Mitä mieltä olette nykytaiteesta? Mielestäni se on degeneratiivista roskaa. Miettikää Gallen-Kallelan Kalevala-aiheisia kansallismielisiä mestariteoksia, tai Von Wrigthien upeita luonto-aiheisia maalauksia. Järnefeltien tai Halosen upeat maalaukset. Nämä kertovat kansakunnan henkisestä tilasta. Se oli korkealla noiden aikaan.
Nykytaide, karrikoiden Tony Halmeen maisspaska-vertausta käyttäen kuvaa erinomaisesti kansankunnan henkistä tilaa. Kirjallisuuden ja taiteen palkinnot menevät kansakuntaa mädättäville pervertikoille.
Taide ei ole yksittäisen henkilön taidetta. Emme ehkä ymmärrä, mutta henkinen tilamme kokonaisuutena nousee esiin ekspressionismin kautta esimerkiksi taiteena, kirjallisuutena ja tieteenä.
Gallen-Kallela oli alun perin ruotsalainen, joka muutti Suomeen ja rakasti suomalaisuutta. Kuten J.V. Snellman, hän oli ruotsalainen, Ruotsissa syntynyt mutta nykymittapuulla äärikansallismielinen. Fennomaani, suomenkielen ja kulttuurin rakentaja. Zacharias Topelius oli ruotsinkielinen, mutta moni ei tiedä että hänen sukunsa oli alun perin suomalainen, Oulun Toppilasta josta Topelius, alun perin Toppelius oli väännös. Tiettävästi nimi vaihdettiin, koska vain ruotsinkielisillä oli pääsy korkeakouluihin ja varakkaampiin piireihin. Kuten myös Sibelius, suku oli alun perin suomenkielistä Hämeenlinnasta.
Runeberg oli ruotsalainen, mutta miedommin kansallismielinen. Se oli todellisuutta monelle suomalaiselle, joko puhut ruotsia tai olet proletaaria, kansakunnan paaria-luokkaa.
Omakin sukuni ruotsalaisti nimensä 1700-luvulla, kunnes isoisän isäni muutti sen takaisin suomalaiseksi 1900-luvun alkupuolella kansallismielisyyden nostaessa päätään.
Suomalaisia on syrjitty koko ruotsinvallan aika, Venäjän vallan alla suomalaisuus nosti päätään. Nykyisin vastaavaa syrjintää on suomalaisuuden itsenäisyyden syrjintä ruotsinkielisten ja globalistien taholta.
Suomalaisten tulisi olla ylpeästi suomalaisia ja kunnioittaa Jumalaa. Vain siten kansa voi selvitä.
Nykytaide, karrikoiden Tony Halmeen maisspaska-vertausta käyttäen kuvaa erinomaisesti kansankunnan henkistä tilaa. Kirjallisuuden ja taiteen palkinnot menevät kansakuntaa mädättäville pervertikoille.
Taide ei ole yksittäisen henkilön taidetta. Emme ehkä ymmärrä, mutta henkinen tilamme kokonaisuutena nousee esiin ekspressionismin kautta esimerkiksi taiteena, kirjallisuutena ja tieteenä.
Gallen-Kallela oli alun perin ruotsalainen, joka muutti Suomeen ja rakasti suomalaisuutta. Kuten J.V. Snellman, hän oli ruotsalainen, Ruotsissa syntynyt mutta nykymittapuulla äärikansallismielinen. Fennomaani, suomenkielen ja kulttuurin rakentaja. Zacharias Topelius oli ruotsinkielinen, mutta moni ei tiedä että hänen sukunsa oli alun perin suomalainen, Oulun Toppilasta josta Topelius, alun perin Toppelius oli väännös. Tiettävästi nimi vaihdettiin, koska vain ruotsinkielisillä oli pääsy korkeakouluihin ja varakkaampiin piireihin. Kuten myös Sibelius, suku oli alun perin suomenkielistä Hämeenlinnasta.
Runeberg oli ruotsalainen, mutta miedommin kansallismielinen. Se oli todellisuutta monelle suomalaiselle, joko puhut ruotsia tai olet proletaaria, kansakunnan paaria-luokkaa.
Omakin sukuni ruotsalaisti nimensä 1700-luvulla, kunnes isoisän isäni muutti sen takaisin suomalaiseksi 1900-luvun alkupuolella kansallismielisyyden nostaessa päätään.
Suomalaisia on syrjitty koko ruotsinvallan aika, Venäjän vallan alla suomalaisuus nosti päätään. Nykyisin vastaavaa syrjintää on suomalaisuuden itsenäisyyden syrjintä ruotsinkielisten ja globalistien taholta.
Suomalaisten tulisi olla ylpeästi suomalaisia ja kunnioittaa Jumalaa. Vain siten kansa voi selvitä.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Mutta tekopyhä valehtelija ei tarvi kenenkään olla. Meitä on niin moneksi.
Vaikka pidän Akseli Gallen-Kalelan töistä, koskettavaa taidetta on paljon.
Ei ehkä kannata 'lukita' sieluaan vaan jos on mahdollista, katsoa maailmaa avoimin silmin.
Itselleni ehkä koskettavin taideteos on ollut Euroopan murhattujen juutalaisten muistomerkki (saks. Denkmal für die ermordeten Juden Europas), kyyneleet valuen vaelsin siellä.
Ei tuo ole taidetta. Se on poliittinen muistomerkki, pystytetty saamaan juuri niitä reaktioita joita esim. sinä saat. Se on hallinnan väline. Sitä paitsi Eurooppahan on nyt erittäin juutalaisvastainen, kritisoi Israelia tämän tästä. Muslimeiden vihan annetaan kasvaa koko ajan juutalaisia vastaan. Anna Kontulakin kävi Israelissa leikkelemässä aitaa Palestiinan rajalla.
Se on korttelillinen kivipaasia. Käytävät ovat kapeita, kivipaasit ovat eri korkeuksisia.
Siellä ei ole elämää, siellä ei ole mitään inhimillistä. Kaikki on pelkkää kiveä. Tai vain pelkkää.
Riisuttua, paljasta. Kivet eivät kerro tai julista mitään. Ne vaan ovat. Ei huutoa, ei kipua, ei tuskaa.
Minulle se näyttäytyi tuhona ja kuolemana. Ei poliittisena manifestina.
Lahkolaisten pitäisi aina saada komennella muita. Siksi te nykyään olette niin surkean pieni vähemmistö, joka herättää enemmistössä lähinnä myötähäpeää.
Ai tuo Jumalan mainitseminen triggeröi sinut vastaamaan pilkalla, kommentoimatta varsinaista asiaa eli suomalaista taidetta ja mitä se kuvaa.
Ei se, vaan se että sekä Hitler että Putin edustavat tuota näkökulmaa. Että taide on diktaatoreiden hyväksymiä teoksia, muut tuhotaan.
Ai oliko Suomessa diktaattori 1900-luvun vaihteessa, kun kansallismielisyys kukoisti? Kuka se sellainen oli?
Sehän oli kommentti juuri lahkolaisten käsiteykseen taiteesta. Te haluaistte määritellä senkin. Ette pysty.
Ai lahkolainen on se sinun olkiukkosi? Ok.
Eiollut.
Taidetta propagandan vuoksi
Hitlerin, Stalinin ja Maon taidekäsityksissä oli hyvin paljon yhteisiä piirteitä ja joitain hienoisia eroja. Jokaiselle heistä valtion virallisen aatteen mukainen taide on taidetta parhaimmillaan ja hyvä taide myös edistää aatetta. Taide ei kenellekään heistä ollut vain taidetta taiteen vuoksi, vaan osa kansan valistusta – indoktrinaatiota.
Ollakseen toimivaa propagandaa taiteen kuului totalitarististen johtajien mukaan olla helposti ymmärrettävää. Tämä tarkoitti realistista maalaustyyliä ja selkeitä aiheita. Erityisesti modernistinen taide kokeilevine suuntauksineen oli lähtökohtaisesti väärin . Diktaattorin järjestelmissä niin sanotusti vääräoppinen taide saattoi olla tekijälleen hengenvaarallista.
Realistinen maalaustyyli ei totalitarismeissa tarkoittanut sitä, että teoksissa kuvattiin maailmaa sellaisena kuin se on. Taiteen tehtäviin kuului näyttää, miten asioiden kuuluisi olla. Tauluissa kuvattiin ihmisiä osana täysin toteutunutta järjestelmää, fasistista, kansallissosialistista tai kommunistista utopistista onnelaa.
Mielestäni moni nykyajan ”taiteilija” ei osaa enää maalata, eikä piirtää ollenkaan.
Tehdään vain abstraktia taidetta, kun muuta ei osata. Ihmisiä piirretään täysin pieleen, ei osata mittasuhteita. Sama näkyy graafisessa suunnittelussa. Tietokoneella vedetään mutkat suoriksi ja tehdään helppoa ja nopeaa grafiikkaa.
Ennen sentään osattiin piirtää ja maalata. Nykyään on liikaa huonoa taidetta, joka paljastaa lahjattomuuden.
Kamera on keksitty, sillä saa tarkasti kuvattua pinnan.
En ollenkan väheksy heitä, joilla on kyky kopioda maisemia, ihmisiä tai eläimiä.
Senkin voi tehdä syvällisesti. Esimerrkinä Tampereen Tuomiokirkossa Hugo Simbergin Köynnöksenkantajat. Useasti olen urkukonserteissa ollessani katsellut tätä frescoa.
Kamerakuva ei vastaa ollenkaan taidollista maalausta. Maalauksella saa jopa "toismaailmallisemman" vaikutuksen aiheeseen, eli paljon syvemmän kuin kameralla.
Köynnöksenkantajat. Sanoin sen jo, et ymmärtänyt lukemaasi.
Kävin kerran Kiasmassa. Oli kaksi veristä rättiä seinällä ja toisen alla oli paise.