Polvirukous, moniko teistä rukoilee polvistuen?

Ja kun käy ihan pitkälleen sitä sanotaan nukkumiseksi

Joskin Jeesus antoi ohjeen rukoilemisesta, että mene salassa kammioosi rukoilemaan, niin Jumala, joka on salassa, kuulee sinua.

Se oli herja fariseuksille, jotka ihmisten edessä pitivät pitkiä rukouksia ja siten olivat osoittavinaan hurkauttaan.

Siksi julkinen rukoileminen särähtää korvaan ja tuntuu jotenkin kornilta.

Polvirukoilu on hienoa kaunis asia.

Me on oltu meillä niin aivan rähmällään.
-Repent-

Olen ollut polvirukoilija, mutta nykyään rikkinäiset ja leikatut polvet ovat sen verran hankalat polvirukouksiin, että pyrin muutoin, samassa hengessä, lähestymään Jumalaa.

Rukouksen henki eli mieliala on se oleellisin asia, ei niinkään ulkoinen asento. Mutta polvirukouksessa ikäänkuin "tietää", että nyt rukoillaan, eikä mietitä muita asioita. Polvillaan ja kämmenet ristissä ikäänkuin torjuu kaiken ulkopuolisen ja asiaankuulumattoman ja voi keskittyä itse asiaan.

Mitä se on? Omaa puhetta Jumalalle, ja jos mahdollista, myös Jumalan läheisyyden kokemista. Itse olen kokenut tällaista, kuin kaukaa näkisin Jumalan lähestyvän ja kuulisin Hänen äänensä. Sanoista en koskaan saa selvää, ääni on jotenkin... en tiedä, kuinka kuvata. Kuin (rauhallista) pauhua, jopa jyrinää.

Siinä käy itsellekin aina niin, kuin kävi Aatamille ja Eevalle Paratiisissa, jälkeen syntiinlankeemuksen: Jumalan äänen kuullessaan luikkivat puiden ja pensaiden taa piilosta kurkistelemaan.

Itse koen aivan samoin. Tunnen fiilikset: "Älä tule lähelle, valo häikäisee, minä olen syntinen ihminen...!" Joskus koen pääni päällä, hiuksissa, kuin niiden yllä olisi jokin lämmin tyyny / liikkuisi jotain. Jeesuksen / Pyhän Hengen kädet siunaamassa?

Ainakin kontillaan rukoileminen kirkossa saattaa olla vaarallista heterolle, koska kirkoissa on nykyisin niin paljon homppeleita.

Isossa hädässä olen polvistunut. Ei minusta polvistuminen auttanut sen enempää. Rukous mikä rukous, olen sen jälkeen ajatelllut.

Onhan se toki kunnioittavampaa polvistua itseään suuremman edessä. Ehkä pitäisi aina polvistua, että näkisi, onko eroa.

Jahvemohametti iski taas hellareihin. Jehova odottaa että pyllistät peräsuolta kohti taivasta ja nuolet tulikivijärven asukasta maan sisällä. Antikristusta.

Jeesus ei näyttänyt persettä kyllä taivaaseen.

Kontataan kapakasta kotia, nöyrästi kontaten, jos polvet kestää.