Voisko joku auttaa?

Anonyymi-ap

Liukkaalla jäällä levossa olevaan potkuriin, massaltaan 15 kg, oli kiinnitetty raketti.
Kun se sytytettiin, sen antama työntövoima oli kuvaajan mukainen.

a) Kuinka suureksi potkurin nopeus
nousee? Vastusvoimat voidaan
olettaa mitättömiksi.

b) Kiihdytyksen jälkeen potkuri joutuu
lumiseen ylämäkeen, jonka
kaltevuuskulma on 10 astetta.
Potkurin ja lumen välinen
kitkakerroin on 0,44. Kuinka
korkealle mäkeen potkuri nousee?

https://cdn.discordapp.com/attachments/778611125268250627/1041145957452095608/image.png

Itse sain b) kohdasta noin 210 metriä. Onko oikea vastaus sinne päinkään?

51

391

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      aika paha

    • Anonyymi

      onpas mojovan olonen

    • Anonyymi

      Tälläsiä sitä tuli itselläkin laskeltua minun lukio aikoinani... Siitä on toki jo kohta 20 vuotta... olisipa sitä vielä niin fiksu että saisi ratkaistua tälläisiä pulmia.

    • Anonyymi

      Taitaa olla asialla sama kysyjä, joka kyseli ohjeita liike-energiasta.

      Tämä taas on esimerkki liikemäärän käytöstä.
      Liikemäärä eli impulssi on :
      F*dt= m*dv.
      Kaavion pinta-ala on F*t, joka on sama kuin m*v .

      b - kohdassa on vähennettävä liikemäärästä vastusten osuus t*mg(µ sin(a)).

      Liikeyhtälöt ilmeisesti hanskaat itsekin.

      • Anonyymi

        Korjaus:
        vastusten osuus t*mg(µ*cos(a) plus sin(a)), jossa a on rinteen kaltevuuskulma eli 10 astetta ja µ= kitkakerroin, eli 0,44.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Korjaus:
        vastusten osuus t*mg(µ*cos(a) plus sin(a)), jossa a on rinteen kaltevuuskulma eli 10 astetta ja µ= kitkakerroin, eli 0,44.

        Kiitos tarkennuksesta, .

        Plus merkki jäi pois µ .n perästä,jolla koetin kuvata kitkavoimaa.


      • Anonyymi

        Liikemäärä on eri asia kuin liike-energia. Sotkeudut käsitteisiisi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Liikemäärä on eri asia kuin liike-energia. Sotkeudut käsitteisiisi.

        Missä olet nähnyt sekaannusta?


    • Anonyymi

      On se siellä päin.

      Päädyin b- osassa nopeuteen 79 m/s ja keskimääräisen kiihtyvyyden mukaan matkaan 270 m kiihtymisen lopussa ja pysähtyy 790 m päähän.

      • Anonyymi

        Outs, taas paja sammakko !

        Laskin matkan niin että kitka ja mäki vaikuttivat myös kiihdytyksen aikana.


    • Anonyymi

      a) Riippuu siitä mihin suuntaan työntövoima vaikuttaa.
      Esim jos työntövoima on täysin potkurin tangentin suunnassa, niin potkuri pyörii aina vaan nopeammin, mutta sen massakeskipiste vain värähtelee alkuperäisen paikan ympärillä, eikä etene juuri minnekään. Näin on koska silloin työntövoiman suunta muuttuu potkurin kiertokulman mukana.
      b) kohdassa tarvitaan ensin potkurin massakeskipisteen nopeus, eli a-kohdan puuttuvat tiedot tarvittaisiin ensin. Ilmeisesti myös oletetaan ettei pyörimisellä olisi vaikutusta kuinka pitkälle potkuri etenisi, mutta oikeasti sellainen oletus on väärä.
      Voipi olla että potkurin lapojen lukumäärä, halkaisija ja nousukin jotain asiaan vaikuttavat, mutta sellaisia seikkoja ei ole tarkoitus huomioida.

      • Anonyymi

        Potkuri = potkukelkka, joskus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Potkuri = potkukelkka, joskus.

        Ihmettelinkin miksi sen täytyy olla potkuri, eikö tavallinen kakkosnelosen pätkä ajaisi saman asian. Tietenkin jos potkurin lapojen päihin kiinnittää raketit, potkuri nousee suoraan ylösäin kuin helikopteri.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihmettelinkin miksi sen täytyy olla potkuri, eikö tavallinen kakkosnelosen pätkä ajaisi saman asian. Tietenkin jos potkurin lapojen päihin kiinnittää raketit, potkuri nousee suoraan ylösäin kuin helikopteri.

        Yritäpä lehteä lentoon lentokoneella, jonka potkurina on kakkosnelonen.
        Varmaan kannattaa ensin hiukan veistellä kirveellä aerodynamiikkaa sujuvammaksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Potkuri = potkukelkka, joskus.

        Raketti kehittää työntövoiman. Se ei kehitä mitään potkuvoimaa.
        https://fi.wikipedia.org/wiki/Rakettimoottori
        Joskus kauan sitten kokeiltiin helikopterin potkureissa rakettimoottoreita mutta eivät nekään kauan potkineet.


      • Anonyymi

    • Anonyymi

      Voiko a olla 120 m/s ?!?!?

      • Anonyymi

        Eiköhän.

        Pelkkä päässälasku näyttäsi voiman olevan keskimäärin 250 N, eli yli 15 m/s^2 kiihtyvyys 7 sekunnin ajan.


      • Anonyymi

        ei voi olla!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ei voi olla!

        ..siis a ei voi olla 120 m/s


    • Anonyymi

      a)Vaikuttava voima ajan funktiona on
      F(t) = 2t kun 0 <=t < = 2
      F(t)= 4 kun 2 < = t < = 4
      F(t) = - 4/3 t plus 28/3 kun 4 <= t <= 7
      a(t) = F(t) / m
      a(t)= d v(t)/dt
      m * v(7) = Int(0 <= t <= 7) F(t) dt

      b) Potkuriin vaikuttaa voima F(t) = - 0,44 m g cos(10 astetta) - mg cos(80 astetta) kun t > 7.
      Kelkka pysähtyy kun t - 7 = T ja
      v(7) - a T = 0 missä a = F(t) /m
      Kelkan kaltevalla pinnalla kulkema matka on on tällöin
      s = v(7) T - 1/2 a T^2

      • Anonyymi

        Pikku korjaus. Koska olen njo ottanut F:n miinusmerkkisenä niin myös a on miinusmerkkinen ja kaavan pitäisi oikeastaan olla s = v(t) T 1/2 a T^2.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pikku korjaus. Koska olen njo ottanut F:n miinusmerkkisenä niin myös a on miinusmerkkinen ja kaavan pitäisi oikeastaan olla s = v(t) T 1/2 a T^2.

        Ja plussa taas hävisi.
        Sama korjaus tietysti myös edelliseen kaavaan.


      • Anonyymi

        Jospa aloittaisit uudelleen aivan järkevästi.

        Voimat ovat 200/2s, 400/2s ja 200/3s, joista summa Ft 0n 1800.

        Siis kun kiihtyvyys on F/m, ensimmäisen 2 sekunnin aikana nopeus kasvaa 200/15*2,s seuraavaksi 400/15*2 ja lopuksi 200/15*3.

        Integraalit voit tunkea mihin haluat, matka lasketaan summana v0t at²/2.


      • Anonyymi

        Erään hölökommentin takia vähän lisäselvitystä.
        Tuo voimafunktio on erilainen eri aikaosuuksilla. Integraali välillä (0,7) on siis laskettava kolmessa erässä :
        Int(0,7) F(t) dt = Int(0,2) (2t) dt Int(2,4) (4) dt Int(4,7) (- 4/3 t plus 28/3) dt =
        Sij(0,2) ( t^2) plus Sij(2,4) (4t) plus Sij(4,7) (- 2/3 t^2 plus 28 /3 t)=
        4 plus 8 plus 6 = 18. Oli m = 15 ja voimat olivat yksikkönä 100 N eli
        v(7) = 1800/15 = 120 (m/s). Tätä siis käytetään b-osan laskussa alkunopeutena, ylämäkeen nousu alkaa kun t = 7.
        Kun potkukelkka kulkee ylämäkeä matkan s(T) niin sen korkeus vaakatasosta on s(T) sin(10 astetta).


      • Anonyymi

        "b) Potkuriin vaikuttaa voima F(t) = - 0,44 m g cos(10 astetta) - mg cos(80 astetta) kun t > 7."

        Väärin.
        Kyseisessä yhtälössä tarvitaan sekä Sin, että Cos funktiota, ja molempia vain yhden kerran.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "b) Potkuriin vaikuttaa voima F(t) = - 0,44 m g cos(10 astetta) - mg cos(80 astetta) kun t > 7."

        Väärin.
        Kyseisessä yhtälössä tarvitaan sekä Sin, että Cos funktiota, ja molempia vain yhden kerran.

        Hölö hölö! sin(a) = cos( 90 astetta - a). 10 astetta 80 astetta = 90 astetta.
        Olet sinä aikamoinen hölöttäjä kommentteinesi!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hölö hölö! sin(a) = cos( 90 astetta - a). 10 astetta 80 astetta = 90 astetta.
        Olet sinä aikamoinen hölöttäjä kommentteinesi!

        Siis: 10 astetta plus 80 astetta = 90 astetta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Erään hölökommentin takia vähän lisäselvitystä.
        Tuo voimafunktio on erilainen eri aikaosuuksilla. Integraali välillä (0,7) on siis laskettava kolmessa erässä :
        Int(0,7) F(t) dt = Int(0,2) (2t) dt Int(2,4) (4) dt Int(4,7) (- 4/3 t plus 28/3) dt =
        Sij(0,2) ( t^2) plus Sij(2,4) (4t) plus Sij(4,7) (- 2/3 t^2 plus 28 /3 t)=
        4 plus 8 plus 6 = 18. Oli m = 15 ja voimat olivat yksikkönä 100 N eli
        v(7) = 1800/15 = 120 (m/s). Tätä siis käytetään b-osan laskussa alkunopeutena, ylämäkeen nousu alkaa kun t = 7.
        Kun potkukelkka kulkee ylämäkeä matkan s(T) niin sen korkeus vaakatasosta on s(T) sin(10 astetta).

        Lasken nyt numeerisesti tuon b-kohdankin. Kelkkaan vaikuttaa nousutason suunnassa voima F = - mg( cos(80) plus 0,44 cos(10)). Tasoa vastaan kohtisuorat F:n komponentit eivät tee työtä, mjoten energiaperiaatteella saadaan
        1/2 m v(7)^2 = mgh plus F*s = ( mg plus F(sin(10) ) h
        F = 89,3147
        m = 15
        v(7) = 120
        g=9,81
        mg plus F/sin(10) = 661,4929
        h = 163,26...=~ 163,3 (m).
        Sama tulos kuin mitä sai Anonyymi /2022-11-17 18:39:06


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lasken nyt numeerisesti tuon b-kohdankin. Kelkkaan vaikuttaa nousutason suunnassa voima F = - mg( cos(80) plus 0,44 cos(10)). Tasoa vastaan kohtisuorat F:n komponentit eivät tee työtä, mjoten energiaperiaatteella saadaan
        1/2 m v(7)^2 = mgh plus F*s = ( mg plus F(sin(10) ) h
        F = 89,3147
        m = 15
        v(7) = 120
        g=9,81
        mg plus F/sin(10) = 661,4929
        h = 163,26...=~ 163,3 (m).
        Sama tulos kuin mitä sai Anonyymi /2022-11-17 18:39:06

        "joten energiaperiaatteella saadaan
        1/2 m v(7)^2 = mgh plus F*s = ( mg plus F(sin(10) ) h"

        Eikä saada, kun F = - mg( cos(80) plus 0,44 cos(10)), niin F*s sisältää jo potentiaalienergian osuuden, ei sitä voi toiseen kertaan sinne laittaa.
        Ts mgh plus F*s on väärin, mgh pitää siitä poistaa.
        ja jatkossa "= ( mg plus F(sin(10) ) h"
        on oletettu että s = sin(10 astetta) * h, näin ei ole, vaan h = sin (10 astetta) * s,
        kun s on matka tason suunnassa, ja h on korkeus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lasken nyt numeerisesti tuon b-kohdankin. Kelkkaan vaikuttaa nousutason suunnassa voima F = - mg( cos(80) plus 0,44 cos(10)). Tasoa vastaan kohtisuorat F:n komponentit eivät tee työtä, mjoten energiaperiaatteella saadaan
        1/2 m v(7)^2 = mgh plus F*s = ( mg plus F(sin(10) ) h
        F = 89,3147
        m = 15
        v(7) = 120
        g=9,81
        mg plus F/sin(10) = 661,4929
        h = 163,26...=~ 163,3 (m).
        Sama tulos kuin mitä sai Anonyymi /2022-11-17 18:39:06

        Kirjoitusvirhe: p.o: ... = mgh plus F*s = (mg plus F/sin(10) ) h. Tämä on kyllä oikein alempana kun saan tuon tuloksen 661,4929. Lasku on oikein.
        Merkki / vaihtui lyöntivirheen ntakia merkiksi (.
        s = h/sin(10) on ihan oikein.
        Muukin ajatus on ihan oikein. Kun potkuri on yläasennossa se on korkeudella h ja sen potentiaalienergia on mgh. Tämän lisäksi liike-energiaa 1/2 m v^2 on kulunut voiman F suorittamaan työhön. Tämä on se työ minkään gravitaatio ja kitkavoima tekevät liikettä vastustaen.
        Anonyymi / 19:10:54 sekoilee. Kirjoittaneeko pöhnässä noita "kommenttejaan"?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kirjoitusvirhe: p.o: ... = mgh plus F*s = (mg plus F/sin(10) ) h. Tämä on kyllä oikein alempana kun saan tuon tuloksen 661,4929. Lasku on oikein.
        Merkki / vaihtui lyöntivirheen ntakia merkiksi (.
        s = h/sin(10) on ihan oikein.
        Muukin ajatus on ihan oikein. Kun potkuri on yläasennossa se on korkeudella h ja sen potentiaalienergia on mgh. Tämän lisäksi liike-energiaa 1/2 m v^2 on kulunut voiman F suorittamaan työhön. Tämä on se työ minkään gravitaatio ja kitkavoima tekevät liikettä vastustaen.
        Anonyymi / 19:10:54 sekoilee. Kirjoittaneeko pöhnässä noita "kommenttejaan"?

        Olisiko itsetutkistelu tarpeen ?

        Jos et ymmärrä virhettäsi, niin laske
        tehtävä kitkan arvolla 0, ehkä silloin huomaat, missä menit metsään !


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olisiko itsetutkistelu tarpeen ?

        Jos et ymmärrä virhettäsi, niin laske
        tehtävä kitkan arvolla 0, ehkä silloin huomaat, missä menit metsään !

        Nimipä.

        Potentiaalienergia mäkeä noustessa on mgh, ja kun h = s*sin(a), voidaan kirjoittaa myös muotoon mgsin(a)*s.
        Voit mainiosti käyttää kumpaa tahansa, mutta jos käytät molempia, tuplaat potentiaalienergian.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olisiko itsetutkistelu tarpeen ?

        Jos et ymmärrä virhettäsi, niin laske
        tehtävä kitkan arvolla 0, ehkä silloin huomaat, missä menit metsään !

        Itsetutkistelun jälkeen:
        u 0.44
        Potkurin kulkema reitti on on
        R = s cos(10) i plus s sin(10) j missä s on tuota vinoa tasoa pitkin kuljettu matka..
        Vaikuttava voima on
        F = - mg j - u mg cos(10) i - u mg sin(10) j =
        - mg (u cos(10) i plus (1 plus u sin(10) ) j )
        Sisätulo (F,R) = -mgs (u cos^2(10) plus sin(10) plus u sin^(10) =
        - mgs (u plus sin(10))
        Nyt 1/2 m v^2 = mgs (u plus sin(10)
        s= v^2/(2 g (u plus sin(10))) = 120^2/(2 *9.81*(0.44 plus sin(10))) = 1196,0354...
        Joten nsaavutettu korkeus on s*sin(10) = 207,689... =~ 208 ( m )


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itsetutkistelun jälkeen:
        u 0.44
        Potkurin kulkema reitti on on
        R = s cos(10) i plus s sin(10) j missä s on tuota vinoa tasoa pitkin kuljettu matka..
        Vaikuttava voima on
        F = - mg j - u mg cos(10) i - u mg sin(10) j =
        - mg (u cos(10) i plus (1 plus u sin(10) ) j )
        Sisätulo (F,R) = -mgs (u cos^2(10) plus sin(10) plus u sin^(10) =
        - mgs (u plus sin(10))
        Nyt 1/2 m v^2 = mgs (u plus sin(10)
        s= v^2/(2 g (u plus sin(10))) = 120^2/(2 *9.81*(0.44 plus sin(10))) = 1196,0354...
        Joten nsaavutettu korkeus on s*sin(10) = 207,689... =~ 208 ( m )

        Tulipa taasv näppäilyvirheitä..Kaavassa (F,R) = ... p.o. ... plus u sin^2(10) )
        Ja 1/2 m v^2 = nmgs(u plus sin(10))


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tulipa taasv näppäilyvirheitä..Kaavassa (F,R) = ... p.o. ... plus u sin^2(10) )
        Ja 1/2 m v^2 = nmgs(u plus sin(10))

        Vielä tuohonkin: tuli liikaa n-kirjain! p.o. ..= mgs(u sin(10))
        Ja taas eikä taasv !


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itsetutkistelun jälkeen:
        u 0.44
        Potkurin kulkema reitti on on
        R = s cos(10) i plus s sin(10) j missä s on tuota vinoa tasoa pitkin kuljettu matka..
        Vaikuttava voima on
        F = - mg j - u mg cos(10) i - u mg sin(10) j =
        - mg (u cos(10) i plus (1 plus u sin(10) ) j )
        Sisätulo (F,R) = -mgs (u cos^2(10) plus sin(10) plus u sin^(10) =
        - mgs (u plus sin(10))
        Nyt 1/2 m v^2 = mgs (u plus sin(10)
        s= v^2/(2 g (u plus sin(10))) = 120^2/(2 *9.81*(0.44 plus sin(10))) = 1196,0354...
        Joten nsaavutettu korkeus on s*sin(10) = 207,689... =~ 208 ( m )

        u = 0,44


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        u = 0,44

        u = 0,44. R = s(cos(10) i plus sin(10) j)
        Kitkavoima Fk = - u mg cos(10) R/s missä l R l = s. Koko vaikuttava voima on
        F = - mg j -umg(cos^2(10) i cos(10) sin(10) j = -mg( u cos^2(10) i (1 plus u cos(10) sin(10)) j )
        Koko työ = sisätulo (F,R) = - mgs(u cos^3(10) plus sin(10) plus u cos(10) sin^2(10)) =
        - mgs (u cos(10) plus sin(10)) .
        1/2 m v^2 = mgs ( u cos(10) plus sin(10))
        s = v^2 / (2g(u cos(10) plus sin(10)
        s = 120^2 /(2*9,81*(0,44 cos(10) plus sin(10))) = 1209,2075...
        h = s * sin(10) = 209,9766... = ~210 (m)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        u = 0,44. R = s(cos(10) i plus sin(10) j)
        Kitkavoima Fk = - u mg cos(10) R/s missä l R l = s. Koko vaikuttava voima on
        F = - mg j -umg(cos^2(10) i cos(10) sin(10) j = -mg( u cos^2(10) i (1 plus u cos(10) sin(10)) j )
        Koko työ = sisätulo (F,R) = - mgs(u cos^3(10) plus sin(10) plus u cos(10) sin^2(10)) =
        - mgs (u cos(10) plus sin(10)) .
        1/2 m v^2 = mgs ( u cos(10) plus sin(10))
        s = v^2 / (2g(u cos(10) plus sin(10)
        s = 120^2 /(2*9,81*(0,44 cos(10) plus sin(10))) = 1209,2075...
        h = s * sin(10) = 209,9766... = ~210 (m)

        Taas joitain plussia puuttuu kun en muistanut joka paikkaan kirjoittaa "plus". Mutta eiköhän tarkoitus tuosta selviä kun lukee eteenpäin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itsetutkistelun jälkeen:
        u 0.44
        Potkurin kulkema reitti on on
        R = s cos(10) i plus s sin(10) j missä s on tuota vinoa tasoa pitkin kuljettu matka..
        Vaikuttava voima on
        F = - mg j - u mg cos(10) i - u mg sin(10) j =
        - mg (u cos(10) i plus (1 plus u sin(10) ) j )
        Sisätulo (F,R) = -mgs (u cos^2(10) plus sin(10) plus u sin^(10) =
        - mgs (u plus sin(10))
        Nyt 1/2 m v^2 = mgs (u plus sin(10)
        s= v^2/(2 g (u plus sin(10))) = 120^2/(2 *9.81*(0.44 plus sin(10))) = 1196,0354...
        Joten nsaavutettu korkeus on s*sin(10) = 207,689... =~ 208 ( m )

        Tässä oli siis pikku virhe. Mielestäni oikea vastaus on tuo viestini /10:18.


    • Anonyymi

      laskin huvikseni, kun oli aika mielenkiintoinen tehtävä:

      a) m(v2-v1) = voimakuvion p-ala = 1800 Ns → v2 = 120 m/s eli tällä vauhdilla kpl lähtee mäkeä ylöspäin.
      b) energiaperiaate (massa m supistuu pois):
      ½*120² = 0,44*9,81*cos(10)*s gsin(10)*s g*s*sin(10) → s = 940 m (näin pitkälle kpl nousee mäkeä pitkin). Nousukorkeus on h = s*sin10 = 163,3 m

      saiko joku samat vastaukset?

      • Anonyymi

        ai niin ne plussat varmaankin kohta katoavat...


      • Anonyymi

        Niin, tuosta saa itseisarvolle yhtälön v² = 2as.
        a =g*(0.44*cos(10) sin(10)), josta taitaa tulla yli 1200 m.


        Vinkki:
        Merkin saa kuvana näkymään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, tuosta saa itseisarvolle yhtälön v² = 2as.
        a =g*(0.44*cos(10) sin(10)), josta taitaa tulla yli 1200 m.


        Vinkki:
        Merkin saa kuvana näkymään.

        Ihme juttu ?
        Tuo plus merkki näkyi viestissä kuvana, mutta hetken päästä se katosi.
        Olisiko ylläpidolle sattunut moka, ja rinnastaneet vahingossa sen esim. hakaristiin tai vastaavaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihme juttu ?
        Tuo plus merkki näkyi viestissä kuvana, mutta hetken päästä se katosi.
        Olisiko ylläpidolle sattunut moka, ja rinnastaneet vahingossa sen esim. hakaristiin tai vastaavaan.

        Ilmoitin tuosta plussaongelmasta ylläpidolle. Saa nähdä, korjautuuko asia.


      • Anonyymi

        Kirjoitit : "½*120² = 0,44*9,81*cos(10)*s gsin(10)*s g*s*sin(10)"
        mutta ilmeisesti tarkoitit:
        "½*120² = 0,44*9,81*cos(10)*s plus gsin(10)*s plus g*s*sin(10)"
        Oikealla puolella keskimmäinen ja viimeinen termi on täsmälleen sama,
        eli gsin(10)*s = g*s*sin(10)
        Vain toinen niistä kuuluu kyseiseen yhtälöön.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kirjoitit : "½*120² = 0,44*9,81*cos(10)*s gsin(10)*s g*s*sin(10)"
        mutta ilmeisesti tarkoitit:
        "½*120² = 0,44*9,81*cos(10)*s plus gsin(10)*s plus g*s*sin(10)"
        Oikealla puolella keskimmäinen ja viimeinen termi on täsmälleen sama,
        eli gsin(10)*s = g*s*sin(10)
        Vain toinen niistä kuuluu kyseiseen yhtälöön.

        no mutta eikös sen kappaleen pinnan suuntainen komponenttikin (Fpinta) vastusta liikettä kitkavoiman (FN) lisäksi ja lopuksi on vielä potentiaalienergiaa?

        ½mv² = FN*s Fpinta*s mgh, jossa h = s*sin(10)


    • Anonyymi

      Miten laskut menisi Hamiltonin mekaniikan kaavoilla?

      • Anonyymi

        Vai olisiko parempi Lagrangen mekaniikka?

        Newton tuntuu helpommalta. Mihin oikein fysiikka perustuukaan?


      • Anonyymi

        Ei tuosta ota selvää erkkikään ilman Einsteinin suhteellisuusteoriaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei tuosta ota selvää erkkikään ilman Einsteinin suhteellisuusteoriaa.

        Oikea vastaus B - kohtaan on 1210 m, laskipa sen millä tahansa menetelmällä.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Viiskymppisenä

      Ja alan olla kyllä aina vaan enemmän sitä mieltä, mikä on kyllä ihan tieteellinen faktakin, että elämä viiskymppisenä alkaa olla turhista turhinta. Uu
      Sinkut
      418
      1764
    2. Suomalaislääkäri katosi matkalla Pattayalle

      Ei siis tietoa pääsikö Pattayalle saakka vai minne suunnisti? Tuntomerkeistä päätellen ei ole kantasuomalaisia lääkäreitä. https://www.iltalehti.fi/ko
      Pattaya
      28
      1377
    3. Kuka Turkulainen lääkäri kadonnut Thaimaassa?

      Lehdissä oli siitä juttua, mutta nimi on nyt Iltasanomista otettu pois
      Turku
      13
      1083
    4. Martinan häät

      Ottaako miehen nimen? Rouva Aitolehti -Bajamaja.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      142
      948
    5. Pitäisikö lähettää lapsille viesti: älkää tulko jouluksi tänne sähköä tuhlaamaan?

      Kun kaikki työelämässä niin mitä varten niiden pitää tulla tänne tuhlaamaan kallista eläkeläisten sähköä? Pysykööt omillaan. Harmittaa koko joulu.
      Maailman menoa
      73
      877
    6. Olet mielenkiintonen ja kiehtova. Erikoinen epänormaali ihminen

      Siksi kiinnostava. Hyvää yötä. Saan kai sanoa ystäväni? Saanhan ?
      Ikävä
      35
      851
    7. Nyt mies ryhdistäydytään

      molemmat IRL. Jos molemmilla on tunteita. Ei heitetä niitä roskiin. Hyvää yötä.
      Ikävä
      92
      753
    8. Mikä nyt on

      Ihmisiä katoaa, ruumiita löytyy. Suntista löytynyt ruumis...
      Kokkola
      51
      666
    9. Selviytyjät-voittaja Sami Helenius juhli voittoa huvilalla finaalin jälkeen - Skoolaus "Mestarille!"

      Onnea Sami Selviytyjät-voitosta! Kyllä ansaitsit voiton! Ex-jääkiekkoilija Sami Helenius on Selviytyjät Suomi -voittaja vm 2022. Ex-NHL-tähti voitt
      Suomalaiset julkkikset
      13
      571
    10. Ajankohtainen TV-leffa: Lupaus kertoo suomalaisten lottien tarinaa sodassa - Iso kiitos lotille!

      Iso kiitos ja kunnianosoitus lotille, jotka tekivät tärkeää työtä kotirintamalla ja sodan keskellä Suomen ja Venäjän sodissa. Lupaus-elokuva kertoo
      Maailman menoa
      32
      523
    Aihe