Avuliaisuudesta...

ihan sellaisenaan...

Eksyin äsken ensimmäistä kertaa elämässäni tuubin lyhytvideoita katsomaan.. yllätyin sen moninaisesta tarjonnasta ja mikä yllätti eniten.. auttamisvideot.

Kuka maksaa jonkun ruokaostokset, antaa auton tai kokonaan uuden elämän vähempiosaiselle..
.. pistää miettimään kuinka moni niistä on ulkokultaisesti tehtyjä, jotta saadaan katsojia ja seuraajia kanavalle.

Haluaisin naivisti uskoa että avuliaisuus on sisäänrakennettuna meistä jokaiseen.. hmm..
tiedän toki paremmin. Jo työelämä kertoo sen, että avuliaisuus on utopiaa.

Ihmisistä suurin osa pitää huolta vain omista asioistaan tässä raadollisessa maailmassa. Ja osa ei kykene siihenkään.

Mielenkiinnosta kysyisinkin nyt teiltä tavan talliaisilta pidättekö itseänne avuliaana ja mitä olette tehneet auttaaksenne?

Itse pidän itseäni semiavuliaana.

108

622

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Kyllä mä olen sisäsyntyisesti avulias. Annat istuimet huonokuntoisille, kannan laukut, avaan ovet vanhuksille, huomioin, ne jotka jää syrjään, vaikken ole pitkä, kiipeän kaupassa vaikka ylähyllylle jos joku pyytää auttamaan jonkun tuotteen alas jne.

      Siitä tulee yksinkertaisesti kiva olo itsellekin jos lie heillekin.

      • Anonyymi

        Kerran pakkasin sivullisena pyörätuoliasiakkaan ostokset hänen reppuunsa kaupan kassalla kun kukaan ei auttanut. Katsoin vielä ettei roikkuva laukun hihna jäänyt pyörien väliin. Miten tuli itelle hyvä olo, että ei me lähimmäiset ventovieraat täällä suinkaan syyttä olla tallustamassa.

        Auttakaa toisianne jos huomaatte apua tarvittavan!


      • Anonyymi

        Joo vaikka mode poistit sen, niin autan niitäkin, jotka ovat p uu kottaneet joskus selkään.


      • Anonyymi

        Viimeksi annoin vanhalle rouvalle jouluvalopaketin ylähyllyltä, ja me molemmat oltiin alle 160 cm. Saatiin siinä hyvät naurut yhdessä samalla 😅


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kerran pakkasin sivullisena pyörätuoliasiakkaan ostokset hänen reppuunsa kaupan kassalla kun kukaan ei auttanut. Katsoin vielä ettei roikkuva laukun hihna jäänyt pyörien väliin. Miten tuli itelle hyvä olo, että ei me lähimmäiset ventovieraat täällä suinkaan syyttä olla tallustamassa.

        Auttakaa toisianne jos huomaatte apua tarvittavan!

        Auttamisesta tulee tosiaan kiva olo. Tosin huomannut, että osa ihmisistä käyttää hyväkseen toisten avuliaisuutta. Mikä kovin valitettavaa.

        Olen niin kuullut sanontaa, että tyhmä tekee ja viisas pääsee vähemmällä.
        Mutta en ole asian suhteen täysin kyyninen. Sinisilmäisyyttäni on vielä roimasti jäljellä.

        Mimä autan mielelläni. Olen aina ollut sellainen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Joo vaikka mode poistit sen, niin autan niitäkin, jotka ovat p uu kottaneet joskus selkään.

        No tuohon mä en pysty. Kyllä pitää raja vetää johonkin..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Viimeksi annoin vanhalle rouvalle jouluvalopaketin ylähyllyltä, ja me molemmat oltiin alle 160 cm. Saatiin siinä hyvät naurut yhdessä samalla 😅

        Kiipesittekö toistenne olkapäille?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiipesittekö toistenne olkapäille?

        Melkein. Mutta mulla oli pidempi käsi ja varpaillani kun oikein keikuin, niin sain kuin sainkin rouvalle paketin :)


      • Anonyymi

        Kerran lyhyt ihminen katsoi kaihoisasti ylähyllyllle ja isona paskiaisena kysyin voisinko auttaa?

        Hän tuumasi, ettei tarvi auttaa. Hetken päästä kuitenkin tuumasi, josko voisin sieltä ylähyllyltä antaa simpukkapurkin.

        >simiti<


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kerran lyhyt ihminen katsoi kaihoisasti ylähyllyllle ja isona paskiaisena kysyin voisinko auttaa?

        Hän tuumasi, ettei tarvi auttaa. Hetken päästä kuitenkin tuumasi, josko voisin sieltä ylähyllyltä antaa simpukkapurkin.

        >simiti<

        Tähän on pakko lyhyenä sanoa, että minä en kursaile kaupassa pyytää apua. En mielelläni kiipeile niille norsunjalkajakkaroille tasapainohäiriöideni takia. Ei se ylösmeno, vaan se peruuttaminen takaisin maanpinnalle...

        Olen huomannut, et ihmiset oikeasti mielellään auttavat. Ensin he hämmentyvät, mutta nopeasti huomaavat pienikokoisuuteni ja ongelmani. Ja lopuksi ovat iloisia, kun olivat avuksi.


    • Anonyymi

      Olet mies avulias kyllä saamaan ihmiset pimahtamaan päästään, jokaisen on oltava lahjakas jossain

      • Höh... sä se jaksat.


    • Anonyymi

      En auta juuri ketään koska tiedän jos minulla olisi suuri hätä, niin en saisi muuta kuin pilkkaa ja naurua osakseni.
      Poislukien vanhempani ja ihan läheisin suku plus vaimo. Muut olkoot omillaan.

      • Tuon arvelisin olevan vallitseva käsitys.


      • Anonyymi
        Pikku-pirpana kirjoitti:

        Tuon arvelisin olevan vallitseva käsitys.

        no ainakin meidän suvussa, ihan oikeasti sukulaisuus on sosiaaliturvamme... ainakin serkkuihimme asti. Pikkuserkkujamme mä en edes oikeasti tunne, kunnes yks mies seisoi hoitokodin ovella ja kysyi mua nimeltä. No, mä menin tietenkin sinne tiedustelemaan asiaa.
        Nän esitteli itsensä, muttei nimi sanonut mulle mitään. Lopulta hän kertoi ett hänellä olisi pakettiautossaan kaksi laatikollista omenia Ahvenanmaalta. Johon mä töksäytin ett kiitos vaan mutten mä osta, mulla on itsellänikin omenapuita.
        Hiukan nolon näköisenä sanoi; "Ettei hän ole myymässäkään, Pappa vaan oli käynyt kylässä mun ja vanhempieni luona, ja pappa oli lähettänyt ne kaksi laatikollista omenia, mulle. Käytettäväksi vaikka vanhainkodissa." No selvisihän se mysteeri lopulta mullekin, kun selvisi pappan nimi; Faijan serkku, joka kävi kesällä kyläilemässä luonamme.

        Oli lähettänyt 2 laatikollista laatuomenia tänne, samalla kun oli tuotu Turun Kauppahalliin parille myyjälle muutama laatikko ja yhteen hotelli ja yritysketjuun suuren pakettiauton muu lastina ollut omena määrä. Hitto että nolotti! Käytiin autolla hakemassa omenat ja vein vieraan toimiston puolelle omenien kera. Soitin keittiöön ja tilasin 4 mukillista kahvia, sokerikon, kermanekan ja voileipiä sekä kaneliässiä... niin ja tuo myös pullaa jos meillä on.

        Vaivautunut 5min, kunnes Unski toi pyytämäni tarjoilu tuotteet. Sai viedä samalla kärryillä pari laatikollista omenia keittiöön ja pestä niistä muutamia vanhuksille oleskelutiloihin. Unski kun näki omenat, alkoi kehumaan miten kauniita omppuja, olen onnistunut ostamaan; kyllä nyt väki on iloinen... plät plät plää. Jossain välissä sain sanottua ett saatiin ne lahjoituksena vieraan pappalta Ahvenanmaalta. Siinä vaiheessa puhe kääntyi "rantaruotsiksi"... ymmärsin kyllä pitää suuni kiinni. Nuo kaksi toisilleen vierasta miestä kyllä löysivät yhteisen sävelen. Taisin minäkin saada tylyyteni anteeksi; ymmärrättömyydelläni, jos oikein ymmärsin heidän huvittuneisuutensa.

        Oli pakko kysyä jopa ett menenkö mä keittiöön pesemään omenia ja vahtimaan ruokaa?
        Uski palasi keittiöön hommiinsa ja vieras suuntasi kyläileen, jonkun ennestään tuttavan luokse... tarjosin kyllä yöpymistä luonamme, mutt hänellä näytti olevan joku muu asia mielessä kuin seuraavana yönä nukkuminen. Ihanan hyviä pikkasen hapokkaita ja makeita omenia, oli pakko rajoittaa vanhuksilta niiden syöminen, yhdellä kertaa niin paljon kun jotkut olisivat niitä raaputtaneet itselleen syötäväksi.

        Menivät muutenkin 3 päivässä loppuun asti käytetyiksi. Yks erittäin iso omenapiirakka tuli leivottua ja omenahyvettä jälkkäriksi. Muut omenat tuli syötyä ihan sellaisenaan. Kyllä saivat omput kehuja, pitää kiittää niiden lähettäjää marraskuun viimeisenä
        päivänä; kukkalähetyksellä ja kiitoskortilla muistaen, hänellä on silloin syntymäpäivä!
        Textiviestillä kiitin heti kotiin päästyäni, Faijalla oli sähköposti osoite sekä känny numero.


      • Anonyymi kirjoitti:

        no ainakin meidän suvussa, ihan oikeasti sukulaisuus on sosiaaliturvamme... ainakin serkkuihimme asti. Pikkuserkkujamme mä en edes oikeasti tunne, kunnes yks mies seisoi hoitokodin ovella ja kysyi mua nimeltä. No, mä menin tietenkin sinne tiedustelemaan asiaa.
        Nän esitteli itsensä, muttei nimi sanonut mulle mitään. Lopulta hän kertoi ett hänellä olisi pakettiautossaan kaksi laatikollista omenia Ahvenanmaalta. Johon mä töksäytin ett kiitos vaan mutten mä osta, mulla on itsellänikin omenapuita.
        Hiukan nolon näköisenä sanoi; "Ettei hän ole myymässäkään, Pappa vaan oli käynyt kylässä mun ja vanhempieni luona, ja pappa oli lähettänyt ne kaksi laatikollista omenia, mulle. Käytettäväksi vaikka vanhainkodissa." No selvisihän se mysteeri lopulta mullekin, kun selvisi pappan nimi; Faijan serkku, joka kävi kesällä kyläilemässä luonamme.

        Oli lähettänyt 2 laatikollista laatuomenia tänne, samalla kun oli tuotu Turun Kauppahalliin parille myyjälle muutama laatikko ja yhteen hotelli ja yritysketjuun suuren pakettiauton muu lastina ollut omena määrä. Hitto että nolotti! Käytiin autolla hakemassa omenat ja vein vieraan toimiston puolelle omenien kera. Soitin keittiöön ja tilasin 4 mukillista kahvia, sokerikon, kermanekan ja voileipiä sekä kaneliässiä... niin ja tuo myös pullaa jos meillä on.

        Vaivautunut 5min, kunnes Unski toi pyytämäni tarjoilu tuotteet. Sai viedä samalla kärryillä pari laatikollista omenia keittiöön ja pestä niistä muutamia vanhuksille oleskelutiloihin. Unski kun näki omenat, alkoi kehumaan miten kauniita omppuja, olen onnistunut ostamaan; kyllä nyt väki on iloinen... plät plät plää. Jossain välissä sain sanottua ett saatiin ne lahjoituksena vieraan pappalta Ahvenanmaalta. Siinä vaiheessa puhe kääntyi "rantaruotsiksi"... ymmärsin kyllä pitää suuni kiinni. Nuo kaksi toisilleen vierasta miestä kyllä löysivät yhteisen sävelen. Taisin minäkin saada tylyyteni anteeksi; ymmärrättömyydelläni, jos oikein ymmärsin heidän huvittuneisuutensa.

        Oli pakko kysyä jopa ett menenkö mä keittiöön pesemään omenia ja vahtimaan ruokaa?
        Uski palasi keittiöön hommiinsa ja vieras suuntasi kyläileen, jonkun ennestään tuttavan luokse... tarjosin kyllä yöpymistä luonamme, mutt hänellä näytti olevan joku muu asia mielessä kuin seuraavana yönä nukkuminen. Ihanan hyviä pikkasen hapokkaita ja makeita omenia, oli pakko rajoittaa vanhuksilta niiden syöminen, yhdellä kertaa niin paljon kun jotkut olisivat niitä raaputtaneet itselleen syötäväksi.

        Menivät muutenkin 3 päivässä loppuun asti käytetyiksi. Yks erittäin iso omenapiirakka tuli leivottua ja omenahyvettä jälkkäriksi. Muut omenat tuli syötyä ihan sellaisenaan. Kyllä saivat omput kehuja, pitää kiittää niiden lähettäjää marraskuun viimeisenä
        päivänä; kukkalähetyksellä ja kiitoskortilla muistaen, hänellä on silloin syntymäpäivä!
        Textiviestillä kiitin heti kotiin päästyäni, Faijalla oli sähköposti osoite sekä känny numero.

        Juu.. olen ymmärtänyt, että te pidätte lujasti yhtä.. koko perheen voimin. Se on tavallaan todella ihailtavaa ja samalla uskomatonta.

        Pidän hienona asiana noin kiinteitä perhesuhteita, vaikka niistä mitään ymmärräkään.

        Minä autan mielelläni ihmisiä. Toki, jos se menee pelkäksi yksipuoleiseksi auttamiseksi .. sijs hyväksikäytöksi, niin pistän pillit pussiin sen auttamisen kanssa.


    • Anonyymi

      Kyllä pidän itseäni avuliaana. Annan seksiä seuraa olen maksanut toisen sähkölaskut ja toisen vuokrat. Autan jos tarve. Vaikka itse näkisin nälkää.

      • No toi kuulostaa jo joltakin muulta.. ehkäpä läheisriippuvaisuudelta. Toki on avuliasta auttaa toista hädässä, mutta liika on liikaa.


    • Anonyymi

      Kyllähän kaikki auttaminen on auttajan omasta kulmasta lähtevää. Kaikki auttaminen on tietyllä tavalla itsekästä, jos sitä haluaa sitä kautta katsoa.

      • Anonyymi

        Olemme auttamassa toisiamme

        Teen mitä täytyy


      • En ihan ehkä olisi noin varma tuostakaan.. joissakin tapauksissa voi olla kyse itsekkäistä lähtökohdista, mutta uskon, että pyyteetöntä auttamistakin on.

        Haluatko avata ajatuksenjuoksuasi hieman?


      • Anonyymi
        Pikku-pirpana kirjoitti:

        En ihan ehkä olisi noin varma tuostakaan.. joissakin tapauksissa voi olla kyse itsekkäistä lähtökohdista, mutta uskon, että pyyteetöntä auttamistakin on.

        Haluatko avata ajatuksenjuoksuasi hieman?

        Kaikki auttaminen kyllä lähtee auttajasta ja hänen itsensä siitä saamasta ilosta ja mielihyvästä. Auttamisesta tulee hyvä mieli. Ei se koskaan pyyteetöntä ole.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikki auttaminen kyllä lähtee auttajasta ja hänen itsensä siitä saamasta ilosta ja mielihyvästä. Auttamisesta tulee hyvä mieli. Ei se koskaan pyyteetöntä ole.

        Mutta vaikka noin on, niin ei se tee auttamisesta mitenkään väärää. Sen voin ihan myöntää, että kyllä siitä aina itsekin vähintään sitä mielihyvää saa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kaikki auttaminen kyllä lähtee auttajasta ja hänen itsensä siitä saamasta ilosta ja mielihyvästä. Auttamisesta tulee hyvä mieli. Ei se koskaan pyyteetöntä ole.

        Noh.. mulla kävi kerran niin stadissa, että dösiksellä ollessani huomasin ihmisen makaavan ajoväylällä.. mun kamat jäi siihen penkille ja mä hyökkäsin repimään sitä miestä pois ajoväylältä. En kyllä ajstellut mitään muuta kuin että se mies on saatava pois sieltä autotieltä.

        Pelästyin niin perkuleesti ja adrenaliinit tykitti ihan täysillä. Unohdin itseni siinä tilanteessa ihan kokonaan. Siinä ei ollut kyllä kyse mistään auttamisen ilosta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mutta vaikka noin on, niin ei se tee auttamisesta mitenkään väärää. Sen voin ihan myöntää, että kyllä siitä aina itsekin vähintään sitä mielihyvää saa.

        Joo.. samaa mieltä. Ei auttamisessa ole mitään väärää. Tosin kun apua tungetaan sinne, missä sitä ei kaivata, silloin se on väärin.


      • Anonyymi
        Pikku-pirpana kirjoitti:

        Noh.. mulla kävi kerran niin stadissa, että dösiksellä ollessani huomasin ihmisen makaavan ajoväylällä.. mun kamat jäi siihen penkille ja mä hyökkäsin repimään sitä miestä pois ajoväylältä. En kyllä ajstellut mitään muuta kuin että se mies on saatava pois sieltä autotieltä.

        Pelästyin niin perkuleesti ja adrenaliinit tykitti ihan täysillä. Unohdin itseni siinä tilanteessa ihan kokonaan. Siinä ei ollut kyllä kyse mistään auttamisen ilosta.

        sivusta heittelen, tuosta tuli mieleen kun kauan sitten sjoen rautatieasemalla poimin pojanjolpin lumihangesta aseman puolelle selviämään, kovassa tuiskeessa ollut poju yritti käydä lumihankeen nukkumaan lähes -25 pakkasella, onneksi satuin huomaamaan. Tiedä sitten oliko tarinalla onnellinen loppu vai ei, heitti laatat lattialle siinä nuokkuessaan ja kohtapa paikalle saapunut poliisipari korjasi pojun talteen :)


      • Anonyymi kirjoitti:

        sivusta heittelen, tuosta tuli mieleen kun kauan sitten sjoen rautatieasemalla poimin pojanjolpin lumihangesta aseman puolelle selviämään, kovassa tuiskeessa ollut poju yritti käydä lumihankeen nukkumaan lähes -25 pakkasella, onneksi satuin huomaamaan. Tiedä sitten oliko tarinalla onnellinen loppu vai ei, heitti laatat lattialle siinä nuokkuessaan ja kohtapa paikalle saapunut poliisipari korjasi pojun talteen :)

        Sä pelastit todennäköisesti pojun hengen. Pelastava enkeli olet.


      • Anonyymi
        Pikku-pirpana kirjoitti:

        En ihan ehkä olisi noin varma tuostakaan.. joissakin tapauksissa voi olla kyse itsekkäistä lähtökohdista, mutta uskon, että pyyteetöntä auttamistakin on.

        Haluatko avata ajatuksenjuoksuasi hieman?

        Tasoissa ollaan: en ole koskaan auttanut ketään

        Ja minua ei kukaan ole auttanut.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tasoissa ollaan: en ole koskaan auttanut ketään

        Ja minua ei kukaan ole auttanut.

        No tuo on surullinen tarina. Mutta kai ihan normaalia silti.


    • Anonyymi

      Riippuu vähän tilanteesta. Sisäsyntyisesti haluan auttaa muita, ja yllätyin kun huomaan, ettei se välttämättä ole automaatio saada apua takaisin. Jos huomaan, että joku on itsekeskeinen, voin olla tyly jne. Eli en ole mitenkään pyyteettömästi avulias aina.

      • Minä olen hyvin itsekeskeinen, mutta se ei koskaan ole estänyt minua auttamasta. Ventovieraita omalla kustannuksellani.

        Itsekkäitä ihmisiä ei kiinnosta muiden auttaminen ja itsekeskeiset ovat vain itsekeskeisiä. Noilla vissi ero.


      • Anonyymi
        Pikku-pirpana kirjoitti:

        Minä olen hyvin itsekeskeinen, mutta se ei koskaan ole estänyt minua auttamasta. Ventovieraita omalla kustannuksellani.

        Itsekkäitä ihmisiä ei kiinnosta muiden auttaminen ja itsekeskeiset ovat vain itsekeskeisiä. Noilla vissi ero.

        Itsekeskeinen on usein itsekäs, koska keskeisesti ajattelee vain itseään.
        Mitä olen tätä ketjua lukenut teet omista tekemisistäsi suuren numeron.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Itsekeskeinen on usein itsekäs, koska keskeisesti ajattelee vain itseään.
        Mitä olen tätä ketjua lukenut teet omista tekemisistäsi suuren numeron.

        Minulla ei ole muuta kuin omat kokemukseni. En voi jakaa veljenkaimankummin tarinoita.
        Ja minä en todellakaan ole itsekäs, mutta hyvin itsekeskeinen kylläkin. Se joka ei ymmärrä niiden eroa, se voipi olla ymmärtämättä.


      • Anonyymi
        Pikku-pirpana kirjoitti:

        Minulla ei ole muuta kuin omat kokemukseni. En voi jakaa veljenkaimankummin tarinoita.
        Ja minä en todellakaan ole itsekäs, mutta hyvin itsekeskeinen kylläkin. Se joka ei ymmärrä niiden eroa, se voipi olla ymmärtämättä.

        Vaikutat itsekkäältä. Olen sitä mieltä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Vaikutat itsekkäältä. Olen sitä mieltä.

        Vaikka niin.. mielipiteeseesi en voi vaikuttaa. Saat olla mitä mieltä haluat minusta. Et kuitenkaan vaikuta minun elämässäni, joten vaikka sit niin. Ihan sama se mulle on.


    • Anonyymi

      Me kunnon demarit kiukutellaan yhdessä veroista ja yksin siipeilijöistä.

    • Eniten tulee autettua perhepiiriin kuuluvia ja muita läheisiä, tuntemattomia ja vähemmän tuttuja harvemmin

      Pidän itseäni keskimääräistä avuliaampana, naapurin pappaakin autoin äskettäin sulakkeen vaihtamalla

      • Ymmärtääkseni sinä olet hyvinkin avulias läheisillesi.

        Minä olen auttanut myös ventovieraita.. se auttaminen nyt kuuluu osana kilttinä olemista.
        Ja sinä olet kiltti. Ihan niin kuin minäkin.


      • Pikku-pirpana kirjoitti:

        Ymmärtääkseni sinä olet hyvinkin avulias läheisillesi.

        Minä olen auttanut myös ventovieraita.. se auttaminen nyt kuuluu osana kilttinä olemista.
        Ja sinä olet kiltti. Ihan niin kuin minäkin.

        Toki minäkin ventovieraita autan, aika vähän vaan ollut avuntarvitsijoita


    • Jaa'a, enpä tiiä.
      Olenhan mä arkiavulias, siis kaikki noi ovien avaamiset yms., peruskohteliaisuutta, hyviä tapoja, ei kai niissä mitään. Ja autan tietty ystäviä tms. jos niillä on jotain tarpeita joihin voin vastata.
      Mutta muuten olen mielestäni oikeinkin ansiokkaasti perusitsekäs paskiainen. Ja ylpeä siitä, olen kokolailla keskikokoinen, keskipainoinen, keskituloinen ja keskimääräinen suomalainen miesoletettu.

      • Oletko mielestäsi itsekäs vai itsekeskeinen..? Nuo sekoitetaan keskenään kovin usein.


      • Pikku-pirpana kirjoitti:

        Oletko mielestäsi itsekäs vai itsekeskeinen..? Nuo sekoitetaan keskenään kovin usein.

        Hyvä pointti, siskoseni. Siksipä korjaankin koko lausumaani hiukan.
        "Mutta muuten olen mielestäni oikeinkin ansiokkaasti peruspiittaamaton paskiainen."


      • randombypasser kirjoitti:

        Hyvä pointti, siskoseni. Siksipä korjaankin koko lausumaani hiukan.
        "Mutta muuten olen mielestäni oikeinkin ansiokkaasti peruspiittaamaton paskiainen."

        Jaa että vielä paskiainen..? En tunne sinua niin hyvin, että ottaisin kantaa tuohon. Mutta luulen että puhut shaissea.


      • Pikku-pirpana kirjoitti:

        Jaa että vielä paskiainen..? En tunne sinua niin hyvin, että ottaisin kantaa tuohon. Mutta luulen että puhut shaissea.

        Scheissea. Juu, paljon muutahan mun suustani ei tulekaan. No paskiainen... Ehkä se on enemmänkin semmoinen kuorrute tarinan päällä. Peruspiittaamaton sinällään pitää paikkansa, olen samalla tavoin arkiavulias/kohtelias kuin useimmat muutkin ja autan ketä tahansa joka on selkeästi pulassa tai pyytää apua, mutta muuten menen laput silmillä karkuun kaikkea ylimääräistä vaivaa. Äkkiä vaan omaa pienee betonikuutioon piiloon, verhot kiinni ja palstalle turvaan, whuuuh.


      • randombypasser kirjoitti:

        Scheissea. Juu, paljon muutahan mun suustani ei tulekaan. No paskiainen... Ehkä se on enemmänkin semmoinen kuorrute tarinan päällä. Peruspiittaamaton sinällään pitää paikkansa, olen samalla tavoin arkiavulias/kohtelias kuin useimmat muutkin ja autan ketä tahansa joka on selkeästi pulassa tai pyytää apua, mutta muuten menen laput silmillä karkuun kaikkea ylimääräistä vaivaa. Äkkiä vaan omaa pienee betonikuutioon piiloon, verhot kiinni ja palstalle turvaan, whuuuh.

        Höpsis pöpsis hassu setä. Sit me ei ollakkaan yhtään siinä asiassa samankaltaisia. At all.


    • Anonyymi

      Pidän itseäni aika avuliaana.

      Kun nyt tuon työelämän mainitsit.. sielläkin. Siitä huolimatta, että puukkoa tulee selkään kun paikalta pääsee poistumaan. Prseestä.

      xLiner

      • Anonyymi

        Enemmän punttia!


      • Mulla semmoinen tunne, että saatat jopa vähätellä omaa avuliaisuuttasi. Voin toki olla ihan hakoteillä..

        Kyllä sitä itse tietää onko avulias vai ei. Ja harvempi sitä toitottaa fanfaarien kanssa.
        Minulla sellainen kutina, että taidat olla hyvinkin auttavainen.


      • Anonyymi
        Pikku-pirpana kirjoitti:

        Mulla semmoinen tunne, että saatat jopa vähätellä omaa avuliaisuuttasi. Voin toki olla ihan hakoteillä..

        Kyllä sitä itse tietää onko avulias vai ei. Ja harvempi sitä toitottaa fanfaarien kanssa.
        Minulla sellainen kutina, että taidat olla hyvinkin auttavainen.

        Eniten siinä vituttaa (etenkin työpaikalla) se, että siinä tekee itsensä jotenkin haavoittuvaiseksi, tai heikoksi. Ainakin pitkällä tähtäimellä. Käyt auttamassa, neuvomassa ja lopulta tekemässä kun pyydetään, ja sitten toinen kehuu tehneensä sen itse.

        Ei sillä, ettenkö saisi suutani auki, aika vahva mä olen, mutta se kaikki on energian haaskausta. Omista töistä pois ja taas näkee miten raadollista työelämässä on. Liian moni vetää toisia pohjaan päästäkseen haukkaamaan välillä happea pinnalle.

        Se joka kehtaa eniten puhua pskaa, pärjää.

        Kun itsellä on erilainen moraali, pitää olla varautunut kaikkeen.

        Voi muuten olla, että olen liian auttavainen. Siinä polttaa itsensä loppuun. Enpä tullut tuota ajatelleeksi noin selkeästi aikaisemmin.

        Olen muuten kesälomalla, enkä aio palata lomilta enää samaan firmaan. Ovat lievästi sanottuna kusessa, ja mä tunnustan olevani, paitsi äärimmäisen helpottunut oikeasta ratkaisustani, myös vahingoniloinen 😬😁👍

        xLiner


      • Anonyymi kirjoitti:

        Eniten siinä vituttaa (etenkin työpaikalla) se, että siinä tekee itsensä jotenkin haavoittuvaiseksi, tai heikoksi. Ainakin pitkällä tähtäimellä. Käyt auttamassa, neuvomassa ja lopulta tekemässä kun pyydetään, ja sitten toinen kehuu tehneensä sen itse.

        Ei sillä, ettenkö saisi suutani auki, aika vahva mä olen, mutta se kaikki on energian haaskausta. Omista töistä pois ja taas näkee miten raadollista työelämässä on. Liian moni vetää toisia pohjaan päästäkseen haukkaamaan välillä happea pinnalle.

        Se joka kehtaa eniten puhua pskaa, pärjää.

        Kun itsellä on erilainen moraali, pitää olla varautunut kaikkeen.

        Voi muuten olla, että olen liian auttavainen. Siinä polttaa itsensä loppuun. Enpä tullut tuota ajatelleeksi noin selkeästi aikaisemmin.

        Olen muuten kesälomalla, enkä aio palata lomilta enää samaan firmaan. Ovat lievästi sanottuna kusessa, ja mä tunnustan olevani, paitsi äärimmäisen helpottunut oikeasta ratkaisustani, myös vahingoniloinen 😬😁👍

        xLiner

        Joo. Hienoa, että sulla on tuo vaihtamisen mahdollisuus.

        Mua ottaa päähän työelämässä noi lellikit ja suosikit joita pitää paapoa oikein porukalla. Tai se, että mä teen kahdella tai jopa kolmella osastolla samanaikaisesti töitä, kun osa porukasta ei suoriudu edes yhdestä työpisteestä. Sit palkankorotukset menee näille saamarin löysä-kakka-vellihousuille.

        Sen sitä saa, naisena miesvaltaisella alalla. Teet työt ja saat miehen eurosta sen 80 senttiä.

        Mä olen jo vuosia alasajanu mun työtahtia ja sitä toisten puolesta tekemistä. Tarkoituksella.
        Yksi esimies sanoi aikanaan, että mä vastaan kolmea miestä.. no.. nykyään pyrin tekemään vain omat hommani.


      • Anonyymi
        Pikku-pirpana kirjoitti:

        Joo. Hienoa, että sulla on tuo vaihtamisen mahdollisuus.

        Mua ottaa päähän työelämässä noi lellikit ja suosikit joita pitää paapoa oikein porukalla. Tai se, että mä teen kahdella tai jopa kolmella osastolla samanaikaisesti töitä, kun osa porukasta ei suoriudu edes yhdestä työpisteestä. Sit palkankorotukset menee näille saamarin löysä-kakka-vellihousuille.

        Sen sitä saa, naisena miesvaltaisella alalla. Teet työt ja saat miehen eurosta sen 80 senttiä.

        Mä olen jo vuosia alasajanu mun työtahtia ja sitä toisten puolesta tekemistä. Tarkoituksella.
        Yksi esimies sanoi aikanaan, että mä vastaan kolmea miestä.. no.. nykyään pyrin tekemään vain omat hommani.

        Aamen!

        Tuo mitä kirjoitit naisena olosta miesvaltaisella alalla.. Kyllä!

        Naisen on oltava 2 kertaa parempi kuin paras mies ollakseen edes "ihan hyvä".

        Vaihtamisen mahdollisuudesta... Ojasta allikkoon 😄 Mutta joka paikassa on omat ongelmansa. Huono johtaminen on pahinta.

        xLiner


      • Anonyymi kirjoitti:

        Aamen!

        Tuo mitä kirjoitit naisena olosta miesvaltaisella alalla.. Kyllä!

        Naisen on oltava 2 kertaa parempi kuin paras mies ollakseen edes "ihan hyvä".

        Vaihtamisen mahdollisuudesta... Ojasta allikkoon 😄 Mutta joka paikassa on omat ongelmansa. Huono johtaminen on pahinta.

        xLiner

        Mä lähdin yhdestä työpaikastani siksi, kun työnjohtaja oli ihan mulkku. Se hyppyytti mua kuin räsynukkea, ei opettanut työtehtäviini vaan panttasi tietoja. Aina halveerasi ja valitti jos menin toiselle osastolle töihin kun omat hommani oli tehtynä. Seisotti mun töitä, ei antanut mun tehdä sitä mitä osasin ja odotututti itseään.
        Mä katselin sitä touhua puolitoista kuukautta ja sain tarpeekseni.. irtisanouduin koeajan puitteissa ja häippäsin. En ole katunut.

        Se nyt oli muutoinkin aika sisäsiittoinen työpaikka. Kaikkk oli melkein sukua toisilleen.
        Eli joo.

        Ja tuosta huonosta johtamisesta.. mulla on tällä hetkellä maailman huonoin esimies.


      • Anonyymi
        Pikku-pirpana kirjoitti:

        Mä lähdin yhdestä työpaikastani siksi, kun työnjohtaja oli ihan mulkku. Se hyppyytti mua kuin räsynukkea, ei opettanut työtehtäviini vaan panttasi tietoja. Aina halveerasi ja valitti jos menin toiselle osastolle töihin kun omat hommani oli tehtynä. Seisotti mun töitä, ei antanut mun tehdä sitä mitä osasin ja odotututti itseään.
        Mä katselin sitä touhua puolitoista kuukautta ja sain tarpeekseni.. irtisanouduin koeajan puitteissa ja häippäsin. En ole katunut.

        Se nyt oli muutoinkin aika sisäsiittoinen työpaikka. Kaikkk oli melkein sukua toisilleen.
        Eli joo.

        Ja tuosta huonosta johtamisesta.. mulla on tällä hetkellä maailman huonoin esimies.

        "Ja tuosta huonosta johtamisesta.. mulla on tällä hetkellä maailman huonoin esimies."

        Mulla olis tarjota kova vastus viimeisestä pomosta 😂

        Mä uskon että perheyrityksistä löytyy pahimmat tapaukset. Laajalla skaalalla tuttavapiirissä sama kokemus. Perheestä ei irtisanota ketään, oli taidot tai käytös miten huonoa tahansa.

        Taidan pitää nyt vähän pidemmän loman kuin kesäloman. Pahaa pelkään että taisin ehtiä käräyttämään itseni aika loppuun. Mulla on hyvä tilanne muuten, ei tarvi väkisin rahan vuoksi tehdä töitä. Ei ainakaan ihan hetkeen.

        xLiner


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Ja tuosta huonosta johtamisesta.. mulla on tällä hetkellä maailman huonoin esimies."

        Mulla olis tarjota kova vastus viimeisestä pomosta 😂

        Mä uskon että perheyrityksistä löytyy pahimmat tapaukset. Laajalla skaalalla tuttavapiirissä sama kokemus. Perheestä ei irtisanota ketään, oli taidot tai käytös miten huonoa tahansa.

        Taidan pitää nyt vähän pidemmän loman kuin kesäloman. Pahaa pelkään että taisin ehtiä käräyttämään itseni aika loppuun. Mulla on hyvä tilanne muuten, ei tarvi väkisin rahan vuoksi tehdä töitä. Ei ainakaan ihan hetkeen.

        xLiner

        Perheyritykset on pahimpia. Tosi.

        Joo mä annan ihan mutulla sittenkin sen maailman huonoimman esimiehen tittelin sun pomollesi.

        Hei oikeasti.. mä nyt jo huolestuin susta. Jotenkin viestisi myötä savuavat kekäleet haisee tänne asti...

        Pidä huoli itsestäsi ja tee niin kuin tuntuu hyvältä. Burnis on aika paska täppä. Sitä lopulta vaan suorittaa ja suorittaa kuin tunnelissa olisi. Ilman ulospääsyä.

        Tee itsellesi hyvä teko ja kuuntele itseäsi. Tiedät kyllä itse sisälläsi, mikä on oikea ratkaisu sinulle. Mä lähetän täältä jaxuhalin, vaikka pikkuisen tuntuu siltä, ettet niin ole halaajatyyppiä. Mutta hei, muista, että kukaan ei tule huolehtimaan sinusta kuin sinä itse. Rakasta itseäsi. Se on mknun neuvoni moneen vaivaan.


      • Anonyymi
        Pikku-pirpana kirjoitti:

        Perheyritykset on pahimpia. Tosi.

        Joo mä annan ihan mutulla sittenkin sen maailman huonoimman esimiehen tittelin sun pomollesi.

        Hei oikeasti.. mä nyt jo huolestuin susta. Jotenkin viestisi myötä savuavat kekäleet haisee tänne asti...

        Pidä huoli itsestäsi ja tee niin kuin tuntuu hyvältä. Burnis on aika paska täppä. Sitä lopulta vaan suorittaa ja suorittaa kuin tunnelissa olisi. Ilman ulospääsyä.

        Tee itsellesi hyvä teko ja kuuntele itseäsi. Tiedät kyllä itse sisälläsi, mikä on oikea ratkaisu sinulle. Mä lähetän täältä jaxuhalin, vaikka pikkuisen tuntuu siltä, ettet niin ole halaajatyyppiä. Mutta hei, muista, että kukaan ei tule huolehtimaan sinusta kuin sinä itse. Rakasta itseäsi. Se on mknun neuvoni moneen vaivaan.

        Kiitos! ❤️

        Ei kai tässä isompaa hätää. Niin paljon kun syksystä pidänkn, se vaikuttaa aina mun mielialaani. Olen kuin karhu, haluaisin vain vatsa täynnä talviunille kevättä odottelemaan.

        Nyt on parhaat metsäkelit. Ei ole ötököitä eikä liian kuuma. Suppilovahveroita alkaa olemaan vasta nyt kunnolla täällä päin. Niitä on nyt talven tarpeiksi. Mikään ei nyt ole niin ihanaa kuin samoilla metsiä reppu selässä!

        xLiner


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos! ❤️

        Ei kai tässä isompaa hätää. Niin paljon kun syksystä pidänkn, se vaikuttaa aina mun mielialaani. Olen kuin karhu, haluaisin vain vatsa täynnä talviunille kevättä odottelemaan.

        Nyt on parhaat metsäkelit. Ei ole ötököitä eikä liian kuuma. Suppilovahveroita alkaa olemaan vasta nyt kunnolla täällä päin. Niitä on nyt talven tarpeiksi. Mikään ei nyt ole niin ihanaa kuin samoilla metsiä reppu selässä!

        xLiner

        ❤️


    • Anonyymi

      Auttaminen on elämäntapa, se kuuluu elämään ja ihmissuhteisiin aivan luonnollisesti.

      Vaikeinta on auttaminen toista hädän keskellä silloin kun on itsekin hädässä ja kriisissä. Muutaman kerran olen joutunut kunnolla miettimään, lähteäkö puolustamaan toista ihmistä ja ajamaan hänen asiaansa, kun itse on keskellä pahaa kriisiä. Mutta kun toista auttaa, siitä saa energiaa ja omatkin asiat selkiytyvät ja järjestyvät. Eli tässä se tärkein: kun auttaa toista, auttaa samalla itseään. Ja ketään ei voi myöskään auttaa, ellei hän ihan itse halua apua.

      - Sheena - asianajaja

      • Tuota en ole oikeastaan koskaan mielestäni kokenut, siis että kun itse on kriisissä, niin mitä se on se toisen auttaminen silloin.

        Minulla on niin vähän kriisejä..minulla oli kriisi noin 12 vuotiaana ja siitä selvittyäni kaikki on ollut vain vastoinkäymisiä. Lieviä takapakkeja tai vain huonoja jaksoja elämässäni. Kriisiytymään ne ei ole päässyt.

        Mitähän olisin ollut.. no muksu ala-asteikäinen.. raahasin jo silloin kulkukissoja kotiin ruokittavakseni ja saatoin tuhlata kaikki rahani ostaakseni leluja kavereilleni. Karkkini jaoin aina parhaan ystäväni kanssa. Ja kun huostaanotettu ystäväni oli määrä palata biologiselle äidilleen.. organisoin mitä hurjimman pakosuunitelman.
        Kaikki säästöni annoin nälkäpäiväkeräykseen.. ihan muksusta lähtien.

        Olen samanlainen edelleen. Autan jos voin.


    • No oikeestihan jotkut isommat kanavat paikkaa kulunsa sillä, että porukka katsoo ja tilaa kanavaa. Ei se mitään uutta ole. Sellainen pelikanava, kuin Eedspeak tms. muummoassa osteli reippaasti arpoja ja raaputteli niitä, ihan vaan, että sai katsojia. Nuoret tykkää...

      Sitten miten mä auttelen? No joku kysyy vaan jotain...sitten mietin, että kerkeenkö jeesiä. Hommat on laidasta laitaan, mutta useimmiten sähköhommia, tai puunkaatoa tms. Yli 90%:sti lähden jeesimään ja joskus saan ja otan vastaan rahaa, mutta oikeasti haluisin muuta. Joku vois pestä mun pyykkiä, tehdä ruokaa, tai käydä siivoamassa, tai tehdä pihahommia, mutta eipä se ehkä niin mene monella.

      Joo ja seksin vuoksi en tee mitään! (Tiedoksi palstan tietylle osastolle.) 🤣

      • Haa.. vuoroin vieraissa periaatteella auttamisessa..
        Se nyt pitäisi olla lähmmäisten kesken ihan peruskauraa.

        Mä muistan muksuna kun oltiin menossa faijalle viikonlopuksi .. oli joku auto ajanut lumikinokseen.. faija pisti keltaisen vilkun katolle ja vinssasi auton takaisin tielle ja tämä tapahtui Hämeenlinnanväylällä. Ensin faija oli tietty kysyny meiltä muksuilta et mitä tehdään.. autetaanko vaiko ei. Me siskon kanssa yhteen ääneen, et tottakai autetaan.

        Auttaminen voi olla hyvinkin antoisaa, kunhan se ei mene hyväksikäytön puolelle.


      • Pikku-pirpana kirjoitti:

        Haa.. vuoroin vieraissa periaatteella auttamisessa..
        Se nyt pitäisi olla lähmmäisten kesken ihan peruskauraa.

        Mä muistan muksuna kun oltiin menossa faijalle viikonlopuksi .. oli joku auto ajanut lumikinokseen.. faija pisti keltaisen vilkun katolle ja vinssasi auton takaisin tielle ja tämä tapahtui Hämeenlinnanväylällä. Ensin faija oli tietty kysyny meiltä muksuilta et mitä tehdään.. autetaanko vaiko ei. Me siskon kanssa yhteen ääneen, et tottakai autetaan.

        Auttaminen voi olla hyvinkin antoisaa, kunhan se ei mene hyväksikäytön puolelle.

        No auttaminen on usein sidoksissa siihen mitä siitä saa itse....

        Mutta mä oon saanut sellaisen sosiaalisen verkoston sillä että oon hyvä tyyppi, autan ja välitän, etten kykene sen vaikutusta laskea...

        Mä mm. Sain päivän kaivurin pihaan 50 eurolla. Piikkauskone taas maksoin 46, 50 e/päivä.... ja se oli firmasta.. Mun avustukset muistettiin. Hyvyys.. vaikka nyt rahassa jotenkin mitattuna..


      • Disseisback kirjoitti:

        No auttaminen on usein sidoksissa siihen mitä siitä saa itse....

        Mutta mä oon saanut sellaisen sosiaalisen verkoston sillä että oon hyvä tyyppi, autan ja välitän, etten kykene sen vaikutusta laskea...

        Mä mm. Sain päivän kaivurin pihaan 50 eurolla. Piikkauskone taas maksoin 46, 50 e/päivä.... ja se oli firmasta.. Mun avustukset muistettiin. Hyvyys.. vaikka nyt rahassa jotenkin mitattuna..

        Oikeestaan mies ei vuokraa vehjettä muille kuin tutuille... jos en olisi tuttu, hän ei edes vuokraa konetta.


      • Disseisback kirjoitti:

        No auttaminen on usein sidoksissa siihen mitä siitä saa itse....

        Mutta mä oon saanut sellaisen sosiaalisen verkoston sillä että oon hyvä tyyppi, autan ja välitän, etten kykene sen vaikutusta laskea...

        Mä mm. Sain päivän kaivurin pihaan 50 eurolla. Piikkauskone taas maksoin 46, 50 e/päivä.... ja se oli firmasta.. Mun avustukset muistettiin. Hyvyys.. vaikka nyt rahassa jotenkin mitattuna..

        Joo, hyvävelikerholainen. Tyyliin mä rapsutan sun selkääsi ja sä mun.

        Hyvä tyyppi muistetaan aina.


      • Pikku-pirpana kirjoitti:

        Joo, hyvävelikerholainen. Tyyliin mä rapsutan sun selkääsi ja sä mun.

        Hyvä tyyppi muistetaan aina.

        No niin, jotain sinnepäin.

        Joidenkin kdnssa homma toimii, toisten ei. Rehellisempää tietysti on ihsn raakalla käteisellä käydä kauppaa ja sopia mikä msksaa ja miten.

        Mulla on kuitenkin itsellä näitä tuttavia paljon, minkä kanssa neukataan homma ja sitten jätetään rahat käyttämättä ja odotellaan, kun voi maksaa takaisin. Pitää vaan muistaa silti, että ihmisillä on oma elämä, että jotain apuja ksnnattaa pyydellä silloin hyvissäajoin. 😊👌


      • Disseisback kirjoitti:

        No niin, jotain sinnepäin.

        Joidenkin kdnssa homma toimii, toisten ei. Rehellisempää tietysti on ihsn raakalla käteisellä käydä kauppaa ja sopia mikä msksaa ja miten.

        Mulla on kuitenkin itsellä näitä tuttavia paljon, minkä kanssa neukataan homma ja sitten jätetään rahat käyttämättä ja odotellaan, kun voi maksaa takaisin. Pitää vaan muistaa silti, että ihmisillä on oma elämä, että jotain apuja ksnnattaa pyydellä silloin hyvissäajoin. 😊👌

        Niin ja vielä tuohon avun tarvitsemiseen. Sekin on tehtävä suoralla puheella, suoraan kysymällä, eikä vaan ruikuttamalla jostain epäsuorasti vihjaten...

        Joskus huvitti ihan sellainen tapaus, kun kummini ruinas, että pitäis saada vanhempien asuntoon joku pistorasia ja mulla olis ollut kaikkea siihen saumaan. Ruinas ja ruinas, niin vähän puoliväkisin menin.

        No siellä sitten hänen äitinsä kyseli kaikenlaista ja tuumasin, että ihan hiton kiirettä pitää, kun on kaikenlaista... hän sanoi hövelisti, että mun pitäis jättää jotain pois, eikä lähteä kaikkeen... meisseli tippui kädestä ja leukakin varmaan putos lattialle...niiiinpä!

        Mutta suoruus ja selkeys on paras lääke, ettei auta oman elämänsä kustannuksella, sekä että kun tarvitsee itse apua, niin kysyy hyvissäajoin, että ei kenenkään tarvitse auttaakseen suunnitella outoja järjestelyjä...


      • Disseisback kirjoitti:

        No niin, jotain sinnepäin.

        Joidenkin kdnssa homma toimii, toisten ei. Rehellisempää tietysti on ihsn raakalla käteisellä käydä kauppaa ja sopia mikä msksaa ja miten.

        Mulla on kuitenkin itsellä näitä tuttavia paljon, minkä kanssa neukataan homma ja sitten jätetään rahat käyttämättä ja odotellaan, kun voi maksaa takaisin. Pitää vaan muistaa silti, että ihmisillä on oma elämä, että jotain apuja ksnnattaa pyydellä silloin hyvissäajoin. 😊👌

        Näinhän se on. Toi on hienoa, että asiat vaan lutviutuu ja homma hoituu luontevasti puolin jos toisin. Eräänlaista vaihdantataloutta.


      • Disseisback kirjoitti:

        Niin ja vielä tuohon avun tarvitsemiseen. Sekin on tehtävä suoralla puheella, suoraan kysymällä, eikä vaan ruikuttamalla jostain epäsuorasti vihjaten...

        Joskus huvitti ihan sellainen tapaus, kun kummini ruinas, että pitäis saada vanhempien asuntoon joku pistorasia ja mulla olis ollut kaikkea siihen saumaan. Ruinas ja ruinas, niin vähän puoliväkisin menin.

        No siellä sitten hänen äitinsä kyseli kaikenlaista ja tuumasin, että ihan hiton kiirettä pitää, kun on kaikenlaista... hän sanoi hövelisti, että mun pitäis jättää jotain pois, eikä lähteä kaikkeen... meisseli tippui kädestä ja leukakin varmaan putos lattialle...niiiinpä!

        Mutta suoruus ja selkeys on paras lääke, ettei auta oman elämänsä kustannuksella, sekä että kun tarvitsee itse apua, niin kysyy hyvissäajoin, että ei kenenkään tarvitse auttaakseen suunnitella outoja järjestelyjä...

        Joo. Just noin. Suoralla puheella pääsee pidemmälle kuin kiertoteitä pitkin.
        Sinua en niin tunne, mutta mielikuvani sinusta on sellainen, et autat kaikkia aina, jopa omalla kustannuksellasi.
        Se voi olla hyvinkin kuluttavaa.
        Tosin sä olet durasell.. sä puuhastelet ihan mielissäsi.
        Tykkäät tekemisestä, mikä ihan fine. Ainakin jos ei tule tekemiseen stoppia. Joskus elämä päättä puolestasi ja lyö kapuloita rattaisiin. Joten olisi hyvä osata himmailla kans joskus.


      • Pikku-pirpana kirjoitti:

        Joo. Just noin. Suoralla puheella pääsee pidemmälle kuin kiertoteitä pitkin.
        Sinua en niin tunne, mutta mielikuvani sinusta on sellainen, et autat kaikkia aina, jopa omalla kustannuksellasi.
        Se voi olla hyvinkin kuluttavaa.
        Tosin sä olet durasell.. sä puuhastelet ihan mielissäsi.
        Tykkäät tekemisestä, mikä ihan fine. Ainakin jos ei tule tekemiseen stoppia. Joskus elämä päättä puolestasi ja lyö kapuloita rattaisiin. Joten olisi hyvä osata himmailla kans joskus.

        No tänään jo kyseltiin joulupukiksikin, mutta näyttäis sille, että olen ehkä aattona töissä... Joten sit ei vaan voi.

        Joskus kyllä jätän auttelut, jos itsellä on jotain tärkeää, mutta jos ei oikein mitään ole, niin miksipäs ei, jos on hyvä tyyppi mikä sitä jeesiä tarttee. :o)


      • Disseisback kirjoitti:

        No tänään jo kyseltiin joulupukiksikin, mutta näyttäis sille, että olen ehkä aattona töissä... Joten sit ei vaan voi.

        Joskus kyllä jätän auttelut, jos itsellä on jotain tärkeää, mutta jos ei oikein mitään ole, niin miksipäs ei, jos on hyvä tyyppi mikä sitä jeesiä tarttee. :o)

        Sä olet huippu!
        Ja uskoisin, että suhun luotetaan.

        Multa harvemmin pyydetään apua. Siksi kai kun mä olen vähän sellainen yksinäinen susi. Kova ja kylmä. Kuin silikonillla valeltu timantti.

        Mut joo.. maalla pitää olla verkosto, sen ymmärrän. Jos mulla on joku homma, mitä en itse osaa/pysty, palkkaan ammattilaisen. Homma hoidettu. Tai sit olen ilman.

        Exä tosin laittaa mulle hommia edelleen. Ei tosin ihan samaan tyyliin kuin ennen, mutta kuitenkin. Sanelutyyliin. No, se on hänen tapansa. Siinä on se hyvä, että nykyään sanon ei, jos mulla on muuta.


      • Pikku-pirpana kirjoitti:

        Sä olet huippu!
        Ja uskoisin, että suhun luotetaan.

        Multa harvemmin pyydetään apua. Siksi kai kun mä olen vähän sellainen yksinäinen susi. Kova ja kylmä. Kuin silikonillla valeltu timantti.

        Mut joo.. maalla pitää olla verkosto, sen ymmärrän. Jos mulla on joku homma, mitä en itse osaa/pysty, palkkaan ammattilaisen. Homma hoidettu. Tai sit olen ilman.

        Exä tosin laittaa mulle hommia edelleen. Ei tosin ihan samaan tyyliin kuin ennen, mutta kuitenkin. Sanelutyyliin. No, se on hänen tapansa. Siinä on se hyvä, että nykyään sanon ei, jos mulla on muuta.

        No mulla on aika paljon hihasta tempojia, mutta varsinkin nyt, kun on tässä omaakin projektia varmaan tuonne kevääseen asti, niin voi aika rauhassa tuumia vaan, että ei nyt....tai sitten aletaan tehdä vastadiilejä....jos mä laitan sulle pistorasian, niin tuut pariks tunniksi mättämään betonisilppua mun kellarista ulos. :oD
        (veikkaan, että moni etsis sähkärin muualta...)

        Joo, sunkin pitää sanella vastaan, että sen se maksaa, että hommaat sen tai tämän jne. Kyllä se sanelu saa toisen sävyn. :o)


      • Disseisback kirjoitti:

        No mulla on aika paljon hihasta tempojia, mutta varsinkin nyt, kun on tässä omaakin projektia varmaan tuonne kevääseen asti, niin voi aika rauhassa tuumia vaan, että ei nyt....tai sitten aletaan tehdä vastadiilejä....jos mä laitan sulle pistorasian, niin tuut pariks tunniksi mättämään betonisilppua mun kellarista ulos. :oD
        (veikkaan, että moni etsis sähkärin muualta...)

        Joo, sunkin pitää sanella vastaan, että sen se maksaa, että hommaat sen tai tämän jne. Kyllä se sanelu saa toisen sävyn. :o)

        Tänään kävi syömässä tuossa kun laitoin ruokaa. Alkoi joulusta puhumaan. Sanoi maksavansa joulun jos mä teen sen. Siis siivoan, pesen uunin ja leivon. Laitan ruoat ..yms.

        Meidän on ihan turha tehdä kahta joulua. Joten tarjous oli ihan reilu.

        Ny mä käännän kylkeä.. käyn tuutumaan. Hyvää työyötä sinulle. Oli kiva taas porista.


      • Pikku-pirpana kirjoitti:

        Tänään kävi syömässä tuossa kun laitoin ruokaa. Alkoi joulusta puhumaan. Sanoi maksavansa joulun jos mä teen sen. Siis siivoan, pesen uunin ja leivon. Laitan ruoat ..yms.

        Meidän on ihan turha tehdä kahta joulua. Joten tarjous oli ihan reilu.

        Ny mä käännän kylkeä.. käyn tuutumaan. Hyvää työyötä sinulle. Oli kiva taas porista.

        Joo, yhteinen joulu on hyvä ajatus. :o)

        Hyviä unia sinne. Niin oli kiva turistaa taas. :o)


    • Anonyymi

      Miten sen nyt ottaa, kyllä mä autan jos apuni kelpaa. Enemmän kuitenkin autan lahjoitusten muodossa ja käytännössä sitten neuvomalla tai opastamalla kysyjää, kantamalla kaverina, ovia avaamalla, työntämällä painavat kärryt, jos toinen on pulassa niitten kanssa. Mutta olen toki maksanut spurgulle ruoankin ja antanut kassalla rahaa ihmiselle, jolta on jäänyt muutama euro puuttumaan, vaikken ittekkään ole saanut kun 600e/kk päivärahaa.

      Jos nään jonkun kipeästi olevan avun tarpeessa, en mä kehtaa pulaan jättää.

      -Jasu-

      • Mä olen joskus antanut pummille koko tupakkaaskini, maksanut bussikyytejä liputtomille ja sellaisia ihan pieniä tekoja. Ovien pitämistä auki ja leipomisien viemistä naapureille. Yhden tuttavan vuokratakuun maksoin.. se oli aika iso summa, mitä lainasin.. muistaakseni 5000 mk.
        Pikkujuttuja, joilla saa iloa aikaan.

        Mutta koen että olen vain sellainen semiavulias. Voisin tehdä enemmänkin, mutta kun ei rahkeet riitä.


      • Anonyymi
        Pikku-pirpana kirjoitti:

        Mä olen joskus antanut pummille koko tupakkaaskini, maksanut bussikyytejä liputtomille ja sellaisia ihan pieniä tekoja. Ovien pitämistä auki ja leipomisien viemistä naapureille. Yhden tuttavan vuokratakuun maksoin.. se oli aika iso summa, mitä lainasin.. muistaakseni 5000 mk.
        Pikkujuttuja, joilla saa iloa aikaan.

        Mutta koen että olen vain sellainen semiavulias. Voisin tehdä enemmänkin, mutta kun ei rahkeet riitä.

        Kai se on luonteessa. Monesti ihminen jolla on itselläänkin elämänkoettelemuksista kokemusta empatiseeraa muita heikossa jamassa olevia tietäen mikä helpotus on/olisi saada apua, kun on avuntarpeessa. Helpolla päässeet on monesti sokeita toisten murheille. Tai piittaamattomia.

        -Jasu-


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kai se on luonteessa. Monesti ihminen jolla on itselläänkin elämänkoettelemuksista kokemusta empatiseeraa muita heikossa jamassa olevia tietäen mikä helpotus on/olisi saada apua, kun on avuntarpeessa. Helpolla päässeet on monesti sokeita toisten murheille. Tai piittaamattomia.

        -Jasu-

        No, puhut asiaa..

        Minä toivoisin että minua autettaisiin, kun olen pulassa. Ja itse autan myös. Toivon että olen saanut haalittua sen verran hyvää karmaa, että alkaisi nämä elämän vastoinkäymiset jo riittämään...

        Mutta murheensa kaikilla. Myös niillä piittaamattomilla.


    • Anonyymi

      Tup avuliaisuus on aika pitkälti luontaista, ei niinkään opittua. En välttämättä ole apua ensimmäisenä tarjoamassa mutta jos apua kysytään niin apua löytyy. Vähän turhankin kiltti toisinaan...

    • Anonyymi

      Ja kuinka moni käyttää kyseisen kaltaisia si lopulta hyväkseen kun huomataan se helpoksi tavaksi luistaa omista tekemisistään

    • Anonyymi

      Kaikki auttaminen ei ole viisasta. Tietysti on ymmärrettävää, että joku tahtoo tuntea olevansa suuri auttaja, mutta kaikki apu ei aina auta ja voi joskus pahentaa tilannetta sekä pitkittää ihmisen omaa vastuun ottoa asioista.

      • Totta tuokin .. ainakin osittain.
        Varsinkin jos on kyse nuoresta yksilöstä.


    • Anonyymi

      Sitten on ihmisiä, joilla on näky. Tehtävä, jonka eteen he ovat valmiit uhraamaan elämänsä. Se on armosta heidän tehtävänsä. U2 laulaa näistä https://youtu.be/LHcP4MWABGY

    • Isälle ostin FFP2 harmittaa kovin toinen tilaus ei kerennyt perille. Saanut pelätä isän hengen puolesta. Pidän kyllä asian suojautumisesta tärkeänä. Myös auttanut muita varomaan koronaa harmittaa kun ihmiset ei opi suojautuu..

    • Auttaminen on ihmisyyden perusolemus kun tällaisissa kasaumissa asutaan eikä jokainen itsekseen omalla saarellaan. Usein on itselle kyse vähäisestä asiasta, josta kuitenkin paljonkin iloa toiselle. Suht hyväosaisena ihmisenä auttaminen voi tarkoittaa myös rahallista jeesiä. En ole rikas, mutta kymppi tai satanen sinne tai tänne ei vaikuta mitään.

    • Anonyymi

      En tiedä onko tämä sitä oikeaa auttamista mutta olen nostanut yhden riehujan kaulasta ilmaan siten ettei hän saanut happea, sai hyvät unet. Autoin siis häntä saamaan rauhallisen olotilan.

      AV

      • No.. ehkä sä pidät tuota auttamisena. Mä en ehkä ihan ole siinä samoilla linjoilla sinun kanssasi.


      • Anonyymi

        Ei ole auttamista väkivalta.


    • Anonyymi
    • Ehkä itselle auttaminen on enemmän luonteen tuoma velvollisuus. Tietää että omatunto jää kolkuttamaan jos ei edes tarjoa apua. Minusta tärkeintä on että tarvitsevat saavat apua mutta lisäksi se että saadaan luotua sellainen auttamisen ilmapiiri.

      Töissä yritän jeesata muita tarpeen vaatiessa vaikka tiedän että välttämättä apua ei saa takaisin. Sekin riittää että he taas auttavat jotakin muita ja siten kohottavat työyhteisön me-henkeä.

      Ennen kyllä autoin myös tuntemattomia mutta rehellisyyden nimissä nyt hiukan enemmän on tilannekohtaista harkintaa mukana. Jos vaikka näen jonkun makaavan eikä näytä olevan kuivumassa verenhukkaan tai tukehtumassa oksennukseen niin odotan hetken ja pyydän toistakin auttajaa paikalle.
      Sieltä saattaa tulla puukosta, huumeneulasta tai syytteestä ja on parempi turvata myös oma selusta ettei auttajasta tule autettavaa.

      • Toi on totta. Oma selusta kannattaa turvata. Kerran mäkin menin kyselemään juna-aseman rapuilla makaavalta, että onko hän ok.. hyvä ettei käynyt päälle..

        Tosin jotkut diabeetikot muuttuvat agressiivisiksi liian matalissa sokereissa. Ja se on vaarallinen kombinaatio.

        Mä olen tietoisesti vähentänyt sitä työpaikalla auttamista. Sillä en ole saanut mitään hyvää aikaiseksi, siis auttamisella. Olen vain mahdollistanut toisen lusmuilua. Ei enään. Mulle riitti. Ja jakauma on just sillein että naiset tekee ja miehet makaa.. työpaikkani työt jäisi tekemättä, jos meitä harvoja naisia ei siellä olisi.

        Mut joo.. on sikamaista käyttää toisen avuliaisuutta hyväksi. Se vain tarkoittaa, että hänkin lopettaa auttamisen. Ennemmin tai myöhemmin.


    • Anonyymi

      Pidän itseäni avuliaana, toisten auttaminen on minulle hyvin luontaista. Olen esim. taluttanut puolisokean miehen kotiinsa, auttanut vanhempaa naista nousemaan kun hän kaatui keskelle vilkasta liikennevaloristeystä, pysähtynyt kysymään humalaiselta mieheltä tarvitseeko hän apua, auttanut ystäviäni muutossa, auttanut sisaruksiani taloudellisesti, auttanut sisarusteni ja ystävieni lastenhoidossa, pysähtynyt auttamaan lumeen juuttunutta autoa..

      • Vaikutat todellakin avuliaalta ihmiseltä. Kumpa sinunlaisiasi olisi enemmän.


    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Muistakaa auttaa omaa äetiä

      • Tuohon lausahdukseen minä yhdyn. On vain yksi äiti. Huomioikaa äitejänne, sillä äidit ei elä ikuisesti.


    • Anonyymi

      Jos kuulen jonkun puhuvan ukrainaa kaupassa, niin sanon: "Privjet!" (tervehdys) Sitten kysyn, että: "Ukraine?" Jos ihminen nyökkää, niin annan 50e. Mielestäni paljon parempi tapa auttaa kuin se, että antaa rahaa jollekin järjestölle. En tosiaankaan puhu tästä somessa. Oksettaa ihmiset, jotka kiillottavat kilpeään tälläisillä jutuilla.

      • Anonyymi

        Mutta jos on järjestö ihminen, niin pitää antaa järkestölle. Järjestön ansiosta meillä on 8 tunnin työpäivä ja kahvitunnit ja saadaan palkkaa millä tulee toimeen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta jos on järjestö ihminen, niin pitää antaa järkestölle. Järjestön ansiosta meillä on 8 tunnin työpäivä ja kahvitunnit ja saadaan palkkaa millä tulee toimeen.

        Täysin eri asia. Eivät nuokaan toimi, koska Sari Sairaanhoitajan pitää nykyään sijoittaa, eikä enää ole fyysisesti raskaan työn tekijöitä.


    • Anonyymi

      Jos on aikaa ja energiaa niin autan.

      Toissakesänä kadulla minut pysäytti arviolta 18 kesäinen homssuinen tyttö joka kysyi rahaa että saisi ruokaa kun hän on vieraassa kaupungissa ja kovasti nälkä, totesin että enpäs anna rahaa tuntemattomille. Kohtaaminen kuitenkin jäi vaivaamaan minua ja päästyäni kotiin tein muutaman muhkean voileivän ja nappasin pari hedelmää kylkiäiseksi ja kun pienempää pakkausta ei ollut niin punaisen maitopurkin mukaan särpimeksi ja kävin yhyttämässä avunpyytäjän jolle lykkäsin sapuskat kouraan.

      En jäänyt siihen kuulemaan kiitoksia, olennaisinta oli siinä että oli ongelma jolle minä pystyin jotain ilman erityistä kusetetuksi tulemisen tai menetyksen vaaraa, vaihtoehto jossa joku nuori jäisi nälissään maailmalle pyörimään ei ole ainakaan oikein. Oikeastaan koko prosessin tehtävä oli antaa itselleni lupa olla murehtimatta ja märehtimättä asiaa enempää.

      • Niin.. toimit mielestäni oikein ja sait sielunrauhan.
        Rahan antaminen on aina riskaabelia mutta autoit oikealla tavalla.

        Olen minäkin kieltäytynyt antamasta rahaa. Harvoin se annettu raha menee siihen kohteeseen kuin mihin sitä on pyydetty.

        Kerran bussissa pari esiteiniä pummas kaikilta rahaa.. olivat mukamas menossa uimaan ja ei ollut rahaa ruokaan. Mitään uimakamppeita ei pojilla ollut mukana ja aikalailla merkkivaatteissa kulkivat. Yksi mummo meni halpaan ja antoi joitain kolikoita pojille. Minua jäi harmittamaan sen mummon puolesta. Olisi pitänyt sanoa sille mummolle, että koijarit vedättävät, että älä anna latiakaan. Mutta kaipa sille mummolle tuli hyvä mieli ja ehkä se oli sitten mumelin päivän kohokohta.. mene ja tiedä.


      • Anonyymi

        Ei se halunnut rahaa ruokaan, vaan huumeisiin. Yhteiskunnan antama 500e/kk asumistuki riittää ruokaan.


    • Anonyymi

      Itse uskon aitoon avuliaisuuteen.Vanha sanonta anan vaikka paitani tarvitsijalle ,kohdalani piti paikansa. Mutta valitetavasti kun autaa ruohontasojurella itsenäisesti käy nin että autetavasta tulee käyttäjä törkeästi hyväksi käytää.Jotenkin autettavat löytää oikeat sanat ja tietoisesti etsivät siihen herkempää yksilöä .Manipuloidaan. Lyötäytyvät ystäviksi ja niitä voi olla ihan suvussa.Itseni kohdalla oli nin koko aikuisiän.Kunes nyt viimeset 4 vuotta sanonut ei.Olen kohta 70v. On aika auttaa ja pitää vain itsestäni huolta.Ihmiset jotka taitavia hyödyn ottajia ,todella löytävät persoonan jota puhuttaa. Kontakti vain silloin kun avun tarve.Siivoa,lainaa,rahaa, hoida lasia ymm..Nitä lainoja vaan ei koskan maksettu takaisin.Siten on ihmisä jotka aina kylään kahville ja syömään.Muttaei koskaan vastavierailulle,sanoen sinun luo kiva tulla,voi puhua rauhassa kun asut yksin. Meillä kotona kun porukkaa.Kule mulla olisi nälkä onko sulla ruokaa?Samat ihmiset risteilyt ulkomaan matkat,kampaajat ymm.Mutta minuulla ei koskaan,Kun autajana rahan meni autettavin.Hyvä esim. Autoin henkilöä 5v. Kuoli ja saman aikan kerostalon piha piri vanhempi nainen minua kertoi ystävä kuollut.sanoin sama asia.Hän jatkoi,Meni joka päivä kello 14 ,ystäväni kotia kahville.Olen totunut juoman kahvin kello 14. voisin tulla sinun luoksesi kahville joka päivä kello 14.kun sinulakin menetys.Näitä kahvipaikan hakioita on paljon itä Helsinki.Ilman vuoroin vieraissa. Torjun hänet sanomalla en juo kahvia.Joten minusta on tullut kuulemma outo ja kumma!En enää annakaan apua ja ravintoa,Usille tulokaillee sanon: Kotini osaan ihan itse olla yksin.Voimme tavata kahvilat.Jokainen ostaa kahvinsa itse ja maksaa sen myös itse.Ei kykään,kumma?

      • Juu.. hyväksikäyttäjiä on liian paljon. Avuliaita käytetään joskus hyväksi ihan törkeällä tavalla. On hyvä että opit sanomaan ei.


    Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et voi olla loputtomasti hiljaa

      Nainen. Tarkoitan siis meidän juttua. Eihän tämä tällaiseen epätietoisuuteen voi jäädä siinä vaan särkyy kumpikin. Kerto
      Ikävä
      106
      1680
    2. Nainen mitä tekisit

      Joutuisit tekemään miehelle ja sinulle tai sinulle ja miehellesi ja kahdelle lapselle ruokaa ja kaapista löytyy 2 litraa
      Sinkut
      170
      1113
    3. Ajatus aamuun

      Tämä jollekin tärkeälle. On asioita mistä jutellaan, on asioita mistä vitsaillaan, on myös asioita mistä ei puhuta kenen
      Ikävä
      72
      1067
    4. Ihastuin sun kaksoisolentoon

      Kaipaan sitä nyt tästä eteenpäin. Joskus käy näin. 👋🏻
      Ikävä
      155
      870
    5. Yksi mies ajatteli hyvin pitkään

      ja hänen kaipauksensa menetti kiinnostuksensa häneen…
      Ikävä
      82
      782
    6. Rita syyttää muita "virheistään"

      Taas Donnasta lasu ilmoitus ja kaiken maailman kriisejä Akin virheen takia. Aki teki vakavan rikoksen, turha sitä on mui
      Kotimaiset julkkisjuorut
      54
      749
    7. Niiiiin pihkassa

      Hänen ihanan vuoksi minulla on pikkarit märät koko ajan. Säikähdin vähän, näetköhän kaiken minusta? Yritän pitää perusil
      Ikävä
      39
      680
    8. Jos saisit nainen vielä pudotettua 20 kiloa?

      Niin voitaisiin katsella uudestaan.
      Ikävä
      35
      675
    9. Ei kannata lähteä sotaan jos ei omaa edes alkeellisia taitoja.

      Sodastahan tässä ei varsinaisesti ole edes kyse, vaan naisten ja lasten suojelusta ja oikeuden toteutumisesta, tavalla t
      Ikävä
      118
      646
    10. Ihan yleisesti

      Mitä kautta sun pöksyihin pääsee? Pitääkö luvata kuut taivaalta vai riittääkö jokin muu arkisempi asia?
      Ikävä
      42
      630
    Aihe