Ruotsalaiskenraali: Naton pohjoinen esikunta perustetaan todennäköisesti uudelleen
Karlis Neretnieksin mukaan Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon edellyttää Pohjoismaiden puolustusresurssien tehokkaampaa yhteensovittamista. Eniten uusiksi ajateltavaa on Ruotsilla, jonka suunnittelussa uloin puolustuslinja palaa parinsadan vuoden jälkeen Narvaan ja Karjalankannakselle.
SUOMEN ja Ruotsin on vakuutettu vanhoina Nato-kumppaneina sujahtavan ongelmitta liittokunnan jäseniksi. Todellisuudessa liittyminen edellyttää monen asian järjestämistä ja ajattelemista uusiksi – niin kahdessa uudessa jäsenmaassa, muissa Pohjoismaissa kuin myös Natossa.
Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun entisen rehtorin, kenraalimajuri evp. Karlis Neretnieksin mukaan urakan voi tiivistäen nimetä pohjoismaisten resurssien kokoamiseksi yhteen parhaan mahdollisen vaikutuksen aikaansaamiseksi. Eräs käytännön esimerkki voi hänen mukaansa olla Naton pohjoisen alueellisen esikunnan perustaminen.
Täsmällisemmin kyse olisi uudelleenperustamisesta, sillä AFNORTH (Allied Forces Northern Europe) -esikunta toimi Norjan Kolsåsissa vuosina 1952–94, kunnes vastuu siirrettiin yhteisoperaatioesikunnalle Hollannin Brunssumiin.
– Jos me pohjoismaiset Nato-jäsenet ehdottaisimme yhdessä, että AFNORTH pitää perustaa uudelleen alueemme puolustuksen hoitamiseksi, luulen, että on olemassa hyvät mahdollisuudet, että niin myös tapahtuu, Suomessa alkuviikosta vieraillut Neretnieks sanoi STT:n haastattelussa.
Ilma- ja merivoimien komentokeskukset - sekä yhteistä johtoa myös aivan pohjoiseen
Neretnieks huomauttaa myös Naton järjestelevän parhaillaan puolustustaan uudelleen ja hyvien ideoiden olevan tervetulleita. Hänen mukaansa liittokunta tarvitsee lisää esikuntia, jos halutaan luoda todellista sodankäyntikykyä. On nimittäin olemassa selvät käytännön rajat sille, kuinka monta alempaa komentajaa ylemmällä komentajalla voi olla johdossaan.
Uusi esikunta ei siis olisi vain Pohjoismaita vaan myös Natoa varten?
– Ilman muuta. Ei meidän pidä perustaa esikuntaa, jota ei tarvita, mutta tätä tarvitaan – siitä olen vakuuttunut, Neretnieks sanoo.
Hänen mukaansa uuden esikunnan alaisuuteen tarvittaisiin ainakin koko Pohjolan alueen kattava yhteinen ilmavoimien komentokeskus, joka voisi tulevaisuudessa muun muassa koordinoida Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan yli 200:n F-35- ja Gripen E -hävittäjän toimintaa sekä ilmapuolustusta maasta. Pohjoismaat voisivat myös hankkia yhdessä niiltä puuttuvaa ilmatankkauskykyä ja vahvistaa raskasta ilmakuljetuskalustoaan.
Toinen vastaavanlainen järjestely tarvittaisiin Itämerellä toimivien eri maiden merivoimien toiminnan yhteensovittamiseen, Neretnieks kirjoittaa tuoreessa Stronger Together -kirjassa. Aivan pohjoisessa tarpeen voisi hänen mukaansa olla jonkinlainen armeijakuntatason esikunta, joka voisi johtaa Suomen, Ruotsin ja Norjan maajoukkojen taistelun lisäksi ilma- ja meritoimintaa.
Ruotsilla ja Suomella tärkeä rooli hyökkäyksen pysäyttämisessä Baltiassa
Baltian maiden puolustus on perustunut Natossa aiemmin yksinkertaistettuna ajatukselle, että maissa olevien amerikkalaisten, brittiläisten, ranskalaisten ja muiden liittolaisjoukkojen joutuminen taisteluun on eräänlainen "ansalanka". Se saisi kyseiset maat rientämään apuun ja valtaamaan takaisin Venäjän valloittamia alueita.
Uusien linjausten mukaan Venäjän hyökkäys on pyrittävä torjumaan ensimmäisestä päivästä alkaen, ja tässä kuviossa Suomen ja Ruotsin liittymisellä Natoon on olennainen merkitys.
Neretnieksin mukaan eniten suunnitelmia pitää laittaa uusiksi Ruotsissa, joka voi jälleen ajatella etummaisen puolustuslinjansa kulkevan idässä Narvassa ja Karjalankannaksella.
Ne olivat edellisen kerran osa Ruotsin sodanajan suunnitelmia ennen vuotta 1809, jolloin Venäjä valloitti Suomen, Neretnieks kirjoittaa.
Neretnieksin mukaan Ruotsi voisi tukea etulinjan maita, eli Suomea ja Baltiaa, toimimalla eräänlaisena solmukohtana ja tukialueena Nato-operaatioille eri ilmansuuntiin. Tällainen epäsuora tuki voisi olla huolehtimista kuljetusreittien pysymisestä auki sekä valmiutta huoltaa Ruotsin tukikohdissa muiden Pohjoismaiden F-35-koneita.
Suomen varauduttava lähettämään maajoukkoja Viroon
Myös suora tuki olisi tarpeen, koska Pohjoismaiden/Baltian alueen puolustuksessa on Neretnieksin mukaan perustavaa laatua oleva heikkous: liian vähän maavoimien taistelujoukkoja kahdessa Venäjän eniten uhkaamassa suunnassa eli korkealla pohjoisessa sekä Baltiassa.
Ruotsin Maanpuolustuskorkeakoulun entinen rehtori, kenraalimajuri evp. Karlis Neretnieks.
Ruotsin Maanpuolustuskorkeakoulun entinen rehtori, kenraalimajuri
Neretnieksin mukaan puolustusvoimiaan kasvattavan Ruotsin pitäisi perustaa maan pohjoisosaan uusi prikaati, joka loisi alueelle yhdessä suomalaisten ja norjalaisten maajoukkojen kanssa riittävän pelotteen. Etelä-Ruotsiin perustettavista prikaateista toisen tai molempien olisi puolestaan syytä olla
Karlis Neretnieksin mukaan Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon edellyttää Pohjoismaiden puolustusresurssien tehokkaampaa yhteensovittamista. Eniten uusiksi ajateltavaa on Ruotsilla, jonka suunnittelussa uloin puolustuslinja palaa parinsadan vuoden jälkeen Narvaan ja Karjalankannakselle.
SUOMEN ja Ruotsin on vakuutettu vanhoina Nato-kumppaneina sujahtavan ongelmitta liittokunnan jäseniksi. Todellisuudessa liittyminen edellyttää monen asian järjestämistä ja ajattelemista uusiksi – niin kahdessa uudessa jäsenmaassa, muissa Pohjoismaissa kuin myös Natossa.
Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun entisen rehtorin, kenraalimajuri evp. Karlis Neretnieksin mukaan urakan voi tiivistäen nimetä pohjoismaisten resurssien kokoamiseksi yhteen parhaan mahdollisen vaikutuksen aikaansaamiseksi. Eräs käytännön esimerkki voi hänen mukaansa olla Naton pohjoisen alueellisen esikunnan perustaminen.
Täsmällisemmin kyse olisi uudelleenperustamisesta, sillä AFNORTH (Allied Forces Northern Europe) -esikunta toimi Norjan Kolsåsissa vuosina 1952–94, kunnes vastuu siirrettiin yhteisoperaatioesikunnalle Hollannin Brunssumiin.
– Jos me pohjoismaiset Nato-jäsenet ehdottaisimme yhdessä, että AFNORTH pitää perustaa uudelleen alueemme puolustuksen hoitamiseksi, luulen, että on olemassa hyvät mahdollisuudet, että niin myös tapahtuu, Suomessa alkuviikosta vieraillut Neretnieks sanoi STT:n haastattelussa.
Ilma- ja merivoimien komentokeskukset - sekä yhteistä johtoa myös aivan pohjoiseen
Neretnieks huomauttaa myös Naton järjestelevän parhaillaan puolustustaan uudelleen ja hyvien ideoiden olevan tervetulleita. Hänen mukaansa liittokunta tarvitsee lisää esikuntia, jos halutaan luoda todellista sodankäyntikykyä. On nimittäin olemassa selvät käytännön rajat sille, kuinka monta alempaa komentajaa ylemmällä komentajalla voi olla johdossaan.
Uusi esikunta ei siis olisi vain Pohjoismaita vaan myös Natoa varten?
– Ilman muuta. Ei meidän pidä perustaa esikuntaa, jota ei tarvita, mutta tätä tarvitaan – siitä olen vakuuttunut, Neretnieks sanoo.
Hänen mukaansa uuden esikunnan alaisuuteen tarvittaisiin ainakin koko Pohjolan alueen kattava yhteinen ilmavoimien komentokeskus, joka voisi tulevaisuudessa muun muassa koordinoida Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan yli 200:n F-35- ja Gripen E -hävittäjän toimintaa sekä ilmapuolustusta maasta. Pohjoismaat voisivat myös hankkia yhdessä niiltä puuttuvaa ilmatankkauskykyä ja vahvistaa raskasta ilmakuljetuskalustoaan.
Toinen vastaavanlainen järjestely tarvittaisiin Itämerellä toimivien eri maiden merivoimien toiminnan yhteensovittamiseen, Neretnieks kirjoittaa tuoreessa Stronger Together -kirjassa. Aivan pohjoisessa tarpeen voisi hänen mukaansa olla jonkinlainen armeijakuntatason esikunta, joka voisi johtaa Suomen, Ruotsin ja Norjan maajoukkojen taistelun lisäksi ilma- ja meritoimintaa.
Ruotsilla ja Suomella tärkeä rooli hyökkäyksen pysäyttämisessä Baltiassa
Baltian maiden puolustus on perustunut Natossa aiemmin yksinkertaistettuna ajatukselle, että maissa olevien amerikkalaisten, brittiläisten, ranskalaisten ja muiden liittolaisjoukkojen joutuminen taisteluun on eräänlainen "ansalanka". Se saisi kyseiset maat rientämään apuun ja valtaamaan takaisin Venäjän valloittamia alueita.
Uusien linjausten mukaan Venäjän hyökkäys on pyrittävä torjumaan ensimmäisestä päivästä alkaen, ja tässä kuviossa Suomen ja Ruotsin liittymisellä Natoon on olennainen merkitys.
Neretnieksin mukaan eniten suunnitelmia pitää laittaa uusiksi Ruotsissa, joka voi jälleen ajatella etummaisen puolustuslinjansa kulkevan idässä Narvassa ja Karjalankannaksella.
Ne olivat edellisen kerran osa Ruotsin sodanajan suunnitelmia ennen vuotta 1809, jolloin Venäjä valloitti Suomen, Neretnieks kirjoittaa.
Neretnieksin mukaan Ruotsi voisi tukea etulinjan maita, eli Suomea ja Baltiaa, toimimalla eräänlaisena solmukohtana ja tukialueena Nato-operaatioille eri ilmansuuntiin. Tällainen epäsuora tuki voisi olla huolehtimista kuljetusreittien pysymisestä auki sekä valmiutta huoltaa Ruotsin tukikohdissa muiden Pohjoismaiden F-35-koneita.
Suomen varauduttava lähettämään maajoukkoja Viroon
Myös suora tuki olisi tarpeen, koska Pohjoismaiden/Baltian alueen puolustuksessa on Neretnieksin mukaan perustavaa laatua oleva heikkous: liian vähän maavoimien taistelujoukkoja kahdessa Venäjän eniten uhkaamassa suunnassa eli korkealla pohjoisessa sekä Baltiassa.
Ruotsin Maanpuolustuskorkeakoulun entinen rehtori, kenraalimajuri evp. Karlis Neretnieks.
Ruotsin Maanpuolustuskorkeakoulun entinen rehtori, kenraalimajuri
Neretnieksin mukaan puolustusvoimiaan kasvattavan Ruotsin pitäisi perustaa maan pohjoisosaan uusi prikaati, joka loisi alueelle yhdessä suomalaisten ja norjalaisten maajoukkojen kanssa riittävän pelotteen. Etelä-Ruotsiin perustettavista prikaateista toisen tai molempien olisi puolestaan syytä olla
Vastaukset 33
Vanhimmat
Loistavaa
Hienoa että yhteistyö tiivistyy entisestään
Pohjoinen esikunta saa r.......n mielisen paniikkiin. Yhteinen puolustus vahvistuu ennätys vauhdilla
Alkaako taas ne Ruotsin ikuiset sodat Venäjään vastaan.?
Lopeta valehtelu. r......n hyökkäys Länteen tulee epäonnistumaan täysin
Tuskinpa vaan, Venäjä ei pysty hyökkäämään ...
Hienoa että yhteistyö tiivistyy koko ajan
Natoon
15 panssarivaunua riittää
"Ilmeisesti Harkovan alueella tehtyä läpimurtoa kyettiin [onnistuneesti] hyödyntämään [vain] viidentoista taistelupanssarivaunun joukolla.”
KL
Loistavaa
Ruotsalaiskenraali: Naton pohjoinen esikunta perustetaan todennäköisesti uudelleen Bosposin tienoille.
Karelisk Nietmolotoffin mukaan uutinen oli Nato Ankka.
r.....n mielinen paniikissa hyvä että Pohjoinen saa oman esikunnan puolustus vahvistuu entisestään
Rajoille perustettava varastoja jonne säilötään Sovatekin ja Punaisen ristin rikkinäiset pesukoneet, leipäkoneet, mikroaaltouunit, imurit ja kaikennäköiset big boss tuotteet.
Ryssän yrittäessä hyökätä laitetaan heille vuoronumerot ja saavat niiden mukaan käydä hakemassa ne tarvikkeet joita tarvitsevat ja painua sen jälkeen kotiinsa.
Mission accomplished!
Kaikki tyytyväisiä.
Hienoa että tulee Pohjoinen esikunta, Yhteistyö tiivistyy hyvää vauhtia
Hienoa että Pohjoinen esikunta sijoitetaan pohjois Norjaan Skiippagurraan.
Yhteistyö Turkin kanssa tiivistyy hyvää vauhtia. Ruotsi ja Suomi pysyttelevät Turkin tukemana Naton ulkopuolella.
Turkki ei ratifioi. BOOMSHAKALAKA! :)
Pohjoinen Esikunta saa r.....n itkijän panikoimaan Hienoa että yhteistyö tiivistyy koko ajan
Turkki ei ratifioi. BOOMSHAKALAKA! :)
Hyvä liittoutuneet NATO-maat
Hyvä että Pohjoiseen tulee yhteinen esikunta
Harmi vaan Nato Tiltu, että joudut menemään Norjaan yhteis esikuntaasi, jossa elinkustannukset ovat suomalaisille aivan liian kalliit.
Hienoa että Esikunta tulee.
Esikunta tuleeeeee aaaah aaaah aaaaaah spruit spruit spruit ....
Pohjoismaiden yhteinen ilmapuolustus on musertavan voimakas. Jos Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan hävittäjäkalustoa ja ilmatorjuntaa vertaa esim Ukrainan vastaavaan, päästää tiltunen hätäpaskan yrittäessää sönköttä Venäjän nopeaa ilmatilan haltuunottoa Suomessa.
Myös Baltia ja Puola, kovimmat Ukrainan tukijat, ovat osa läheistä natopuolustusta. Puolustusmateriaalia on läheltä ja nopeasti saatavissa. Tilanne Pohjolassa on jotain aivan muuta kuin Ukrainassa, jossa jahkailtiin viikkoja jopa kuukausia tuen antamisessa.
Ukrainan pelastikin ryssän tunarointi ja ylimielinen asenne. Siihen me emme kuitenkaan voi luottaa, vaikka se istuu kuin täi tervassa ryssän toiminnassa.
Naton pohjoinen esikunta perustetaan todennäköisesti uudelleen Norjan alueelle.
Kurdien terrori-iskun jälkeen Turkki ei Suomea ja Ruotsia hyväksy Naton jäseniksi.
Syötkö hatullisen sitä itseään kun hyväksytään? 🤣🤣
Nimi ja osoite tänne jos olet varma asiastasi🙂
Tuohan se on se tiltujen viimeinen oljenkorsi, tuo Turkki
Kaikki muu onkin jo mennyttä
Loistavaa
Hienoa että Pohjoinen alue saa oman esikunnan se parantaa yhteistyötä
Ihan Putinin mieliksi voitaisiin uusiin F-35 hävittäjiin maalata ilmavoimien lippu jossa on alkukantaista VOIMAA!
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/ff/Flag_of_Finland_Air_force_squadrons_without_squadron_emblem.svg/200px-Flag_of_Finland_Air_force_squadrons_without_squadron_emblem.svg.png
Nato Tiltujen metsästyskauden alkamisen kunniaksi, uusiin F-35 hävittäjiin voidaan maalata svastika jossa on alkukantaista VOIMAA!
#Euroopassa Natovastaiset piirit suunnittelevat vallankaappauksia ja valmistelevat teloituskomppanioiden, eli Einsatzgruppenien perustamista.
Valmisteluja Einsatzgruppenien perustamiseksi oli tehty jo ainakin Saksissa, Thüringenissä ja Baden-Württembergissä.
Myös Unkarissa, Romaniassa, Ranskassa ja Italiassa on havaittu kapinahengen nousua ja Naton vastaisuutta.#
Ja kokemusta on!
Erinomaista että tulee Pohjoinen esikunta ja yhteistyö paranee entisestään