessa jo nyt suuri osa. Lisäksi tutkimattomien alueiden määrä on suuri. Niissä on laskettu sama ennaltamistarve kuin tutkituissa alueissa. Jos tilanne on todellisuudessa parempi näillä tutkimattomilla alueuilla eli ennaltamisen tarvetta ei ole, se vähentää Suomen kustannuksia.

Ennaltamisen epäsuoria vaikutuksia ei ole laskettu kuten jutussa todetaan, mutta yhtäläisesti voi sanoa, että ennallistamatta jättämisen kaikkia negatiivisiakaan seurauksia ei ole laskettu, koska niiden arvioiminen ainakin tarkasti on mahdotonta.

Eli juttusi menee täysin vikaan siinä, jos kuvittelet, että ennaltamisen hyödyt tyhjenevät vain alueen virkistysarvoihin ihmisille.

"Esimerkiksi voi ottaa kasvien pölyttäjähyönteiset."

Niinpä, ennallastamisen yksi merkittävä haitta on pölyttäjien väheneminen.

Aukot ovat paikkoja, joissa pölytäjähyönteiset viihtyvät erityisen hyvin, ja ne myös pesivät niissä. Tutkimusten mukaan aukossa ja pientareilla yms avoimissa maastonkohdissa on jopa nelinkertainen määrä pölyttäjiä jatkuvakasvatteiseen metsään verrattuna, ja vanhoihin ikimetsiin verrattuna vieläkin enemmän. Siellä missä viihtyy heinä- ja ruohokasvillisuus, viihtyvät myös pölyttäjähyönteiset.

Selitys on siinä, että pioneerilajit valtaavat nopeasti aukon. Siellä missä viihtyy heinä- ja ruohokasvillisuus, viihtyvät myös pölyttäjähyönteiset. Kasvit tarjoavat ruokaa pölyttäjille, ja sitä myöten myös ihmiselle. Luonnonmarjojen pölytys kun on täysin näiden pienten metsän pörisijöiden varassa. Mitä enemmän niitä on, sitä parempia marjasatoja saamme. Nuoret hooidetut metsäthän ovat myös mustikan ja puolukan kasvupaikkoja, ja vadelma menestyy yhtenä pioneerilajina heti ensimmäisten joukossa hakkuu aukossa.

Pölyttäjien merkitys ei rajoitu suinkaan metsämarjoihin, vaan myös viljelykasveihin. Niiden pölytystä voi jossain määrin varmistaa mehiläistarhauksella, mutta luonnon pölytttäjiä ei niilläkään kokonaan voi korvata. Ennallistamisesta voi siis koitua miljardien tappiot ruokahuollolle, jos ennallistamisen myötä merkittäviä aloja metsää poistuu talouskäytöstä.

Anonyymi00004 kirjoitti:

"Esimerkiksi voi ottaa kasvien pölyttäjähyönteiset."

Niinpä, ennallastamisen yksi merkittävä haitta on pölyttäjien väheneminen.

Aukot ovat paikkoja, joissa pölytäjähyönteiset viihtyvät erityisen hyvin, ja ne myös pesivät niissä. Tutkimusten mukaan aukossa ja pientareilla yms avoimissa maastonkohdissa on jopa nelinkertainen määrä pölyttäjiä jatkuvakasvatteiseen metsään verrattuna, ja vanhoihin ikimetsiin verrattuna vieläkin enemmän. Siellä missä viihtyy heinä- ja ruohokasvillisuus, viihtyvät myös pölyttäjähyönteiset.

Selitys on siinä, että pioneerilajit valtaavat nopeasti aukon. Siellä missä viihtyy heinä- ja ruohokasvillisuus, viihtyvät myös pölyttäjähyönteiset. Kasvit tarjoavat ruokaa pölyttäjille, ja sitä myöten myös ihmiselle. Luonnonmarjojen pölytys kun on täysin näiden pienten metsän pörisijöiden varassa. Mitä enemmän niitä on, sitä parempia marjasatoja saamme. Nuoret hooidetut metsäthän ovat myös mustikan ja puolukan kasvupaikkoja, ja vadelma menestyy yhtenä pioneerilajina heti ensimmäisten joukossa hakkuu aukossa.

Pölyttäjien merkitys ei rajoitu suinkaan metsämarjoihin, vaan myös viljelykasveihin. Niiden pölytystä voi jossain määrin varmistaa mehiläistarhauksella, mutta luonnon pölytttäjiä ei niilläkään kokonaan voi korvata. Ennallistamisesta voi siis koitua miljardien tappiot ruokahuollolle, jos ennallistamisen myötä merkittäviä aloja metsää poistuu talouskäytöstä.

Vihreät vaativat juhlapuheissa tieteeseen perustuvaa päätöksentekoa.

Kun vihreiltä kysytään, mikä huolestuttaa metsien käsittelyssä, yksi vastaus on pölyttäjien väheneminen. Sitä ei voida tunnustaa, että avohakkuut suosivat pölyttäjiä. Tutkitun tiedon mukaan avohakkuun jälkeen hehtaarilla voi olla jopa 25 000 kimalaista. Tämä tutkimustietoa ei kuitenkaan voida hyväksyä, kun se ei tue vihreiden mielikuviin perustuvaa idealistista kuvaa metsistä. Semmonen tiedepuolue meillä

Anonyymi00004 kirjoitti:

Ennallistamisessa luonnon tilassa olleet alueet jotka on käsitelty ihmisen toimesta pitäisi palauttaa 1950 vuoden tilanteeseen.

Vantaalla esimerkiksi oli Seutulassa iso suoalue, joka siis tämän periaatteen mukaan pitäisi palauttaa ennalleen. Melkoinen kustannus kun sillä suolla on nyt lentokenttä.

Vihreään ideologiaan toki kuuluu, että vain maaseudulla tehdään noita ennallastamisia, hehän ovat aina vaatimassa tekoja muilta kuin itseltään tai lähipiireiltään, joten voi olla etteivät halua tälläistä

Ennallistaminen koskee tietysti myös mm. tuulivoimaloita, nehän on rakennettu metsiin joista puut on hakattu voimalan tieltä, ja alue betonoitu tuulivoimalan perustuksiksi. Melkoinen ennallistamisurakka niissäkin. Voisin sanoa, että tuo vajaa miljardi vuodessa ei piisaa jos kaikki nämä ennallistamiset tehtäisiin. Mutta kuten sanottua, luultavasti vaade koskee vain sellaisia alueita, joissa ei ole vihreiden mielestä "hyviä" asioita, kuten lentokenttiä tai tuulivoimaloita

Yhden tuulivoimalan myllyn alle jää hehtaari aukkoa, siihen päälle tiet, sähkölinjat ja muuntoasemat sun muut. Jos olemassa oleva runkolinja on lähellä, niin yhtä myllyä kohden metsää tuhotaan 2 hehtaaria. Yleensä ei ole, vaan linjaa vedetään kilometritolkulla.

Keskijännitelinja vaatiin noin 40 metriä leveän väylän metsään, kun otetaan huomioon suojavyöhykkeet, joille ei saa kasvattaa sellaisia puita, jotka kaatuessaan voivt osua johtoihin. Siis 4 hehtaaria per kilometri.

Tutustuin "avoimien ovien" päivänä yhteen uuteen tuulivoimapuistoon kun sitä rakennettiin. Puistossa oli 7 myllyä, tietä oli jouduttu tekemään 4 km, ja linjaa jouduttiin vetämään 5 km. Näistä sai laskettua, että aukkkoa tuli 32 hehtaaria, siis noin 4,5 hehtaaria myllyä kohden. Hehtaari metsää kasvaa keskimäärin 5 kuutiota puuta vuodessa, siinä on mukana myös kitumaat. Kuutio puuta sitoo noin 1000 kg hiilidioksidia, siis hehtaari sitoo 5000 kg. 32 hehtaaria sitoisi 160000 kiloa hiilidioksidia. Joka vuosi. Tuulivoiman vuoksi se menetetään

Tätä menetettyä hiilen sidontaa ei tietenkään lasketa mukaan tuulivoiman päästöihin, eikä siihen lasketa myöskään vaikkapa sen betoniperustuksen rakentamiseen käytetyn sementin ja teräksen päästöjä, vaan tuulivoimaa pidetään nollapäästöisenä.

mielipidepankki kirjoitti:

Ennallistamisen hyödyt eivät liity vain virkistyskäyttöön ja siihen liittyviin maksuvalmiustutkimuksiin. Toki joissain oloissa silläkin on merkitystä. Hyvä esimerkki tästä on talvimatkailu. Suuri osa ihmisistä on valmis maksamaan siitä, että he pääsevät vaikka viikoksi talven kylmyydestä etelän lämpöön.

Ennallistamisen hyödyt on vaikea laskea ja arvioida. Siitä voidaan olla yhtä mieltä. Mutta vaikka arviointi on vaikeaa, luonnon tieteilijät ja ilmastotukijat ymmärtävät, että hyödyt voivat olla valtavia. Hiilinielut ilmaston lämpenemisen torjujina ovat tunnetusti tärkeitä. Esim. Siperian roudan sulamisen on pelätty aiheuttavan valtavat metaanipäästöt ja kiihdyttävän vain ilmastomuutosta. Nyt tiedetään lisäksi, että se vapauttaa ikiroudasta viruksia ja elohopeaa, jotka voivat olla ihmisille ja eläimille hyvin vaarallisia. Tällaiset seuraukset sekä kaikki muut ilmaston muutoksen seuraukset aiheuttavat ihmiskunnalle mittaamattoman suuria taloudellisia ja inhimillisiä kärsimyksiä Mittaluokka vahingoista on aivan toista luokkaa kuin miljardin menot vuodessa Suomessa.

Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä voi olla samanlaisia globaaleja seurauksia. Esimerkiksi voi ottaa kasvien pölyttäjähyönteiset. Jos hyötykasvien tuotanto kärsii hyönteisten sukupuutosta ja vähentymisestä, sillä on suorat ja mittavat taloudelliset seuraukset. Kymmenen miljardin hyödyt eivät siis kerry vain virkistyskäytön vähenemisestä ainakaan Suomen kohdalla. Pahimmillaan voidaan päästä satojen miljardien tappioihin, jos mitään ei tehdä asioiden huonon kehityksen muuttamiseksi.

Ennallistamisen kustannuksia on jo paljon budjetissa sisällä kuten jutussa kerrotaan. 930 miljoonasta eurosta maksussa on joka tapauksessa jo nyt suuri osa. Lisäksi tutkimattomien alueiden määrä on suuri. Niissä on laskettu sama ennaltamistarve kuin tutkituissa alueissa. Jos tilanne on todellisuudessa parempi näillä tutkimattomilla alueuilla eli ennaltamisen tarvetta ei ole, se vähentää Suomen kustannuksia.

Ennaltamisen epäsuoria vaikutuksia ei ole laskettu kuten jutussa todetaan, mutta yhtäläisesti voi sanoa, että ennallistamatta jättämisen kaikkia negatiivisiakaan seurauksia ei ole laskettu, koska niiden arvioiminen ainakin tarkasti on mahdotonta.

Eli juttusi menee täysin vikaan siinä, jos kuvittelet, että ennaltamisen hyödyt tyhjenevät vain alueen virkistysarvoihin ihmisille.

Mutta onhan se tulopuoli tieteellisesti laskettu, joten ei hätää. 9,6 miljardia tulee EU:lta rahaa meille, rahoja jotka ovat luonteeltaan aineettomia ja koettuja. Varmaan siis maksu tulee kryptovaluutoissa, kun se tuollaista aineetonta. Jostain se kuitenkin tulee kun niin on EU:ssa määrätty.

Tiede on ihmeellistä, sen voi myös tuosta EU:n perustelusta sanoa. Samolla ja Eritreassa tehtyjen meta analyysien tuloksena saamme tarkan tiedon mitä Suomen metsille pitää tehdä. Olisko tämä sitä globalisaatiota?

Myös tulosten tarkkuus on hyvällä tolalla: Se on niin arvio kuin vain voi olla, sanoo asiantuntijakin tuossa haastattelussa ainakin tulopuolesta. Eli voi olla pahastikin alakantissa, tiedä vaikka saisimme 20 miljardia tuloja vuodessa.

Tervetuloa ihailemaan Helsingin metsiä. Meillä on täällä iso puut, ei sellaisia tikkuja kuten teillä siellä jossakin.

Päässäsi on vääristyneet asiat, ei Hesarin toimituksessa.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Tervetuloa ihailemaan Helsingin metsiä. Meillä on täällä iso puut, ei sellaisia tikkuja kuten teillä siellä jossakin.

Mannerheimintiellä oli varmaan tuollainen iso puu kaatunut kun kerran siellä yritin kulkea. Oli koko tie suljettu, poliiseja pilvin pimein ja jotkut istuivat asfaltillakin.