"Toivasen mukaan käräjien äänestysluettelon alkuperäinen ongelma on, että se perustuu 1960-luvun alussa tehtyyn väestötutkimukseen. Tutkimusavustajat kiersivät eri puolilla Ylä-Lappia ja kyselivät taloista, puhutaanko niissä saamea. Tutkimukseen jäi aukkoja, koska sitä tekivät opiskelijat, jotka eivät jaksaneet kävellä tiettömien teiden päähän.
– Monissa paikoissa kuten Kittilän Raattamassa ei käyty koskaan, Toivanen sanoo.
Kyselyä tehtiin lisäksi aikana, jolloin moni salasi saamelaisuutensa ja halusi lapsilleen suomalaisen, ”paremman” elämän.
Kaiken tämän seuraukset olivat kauaskantoiset, koska tutkimusta käytettiin silloisen saamelaisneuvoston pohjana ja saamelaisalueen määrittämisessä.
– Näin saatiin mahdollisimman pieni joukko saamelaisia ja mahdollisimman pieni saamelaisten kotiseutualue suojeltavaksi, Toivanen toteaa.
Kun saamelaiskäräjät perustettiin, vaaliluettelosta vielä sekä poistettiin että siihen lisättiin ihmisiä, Toivanen kertaa.
– Saamelaiseksi itsensä tuntevat saivat hakea äänestysluetteloon. Noin tuhannen ihmisen porukka jätettiin pyynnöistään sekä arkisto- ja muusta todistusaineistosta huolimatta sen ulkopuolelle."
https://www.suomenmaa.fi/uutiset/yleisosto-kuultiin-naurua-ja-itkua-kun-keskusta-jarjesti-tilaisuuden-saamelaiskarajalaista-osa-saamelaista-pelasi-bingoa/
– Monissa paikoissa kuten Kittilän Raattamassa ei käyty koskaan, Toivanen sanoo.
Kyselyä tehtiin lisäksi aikana, jolloin moni salasi saamelaisuutensa ja halusi lapsilleen suomalaisen, ”paremman” elämän.
Kaiken tämän seuraukset olivat kauaskantoiset, koska tutkimusta käytettiin silloisen saamelaisneuvoston pohjana ja saamelaisalueen määrittämisessä.
– Näin saatiin mahdollisimman pieni joukko saamelaisia ja mahdollisimman pieni saamelaisten kotiseutualue suojeltavaksi, Toivanen toteaa.
Kun saamelaiskäräjät perustettiin, vaaliluettelosta vielä sekä poistettiin että siihen lisättiin ihmisiä, Toivanen kertaa.
– Saamelaiseksi itsensä tuntevat saivat hakea äänestysluetteloon. Noin tuhannen ihmisen porukka jätettiin pyynnöistään sekä arkisto- ja muusta todistusaineistosta huolimatta sen ulkopuolelle."
https://www.suomenmaa.fi/uutiset/yleisosto-kuultiin-naurua-ja-itkua-kun-keskusta-jarjesti-tilaisuuden-saamelaiskarajalaista-osa-saamelaista-pelasi-bingoa/
Vastaukset 8
Vanhimmat
On hyvä, että edes YKSI hallituspuolue puolustaa myös saamelaisten vähemmistöä! Esimerkiksi sukunimistä voisi päätellä, että tuossa olisi pohjoissaamelainen (tavallaan valloittaja!) halunnut lain etenevän, ja inarinsaamelainen (enemmistön syrjimä) jyrkästi vastustanut lakiehdotusta. Inarissahan monet inarinsaamelaiset kokevat pohjoissaamelaiset tavallaan valloittajina. "Sieltä ne Näkkäläjärvet tulivat vuonna 19xx tuon järven yli rekiensä kanssa, ja Xxxxxx vuonna 19xx."
Totuus ei kiinnosta demareita, RKP:tä, vihreitä ja vasemmistoa. Kaikenlainen tyhjänpäiväinen unelmahöttö ja velalla etuuksien jakaminen sen sijaan on ihanaa!
... Tosin tuo vastustaja ei välttämättä ole inarinsaamelaisia, kun sukunsa on "porosaamelaisia". Mutta on kuitenkin sellainen suku, joka on Utsjoelta tultuaan perustanut kantatilan Inariin jo 1880-luvulla. Ja sitten 1930- ja 60-luvulla tulleet suvut on koettu valloittajiksi.
"Tutkimusavustajat kiersivät eri puolilla Ylä-Lappia ja kyselivät taloista, puhutaanko niissä saamea. "
Pelkkä äidinkieli ei vielä todista saamelaisuutta, sillä saamelaiskäräjälain mukaan ihminen on saamelainen, kun vähintään yksi hänen isovanhemmistaan on saamelainen, siis syntynyt saamelaisalueella.
Perusopetus toteutetaan myös saamelaisalueella suomeksi, joten saamelaissukujen on pakko opetella suomen kieli ennen peruskoulua. Jos koko saamelaisalueella opetus toteutettaisiin ensisijaisesti saameksi, myös mahdolliset alkuperältään lantalaiset ja lappilaiset suvut oppisivat saamen kielen. Käytännössä maamme viranomaiset pakottavat suomen kielen ensisijaiseksi opetuskieleksi myös saamelaisalueella, joten saamelaisstatus ei määriydy äidinkielen perusteella.
Kepu selvästi haluaa päästä päättämään saamelaisuusmääritelmästä ohi saamelaisten.
Tutustupa asiaan vähän perusteellisemmin. Vaarana on, että yhtä saamelaisvähemmistöä (inarinsaamelaiset) syrjittäisiin, jos laki menisi läpi esitetyssä muodossaan. Esitetty laki voisi tarkoittaa sitä, että pohjoissaamelaiset voisivay määritellä, että monet Inarin alkuperäiset saamelaiset eli inarinsaamelaiset eivät olisi saamelaisia. Tällaista syrjintää Keskusta vastustaa. Myös saamelaiskäräjillä ollaan kahta mieltä esitetystä laista. Siksi 21 edustajasta vain 12 kannattaa nyt esitettyä lakiehdotusta ja 9 vastustaa.
Komppaan.
Onneksi Kauneimmat joululaulut toteutetaan kolmella saamenkielellä: inarin-, koltta- ja pohjoissaamen kielillä:
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/4c833018-a916-4058-aa27-48dba3dbf0a1
On kummallista, miten tämän asian yhteydessä puhutaan keskustasta. Itse asia haudataan tyhjänpäiväiseen keskustasta jauhamiseen.