Onko B muka ilman ruotsia nyt ammatillisesti ja kulttuurisesti köyhempi & epäpätevämpi kuin A?
Mihin virkaruotsia muka tarvitaan?
Mihin virkaruotsia muka tarvitaan?
Olipa kerran saman alan maisterit A ja B. A lukenut ruotsinsa, B ruotsista vapautettu
Anonyymi-ap
2579
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Miksi amk:sta valmistuvan animaattorin tai yliopistolta valmistuvan matemaatikon pitää suorittaa virkaruotsi?
Kielten käyttö EK:n jäsenyrityksissä (selvitys 2013):
Englanti 75%
Ruotsi 50%
Venäjä 29%
Saksa 14%
Kumpi on ammatillisesti rikkaampi: Se, joka osaa pelkkää englantia, vai se, joka osaa sekä englantia että ruotsia?
Ruotsilla ei ole tutkinnossa mitään painoarvoa - ellei kyse ole ruotsin opettajan tutkinnosta. Sen voi hyvin korvata vaikka säkkipillinsoitolla tai vain jättää pois.
Kahta työtä yksityiseltä puolelta hakiessani kysyttiin myös ruotsin osaamista. Olen korkeakoulutettu enkä ole julkisella puolella ollut koskaan töissä.
50%:ssa EK:n yksityisistä yrityksistä käytetään ruotsia ja ruotsivastainen toteaa:
'Ei painoarvoa, voi verrata säkkipillin soittoon'.
Mitä tähän voi oikein enää todeta ? Loogisuus ja asiallisuus: Painoarvo 0.
Me suomalaiset tiedämme hyvin, miten tarpeeton ruotsin kieli on meille.
Ekolan yrityksissä on paljon naapurikimppaa. Venäjä ei ole enää eettisellä kartalla (ei ole olemassa) ja saksa on toki paljon suurempi EU:ssa, jossa on osaajia 100-200M, eikä ole mikään paskakieli kuten enkku, jota EU:ssa äidinkielenä puhuu yhtä moni kuin suomea.
Tekniikan alalla on eniten käyttöä englannille, saksalle ja ruotsille (ja tietty suomelle).
Tätä pitäisi tuoda enemmän esiin, eli että teknisillä aloilla monipuolinen kielitaito on myös tärkeää. Ei pelkästään ns. humanistisella alalla.
Ohjelmointikielet ovat tärkeitä.
Oon ollu töissä saksassa ja ruotsissa kesän. Saksaa en osannu juuri yhtään ennen sinne menoa, ruotsi sujui vähän paremmin. Siellä oppi kun asuin saksassa muitten saman duunin kavereitten kanssa ja puhuttiin sakssaa. Oon käyttänyt kieliä sen jälkeen myös, on hallussa tosin en enää osaa yhtä hyvin kun sillon. Kannattaa käydä ulkomailla oppimassa kieliä. Ei kaduta.
Ohjelmointi olisikin ok pakkoruotsin sijaan.
Miksi amk:sta valmistuvan metsäinsinöörin tai yliopistolta valmistuvan muotoilijan pitää suorittaa virkaruotsi?
Miksi sairaanhoitajan pitää lukea historiaa? Miksi kampaajan pitää lukea biologiaa?
Ei ole tutkinnoissa mitään virkahistoriaa tai virkabiologiaa.
Virkamatikka olisi perusteltu, niin heikolla matikalla monella alalla edetään.
Virkaruotsille ei perusteita.
Ei minkäänlaisia perusteita virkaruotsille. Ei missään muualla vastaavaa.
Suomen ruotsinkielisllä alueilla voi hakea vapautuksen pakkosuomesta; Ahvenessa se on jo vapaehtoinen ilman hakemusta. Ruotsin kielellä on sitten isompi kielialue naapurissa, ja helpompi oppia muita kieliä, ja naapurissa rahakas Norja, jossa palkat jatkaa nousuaan kokemuksen myötä, mitä ne ei Suomessa ja Ruotsissa usein tee, ja pohjoisessa on halpaa, vaikka tosin kylmää ja talvella pimeää.
Suomessa vapautuu sina suomen kielestä, suomenkieliselle vapaus ruotsista mahdotonta, jollei ole asunut nuoruuttaan ulkomailla.
Ei mitään syytä tällaiseen ruotsipakkoon muille
Hävytön kielikartelli
Ilman ruotsia kouluttautunut pätevämpi, koska ei ole joutunut pistämään aikaansa turhaan...
Ruotsitettu köyhin
Köyhempi
RKP:n liturgiassa kaikki, nihin ruotsin kieli ei kuulu, on vähempiarvoista.
Millä argumentilla kielifenno estää eri kielten opiskelun,olisi hauska tietää. Jos on hyvin lahjakas niin miksi ei saisi opiskella eri kieliä mukaanlukien ruotsi:
Vuodessa maisteriksi lukenut osaa nyt kymmentä kieltä ja sanoo, ettei häntä edes vielä uuvuta Järjetön suoritus Helsingin yliopistossa: Suomen parhaasta ylioppilaasta tuli vain yhdessä vuodessa oikeustieteen maisteri. Tuolloin 21-vuotias Lotta Yli-Hukkala-Siira kertoi artikkelissa suorittaneensa 583 opintopistettä kandeineen ja graduineen runsaan vuoden aikana Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Normaalisti maisteriopintoihin kuuluu 300 opintopistettä. Opintojen arvosanojen keskiarvo oli yli neljän, kun paras mahdollinen on viisi. _