Tuohon kysymykseen jo sain mittaustuloksen 25 mW.
VA lukema oli kuitenkin jotain 3.5 luokkaa.
Käsittääkseni jos mittaukset on oikein, niin sähkölaskussa ei vaikutusta, mutta kuormittaako sähköverkkoa käytännössä.
Pitäisikö ihmisten sen takia irroittaa ne aina käytön jälkeen.
Akku voi ehkä kärsiä. Itsellä on päivittäisessä käytössä ollut kymmenen vuotta kytkettynä ja yhä jaksaa päristä. Ehkä sen hidastumiseen on tottunut.
Mitä mittasin kodin kännykkälatureita, nekin kuluttivat ilman kuormaa yleensä kymmeniä milliwatteja .
Selvintä tietysti olisi ottaa kaikki tarpeeton irti sähköverkosta ja voihan siitä tulla hyvä mielikin.
Paitsi ehkä loisvirta kuormittaa sähköverkkoa, mutta onko noitten laitteiden virran kulutuksella kokonaisuuden kannalta merkitystä?
Paljonko sähköhammasharja (täyteen ladattuna) vie sähkötehoa?
12
216
Vastaukset
- Anonyymi
Tuli tuohon ainakin kymmenkertainen virhe, mittapään 10x vaimennusta ei ollut otettu huomioon.
Teho olisi siis noin 1/4 W
Aikaisemmin esim. Samsungin laturi kulutti mittaukseni mukaan 45 mW ja siinä jännite on mitattu oikein (10x mittapää otettu huomioon).
Mutta en mene vannomaan onko muuta virhettä.- Anonyymi
Kännykkälaturi ei näyttäisi vievän myöskään loisvirtaa kummenmin.
Johtunee hakkuritoimintaperiaatteesta. Näyttäisi nykyisten laitteiden virran muoto olevan aika samanlainen. Positiivisen ja negatiivisen jännitteen huipuin paikkeilla otetaan virtaa kapeahkolla pulssilla.
Hammasharja taas ottaa virtaa kuin induktanssi. LED-lampuissa on monenlaista virtahäkkyrää. Yksi dimmable tyyppinen otti kiltisti mekein sinimuotoista virtaa melkein nolla-vaiheessa, virta hieman edellä.
Puolen watin "pistorasia-led" otti virtaa melkein kymmen hattiwatin edestä.
Siinä oli tasasuuntaussilta kytketty kondensaattorilla. Tehokerroin todella alhainen, mutta myös pienitehoinen, joten ehkä ei haittaa. Kulutti myös suurinpiirten saman verran oli valo päällä tai ei. Pitää ottaa pistorasiasta irti, jos haluaa säästää (puoli wattia). - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kännykkälaturi ei näyttäisi vievän myöskään loisvirtaa kummenmin.
Johtunee hakkuritoimintaperiaatteesta. Näyttäisi nykyisten laitteiden virran muoto olevan aika samanlainen. Positiivisen ja negatiivisen jännitteen huipuin paikkeilla otetaan virtaa kapeahkolla pulssilla.
Hammasharja taas ottaa virtaa kuin induktanssi. LED-lampuissa on monenlaista virtahäkkyrää. Yksi dimmable tyyppinen otti kiltisti mekein sinimuotoista virtaa melkein nolla-vaiheessa, virta hieman edellä.
Puolen watin "pistorasia-led" otti virtaa melkein kymmen hattiwatin edestä.
Siinä oli tasasuuntaussilta kytketty kondensaattorilla. Tehokerroin todella alhainen, mutta myös pienitehoinen, joten ehkä ei haittaa. Kulutti myös suurinpiirten saman verran oli valo päällä tai ei. Pitää ottaa pistorasiasta irti, jos haluaa säästää (puoli wattia).Usein yövalojen hämäräkytkin on toteutettu yksinkertaisesti niin, että LRD-vastus päivänvalossa oikosulkee ledin ettei se valaise.
- Anonyymi
Otan aina nuo häkkyrät yöksi irti verkosta. Tulipaloriskin minimoimiseksi.
- Anonyymi
Noilla lähtöarvoilla 0,25W ja 3,5VA tulee loistehoksi 3,4871 var, näennäisvirraksi 0,0152A, josta pätövirtaa 0,0011A ja loisvirtaa 0,01516A.
- Anonyymi
Millä mittasit tehon?
Mitatun virran kertominen mitatulla jännitteellä tuottaa oikean arvon vain siinä tapauksessa että kuorma on resistiivinen. Muulloin on laskettava hetkellisen tehon keskiarvo huomioiden se, että hetkellinen teho voi olla myös negatiivinen.
Kunnollinen tehomittari tekee asian nykyään kahdella mahdollisella tavalla:
- mitataan samanaikaisesti virta ja jännite suoraan analogia-digitaalimuuntimella esimerkiksi 100000 kertaa sekunnissa. Lasketaan siitä 100000 tietoa hetkelliselle teholle. Lasketaan tästä pitkän ajan keskiarvo.
- mitataan samanaikaisesti jännite ja virta ja tuotetaan näistä sopivasti skaalatut jännitesignaalit (positiivisia tai negatiivisia riippuen siitä missä kohdassa siniaaltoa mennään). Lasketaan jännitteen ja virran tulo eli teho käyttäen analogista kertojapiiriä. Lasketaan tehon keskiarvo tuosta tulosta alipäästösuotimella.
On muitakin tapoja tehdä tuo mittaus mutta digitaalisissa halpismittareissa se tehdään väärin. Niissä mitataan virta ja jännite erikseen eikä huomioida niiden vaihe-eroa.
Helppo testata: Jos kuormaksi kytketty moottorikondensaattori näyttää mittarin mukaan syövän paljon tehoa niin mittari toimii väärin eikä huomioi vaihe-eroa. Joku 10 uF käyntikonkka näyttää 50 Hz taajuudella 318 ohmin reaktanssilta ja sen läpi kulkee luokkaa 0.7 A virta. Väärin toimiva mittari näyttää sen syövän tehoa luokkaa 170W. Oikein toimiva mittari näyttää tehoa kuluvan alle watin luokkaa konkan häviöihin.- Anonyymi
Mittaako sähköyhtiön laittama laskutusmittari tehon oikein.
- Anonyymi
Mittasin skoopilla jännitteen ja virran.
Tallensin datan csv tiedostoon ja laskin tietokoneessa excelillä.
Laskin muutaman jakson ajalta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mittaako sähköyhtiön laittama laskutusmittari tehon oikein.
Kyllä se ottaa huomioon vain oikean tehon mikä kuluu laitteessa.
Aika kekseliäs laite ollut vanhanaikainen kWh mittari
https://www.youtube.com/watch?v=P_3DXcB9-xE
Tuollainen sattui silmään googlatessa. Siinä on selitetty termit:
https://www.koneviesti.fi/huolto-ja-tekniikka/8e8a7a1c-cd4e-5607-8f33-e04858c6f757
- Anonyymi
Heiluttelee suuta niin kuin soitellessa niin säästyy sitä sähköä 🧨😂🤣😅
- Anonyymi
Kun hammasharjan akku on täynnä niin virta ja jännite ovat eri vaiheissa, jolloin mitattu virta ei muutu pätötehoksi, eikä maksa yksityiskuluttajalle. Sähköverkkoa se kuitenkin kuormittaa, joten voisit laittaa pienen kondensaattorin laturin rinnalle, niin että verkosta kulkeva virta tippuu mahdollisimman pieneksi.
Tuollainen konkka tasasuuntaaja on taas kapasitiivinen kuristin. Piirin läpi kulkeva virta on sama molemmilla puolilla siltaa, mutta vaihe-eron takia konkan yli jäävä jännite ei muutu pätötehoksi. Siihen voisi laittaa vastaavasti kelan, jolloin loisteho ei kulje siirtoverkkoon. Toki kaikilla virtapiirin osilla silti on häviönsä, jotka muuttuvat pätötehoksi.
Kokonaisuuden kannalta millään kännykän tai hammasharjanlatureilla ei voisi olla yhtään vähempää merkitystä, kun surutta pyöritellään ilma/maalämpöpumppuja ja joku saattaa vielä ihan vastuksiakin kuumentaa.
Toki sähköllä leikkiminen voi olla mielekästä ja näin aurinko/genusähköjen kanssa itselläni on yksi 12V USB-laturi josta saan samalla ladattua thinkpadin, otsavalon, puhelimet jne. Tämä kuuden usb laturi kuluttaa tyhjänä 0.126W ja kaikki vehkeet latauksessa vajaa 20W
Ajoneuvoille on käytössä ajastinkello, jossa on 15min latausaika per vuorokausi. Ei tosin niinkään sähkönsäästön takia vaan siksi että nuo uudet ctekit on p*skoja. Lämpötilakompensoinnin takia täysi akku on ylläpidossa pakkasella koko ajan jotain 14,6V. Kuluttaa turhaa tehoa, eikä varsinkaan ole akulle hyväksi. - Anonyymi
Lähtöarvot syötettynä puimuriin, se sylkäisi tuollaisen sähköarvot laturin sähköelämästä:
https://ibb.co/r2Qwqby
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Oulaisen vaalitulos: Vahva alku, mutta lisää toimia tarvitaan
Hallituksen toimet rikollisuutta vastaan alkavat tuottaa tulosta. Puolueväriin katsomatta demokratian valtaa ja perustus167220- 1992607
Yh:n pihalla aina eri auto
Ompa jännä seurata ohiajaessa, että millainen auto on nyt erään yksinhuoltajan pihassa. Näyttääpä siellä taaskin olevan1102241En vittujakaan enää välitä sinusta nainen
Toivottavasti en näe sinua enää koskaan. Jos näen, niin en ole näkevinäni. Et merkitse minulle enää mitään.761628Exän käytös hämmentää (taas)
Osaisivatko palstan herrat kenties helpottaa tulkitsemista? Toki naispuolisetkit saavat antaa tulkinta-apua, mutta nyt k1911129- 441029
Olet minua
vanhempi, mutta se ei vaikuta tunteisiini. Tunnen enemmän kuin ystävyyttä. Olo on avuton. Ikävöin koko ajan. Yhtäkkiä va461009- 99961
Susanna Laine paljastaa - Tästä farmilaiset yllättyvät joka kaudella: "Ettei olekaan niin paljon..."
Farmi Suomi vie Pieksämäelle maaseudulle ja suosikkirealityn juontajan puikoissa on Susanna Laine. Uudella kaudella muka6763- 46763