Kyllä on hienoa elää maassa jossa on valtaväestö lähes enemmistöltä korkeakoulutettua.
Silti en elämäni ikänä ole nähnyt tällaista aikakautta aiemmin, kun väki työelämässä on näin helvetin tyhmää.
Menet mihin tahansa, missä on työssä tätä korkeasti koulutettua porukkaa, ja kysy mitä tahansa. Vastaus kuuluu, en osaa sanoa tai en tiedä.
Menet sitten lääkäriin, apteekkiin, poliisilaitokselle, markettiin, lentoasemalle, hautaustoimistoon, rautakauppaan, mihin tahansa ja kysy yksinkertainen kysymys, jonka ilman muuta työntekijän kuuluu tietää, niin vastaus kuuluu, en tiedä, mutta voit jättää soittopyynnön niin otamme yhteyttä kun olemme selvitelleet asiaa.
Silti en elämäni ikänä ole nähnyt tällaista aikakautta aiemmin, kun väki työelämässä on näin helvetin tyhmää.
Menet mihin tahansa, missä on työssä tätä korkeasti koulutettua porukkaa, ja kysy mitä tahansa. Vastaus kuuluu, en osaa sanoa tai en tiedä.
Menet sitten lääkäriin, apteekkiin, poliisilaitokselle, markettiin, lentoasemalle, hautaustoimistoon, rautakauppaan, mihin tahansa ja kysy yksinkertainen kysymys, jonka ilman muuta työntekijän kuuluu tietää, niin vastaus kuuluu, en tiedä, mutta voit jättää soittopyynnön niin otamme yhteyttä kun olemme selvitelleet asiaa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Hmm, mulle taas selvitetään juurtajaksaen kysymättä kaikki lääkärissä ja apteekissa, marketissa viedään oikean hyllyn kohdalle. Poliisilla on hyvät digipalvelut, passin voi uusia itse vaivattomasti. Samoin lentoasemilla voi check-init tehdä itse. Ja opasteet on loogisia, jos on portti 33, se on yleensä 32 jälkeen ja ennen 34 tai sitten on opaste.
Mitä yleensä kysyt lääkärilta tai apteekista, jos eivät osaa vastata?
Kysyin Puuilossa kittiä peltikaton kittaamiseen. Sanoivat etteivät tunne tuotteita eivätkä tiedä niiden ominaisuuksista mitään.
Tiesin kysyä "polyuretaanipohjaista" massaa, ja kysyin, koska heillä oli WYRTH Oy:n tuotteita hyllyssä myynnissä, että olisiko niistä joku sopiva kohteeseen.
Sanoivat etteivät tunne lainkaan tuotteita joita siellä on myynnissä, ja sanoin siihen, että pitäisiköhän sitten lähteä vaikka ihan rautakauppaan kysymään. Kehottivat lähteä muualle kyselemään, ja saamaan oikeaa tuotetta.
Voin todeta, että UUNO TURHAPURON rautakauppias aika koskee ainakin Puuiloa.
Siellä ei ole lainkaan asioista tietävää henkilökuntaa.
Menimme STARKKIIN, ja saimme neuvot sekä tuotteet.
Olisko 30% ajasta tiedetty lääkärissä, ja toimenpiteitä tehty joku 50% siitä 30%:sta. Ne on ihan perustason tietäjiä jopa erikoistuneina; itse pitää hommata tiedot ja opettaa niitä, ja siitä huolimatta hyvin vaikea saada tietoja ja asian ymmärrystä niiden jakeluun, kun niillä on tulpat korvissa ja ei heillä leikkaa kovin hyvin toi ymmärryspuoli.
Oma kokemus vastaava. Sillä erolla, että kävi samalla tavalla myös Startissa. Ja K-Raudasda.
Tuotetuntemus on myyjän ykköstehtävä ja sopii kysyä mistä hänelle maksetaan palkka
Koulutuksessa opiskellaan vain toisarvoisia seikkoja, perusjuttujen lisäksi. On tärkeätä osata fysiikkaa ja tuntea kasvikuntaa, että voi valmistua esim. lääkäriksi. Toki historiaa, ruotsia, enkkua, pitkää/laajaa matikkaa jne. täytyy myös osata; tärkeintähän on yleissivitys ja "koulutus"; ei se, että tietäisi tai osaisi jotain.
Valitettavasti koskee myös käytännön korkea-ammatteja, joissa pitäisi osata ja tietää, mutta ei kuitenkaan osata eikä tiedetä. Koskee myös 6v korkeakoulutuksia.
Tärkeintä on myös käyttää se energia koulutukseen pääsyyn ja sitten laiskotella ja juhlia, ja mahdollisesti ottaa vähän niskasta kiinni lopulta, että pääsee koulutuksesta läpi.
Arvioisin, että 108 ÄO on sopiva minimi korkeakoulutukseen, että joku top 30%. Ennen se oli joku top 20% /-5%. Länsimaissa 50% on pyrintö, ja esim.- jenkeissä 21% ei osaa edes lukea, ja puolella lukutaidot on ala-asteen tasoa.
Puutetta on sähkömiehistä, putkimiehistä (hlö), monista eri rakennusalan työntekijöistä (myös korkeakoulutetuista), lähihoitajista (vanhus, koti, varhais) ja monista muistakin. Oppisopimus vaan kehiin, kuten muualla päin EU:ta; se on turha käydä kouluja, jos palkkakin on kohdillaan, esim. Saksassa.
Duuniin vaan heti 16v viimeistään, ja parhaimmin 14v, jolloin monessa maassa yläaste loppuu (alkaa 6v:na). Koulutusta voi hankkia sitten alaltaan lisää; korkeakoulutukseenkin reitin tulisi olla niin, että paljon tehty jo työtä, ennen kuin mennään korkeakoulutukseen, ja sitä kautta saadaan ne 50% korkeakoulutettujakin ilman, ettei ole tekijöitä ihan oikeiden töiden puolella. Koulutuksen arvoa itsessään tulisi alentaa ja pakottaa tolle linjalle.