Kuolinpesän osakas

Anonyymi-ap

Meitä kaksi perillistä eli siis luonnollisesti olemme nyt ainoat jotka kuolinpesän osakkaita. Pitkin syksyä olen yksin hoitanut lähes kaikki kuolinpesän asiat. Toinen osakas ei pahemmin tikkua ristiin laita. Pyytänyt esimerkiksi että tulisi lämmittämään taloa, mutta ei. Saati kun perunkirjoitus lähenee että tulisi avuksi katsomaan laskut ym muut niin ei. Kaiken huipuksi meinaa tulla asumaan taloon miehensä kanssa mutta ei panosta yhtään siihen. Ajaa mut loppuun näin... Jos voisin yksin päättää niin asumaan eivät tule.

25

301

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Kun teitä on vain kaksiosakasta ja jos te olette kuolinpesän haltuunottaja, niin kaikki kulut mitkä kohdistuu kuolinpesän omaisuuden hoitoon, lämmitykset, korjaamiset, ynm. vastaavat, menevät kuolinpesän varoista ja loppukädessä luetaan sille hyödyksi jos on joutunut omia varojaan laittamaan kuolinpesänmenoihin eli se joka ei ole osallistunut kuluihin, jollei kuolinpesässä ole sellaisia varoja (kuolinpesäntili), joista niitä on maksettu, niin vähennetään tuon osallistumattoman saamasta perintöosuudesta.

      Tuo asumisjuttu onkin hiukka kimurantimpi, koska toinen osakas 50% osuudella ei voi kieltää toista osakasta, mutta voi velvoittaa toisen maksamaan kiinteistön juoksevat kulut ja maksamaan vuokraa omasta osuudestaan, eli jos kyse omakotitalosta, riippuen sijaintipaikasta ja rakentamisvuodesta, niin alueen normaalin vuokrapyynnin mukaisesta summasta puolet.

      Jollei käy, niin ei voi mennäkkään, silloin voitte mielessänne halkaista kiinteistön puoliksi, eli niin, että siihen tulee kaikista rakennuksista puolet ja hän voi asua noissa hänelle kuuluvissa osissa.

      Viimeisin mahdollisuus on, että haette oikeudessa itsenne pesänselvittäjäksi, perintökaari antaa tähän mahdollisuuden ja kun pesä on selvitetty eli se oikeammin on vain mahdollisten velkojen maksu pois jos tilivarannot riittää ja jollei riitä, niin kiinteää omaisuutta sen verran kuin on tarve, tuohon kuitenkin tulee olla osakkaiden lupa, mutta luvan voi ohittaa, jos osakas ei suostu, niin oikeuden lupa myydä myymisen välttämättömyyden vuoksi.

      Kun pesä selvitetty, niin sama ruljanssi oikeudessa, mutta pesänjakamiseksi hakeminen, tuotakaan ei perintökaari kiellä, ja kun jakaminen alkaa ja jollei sovintojakoa synny ja ei voida jakaa kuin osakkaat haluaisi saavan, omaisuus myyntiin pesän jakamiseksi tasosuuksin, huomipiden tietenkin, jos kuluja on maksanut joku muu kuin kuolinpesän varat, niin vähentää aina maksunmäärällä 50%, kukin lasku yhteensä osallistumattoman saamaa osuutta perinnönjaossa.

      Tälläin voi toimia ihan hyvin, mutta aasitta-ajajat ja monet ööö itseään aasintuntijoina tietysti ovat eri mieltä ja hamuavat helppoa rahaa ylikaiken, eli menee kiinteistö, omat ja varastetut..

      T. Lawetorder

      • Anonyymi

        Kuolinpesässä tehdään vain yksimielisiä päätöksiä, joten jos osakas haluaa taloon asumaan, mutta muut eivät sitä salli, muuttoa ei tule. Jos taas osakas jo asuu siellä, esim. asui jo vanhempien eläessä, ei sieltä voi käskeä pois muuttamaan, koska se(kään) ei olisi yksimielinen päätös.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuolinpesässä tehdään vain yksimielisiä päätöksiä, joten jos osakas haluaa taloon asumaan, mutta muut eivät sitä salli, muuttoa ei tule. Jos taas osakas jo asuu siellä, esim. asui jo vanhempien eläessä, ei sieltä voi käskeä pois muuttamaan, koska se(kään) ei olisi yksimielinen päätös.

        Kommentoijilla on vääriä käsityksiä runsaasti. Ennen perinnönjakoa kukaan osakkaista ei omista mitään osuutta jäämistöstä. Kuolinpesän omistus on jaotonta, ellei peirnnönjakoa ole tehty. Jokainen osakas siis omistaa kaiken jäämistöön kuuluvan omaisuuden yhtenä kokonaisuutena.

        Siten toinen tapauksen osakkaista voi muuttaa asumaan taloon, jos niin haluaa. Mitään vuokraa ei voi periä, koska omistajalla on oikeus asua omistamassaan asunnossa. Tämä koskee molempia osakkaita, eikä kummallakaan ole oikeutta estää toista käyttämästä jäämistöön kuuluvaa omaisuutta.

        Jollei yhteisymmärrystä omaisuuden käyttämisestä saavuteta, niin on haettava pesänselvittäjä kuolinpesälle, joka määrittelee, kuinka osakkaat voivat taloa ja muuta mahdollista omaisuutta käyttää tasapuolisesti.

        Perinnönjako on toimitus, jossa jäämistö jaetaan ja jakoa voi suositella, jollei yhdessä jäämistön hallitseminen tunnu onnistuvan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kommentoijilla on vääriä käsityksiä runsaasti. Ennen perinnönjakoa kukaan osakkaista ei omista mitään osuutta jäämistöstä. Kuolinpesän omistus on jaotonta, ellei peirnnönjakoa ole tehty. Jokainen osakas siis omistaa kaiken jäämistöön kuuluvan omaisuuden yhtenä kokonaisuutena.

        Siten toinen tapauksen osakkaista voi muuttaa asumaan taloon, jos niin haluaa. Mitään vuokraa ei voi periä, koska omistajalla on oikeus asua omistamassaan asunnossa. Tämä koskee molempia osakkaita, eikä kummallakaan ole oikeutta estää toista käyttämästä jäämistöön kuuluvaa omaisuutta.

        Jollei yhteisymmärrystä omaisuuden käyttämisestä saavuteta, niin on haettava pesänselvittäjä kuolinpesälle, joka määrittelee, kuinka osakkaat voivat taloa ja muuta mahdollista omaisuutta käyttää tasapuolisesti.

        Perinnönjako on toimitus, jossa jäämistö jaetaan ja jakoa voi suositella, jollei yhdessä jäämistön hallitseminen tunnu onnistuvan.

        Tässä yksi väärinkäsitys:

        "Siten toinen tapauksen osakkaista voi muuttaa asumaan taloon, jos niin haluaa. Mitään vuokraa ei voi periä, koska omistajalla on oikeus asua omistamassaan asunnossa. Tämä koskee molempia osakkaita, eikä kummallakaan ole oikeutta estää toista käyttämästä jäämistöön kuuluvaa omaisuutta."

        Ei yksi osakas voi ottaa kuolinpesän asuntoa omaan hallintaansa toisten kustannuksella eli ilmaiseksi. Vuokraa tosin ei voida periä, koska vuokrasopimusta ei ole tehty. Sen sijaan voidaan vaatia hyvitys asumisella saadusta perusteettomasta edusta, mikä tässä tapauksessa vastaa puolta ko. asunnon käyvästä kohtuullisesta vuokrasta.

        Sen lisäksi asunnon haltuunottaneelle kuuluvat mm. asunnon lämmitys- sähkö- yms. kulut ja kiinteistövero.

        Edellä mainitut otetaan huomioon kuolinpesän perinnönjaossa, jos ei sovinnolla, niin sitten pesänjakajan toimittamassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kommentoijilla on vääriä käsityksiä runsaasti. Ennen perinnönjakoa kukaan osakkaista ei omista mitään osuutta jäämistöstä. Kuolinpesän omistus on jaotonta, ellei peirnnönjakoa ole tehty. Jokainen osakas siis omistaa kaiken jäämistöön kuuluvan omaisuuden yhtenä kokonaisuutena.

        Siten toinen tapauksen osakkaista voi muuttaa asumaan taloon, jos niin haluaa. Mitään vuokraa ei voi periä, koska omistajalla on oikeus asua omistamassaan asunnossa. Tämä koskee molempia osakkaita, eikä kummallakaan ole oikeutta estää toista käyttämästä jäämistöön kuuluvaa omaisuutta.

        Jollei yhteisymmärrystä omaisuuden käyttämisestä saavuteta, niin on haettava pesänselvittäjä kuolinpesälle, joka määrittelee, kuinka osakkaat voivat taloa ja muuta mahdollista omaisuutta käyttää tasapuolisesti.

        Perinnönjako on toimitus, jossa jäämistö jaetaan ja jakoa voi suositella, jollei yhdessä jäämistön hallitseminen tunnu onnistuvan.

        Tämäpäs onkin jännää, "Ennen perinnönjakoa kukaan osakkaista ei omista mitään osuutta jäämistöstä. Kuolinpesän omistus on jaotonta".
        Eipä se nyt ihan noinkaan mene.

        Ainoa totuus tuossa on, että kuolinpesä omistaa, mutta siihen loppuikin sitten äly tajuta asioita, koska perintöverotus lankeaa jokaiselle kuolinpesän osakkaalle ERIKSEEN OSUUTENSA mukaan kaikesta kuolinpesän "omistamasta", mutta kuitenkin osakkaalla on oikeus myydä, antaa/lahjoittaa tai pantata osuutensa, mutta ainoastaa kuolinpesän sisäisesti.

        Joten mikä on päätelmä, kun kuolinpesänosakkaita nyt vaan sattumalta on perimiseen oikeutetut.

        Niin, aivan, kuolinpesän osakas ns. omistaa kyllä, muttei voi myydä ja jne. osuuttaan ulkopuoliselle, mutta jaon jälkeen voi, joten kuolinpesänkin voi jakaa jo sisäisesti, että jää joko yksi taikka useampi YHTEISOMISTAJA (3-vuotta kuolinpesän syntymisestä kuolinpesä muuttuu verotettavaksi yhtymäksi, riippuen omistuspohjasta) ja yksi osakas on oikeutettu 1/osakasten määrä osuuteen ja joka on kahden osakkaan, niin 1/2, 1/3, 1/4 ja jne.

        Perintökaari on aika epätäsmällinen, mutta kiinteän ja irtaimen myyntiin tulee olla kaikkien osakkaiden suostumus, pesänselvittäjän hallinnossa vain kiinteän omaisuuden myyntiin ja irtaimen omaisuuden myyntiimkin vain osakkaan mielipide, joka ei estä myymistä.

        Vuokraamisesta ei mitään ja se ei edes estä myymistä, mutta luovuttamisen kyllä ja vuokraaminen ei vertaudu myymiseen, koska omistajan vaihtoa ei tapahdu, niin tarvitaanko edes kaikkien lupaakaan taikka suostumista, että yksi osakas asuisi tai vuokraa osuutensa verran.

        Hankala asia kun näitä miettii, toisaalta ei meikälle hankala asia.

        T. Lawetorder Z via V


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kommentoijilla on vääriä käsityksiä runsaasti. Ennen perinnönjakoa kukaan osakkaista ei omista mitään osuutta jäämistöstä. Kuolinpesän omistus on jaotonta, ellei peirnnönjakoa ole tehty. Jokainen osakas siis omistaa kaiken jäämistöön kuuluvan omaisuuden yhtenä kokonaisuutena.

        Siten toinen tapauksen osakkaista voi muuttaa asumaan taloon, jos niin haluaa. Mitään vuokraa ei voi periä, koska omistajalla on oikeus asua omistamassaan asunnossa. Tämä koskee molempia osakkaita, eikä kummallakaan ole oikeutta estää toista käyttämästä jäämistöön kuuluvaa omaisuutta.

        Jollei yhteisymmärrystä omaisuuden käyttämisestä saavuteta, niin on haettava pesänselvittäjä kuolinpesälle, joka määrittelee, kuinka osakkaat voivat taloa ja muuta mahdollista omaisuutta käyttää tasapuolisesti.

        Perinnönjako on toimitus, jossa jäämistö jaetaan ja jakoa voi suositella, jollei yhdessä jäämistön hallitseminen tunnu onnistuvan.

        Huomaatteko kommentidsanne selkeän ristiriidan, oli jo tarkoitus esittää asia aiemmassa kommentissani, eli tämä: "Ennen perinnönjakoa kukaan osakkaista ei omista (EI OMISTA) mitään osuutta jäämistöstä" VERSUS tämä: "Siten toinen tapauksen osakkaista voi muuttaa asumaan taloon, jos niin haluaa. Mitään vuokraa ei voi periä, koska omistajalla (OMISTAJALLA) on oikeus asua omistamassaan (OMISTAMASSAAN) asunnossa".

        Kummallista, EI OMISTA, mutta OMISTAAKIN, koettakaas nyt päättä kuinka asia on .

        Ei mulla muuta, T. Lawetorder Z via V


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä yksi väärinkäsitys:

        "Siten toinen tapauksen osakkaista voi muuttaa asumaan taloon, jos niin haluaa. Mitään vuokraa ei voi periä, koska omistajalla on oikeus asua omistamassaan asunnossa. Tämä koskee molempia osakkaita, eikä kummallakaan ole oikeutta estää toista käyttämästä jäämistöön kuuluvaa omaisuutta."

        Ei yksi osakas voi ottaa kuolinpesän asuntoa omaan hallintaansa toisten kustannuksella eli ilmaiseksi. Vuokraa tosin ei voida periä, koska vuokrasopimusta ei ole tehty. Sen sijaan voidaan vaatia hyvitys asumisella saadusta perusteettomasta edusta, mikä tässä tapauksessa vastaa puolta ko. asunnon käyvästä kohtuullisesta vuokrasta.

        Sen lisäksi asunnon haltuunottaneelle kuuluvat mm. asunnon lämmitys- sähkö- yms. kulut ja kiinteistövero.

        Edellä mainitut otetaan huomioon kuolinpesän perinnönjaossa, jos ei sovinnolla, niin sitten pesänjakajan toimittamassa.

        Väärinkäsitys on itselläsi, koska et tunne perintölainsäädäntlö.

        "Ei yksi osakas voi ottaa kuolinpesän asuntoa omaan hallintaansa toisten kustannuksella eli ilmaiseksi."

        Sellaista en väittänytkään. Osakas voi muuttaa milloin haluaa jäämistöön kuuluvaan asuntoon, ellei perinnönjakoa ole tehty, koska hän on asunnon omistaja jaottomasti. Tämä tarkoittaa, että hän omistaa sen KOKONAAN eikä tietenkään silloin voida tehdä mitään vuokrasopimusta tilasta, joka on kokonaan hänen jaottomassa omistuksessaan muiden osakkaiden kanssa.

        Mutta ei yksi osakas voi tietnkään asua ilmaiseksi asunnossa, vaan tämä asuminen hyvitetään PERINNÖNJAOSSA muille osakkaille, jolloin muut osakkaat saavat enemmän jaossa osuuteensa kuin asukas. Hyvitys ei ole kuitenkaan mikään käyvän vuokratason suuruinen, sillä osakas asuu omassa asunnossa niin kuin edellä todettu (jaottomassa omistuksessa). Hyvityksen määrä on kohtuullinen olosuhteisiin nähden. Mitään tarkkaan summaa hyvitykselle ei voida määrittää.

        "Sen lisäksi asunnon haltuunottaneelle kuuluvat mm. asunnon lämmitys- sähkö- yms. kulut ja kiinteistövero."

        Tämäkin on väärinkäsitys, sillä kuolinpesä vastaa jäämistöön kohdistuvista kuluista. Koska osakkaalla ei ole hallintaoikeutta asuntoon, johon hän muuttaisi asumaan, ei hänellä ole velvollisuutta maksaa kuin osuutensa kuolinpesän kuluista. Toki on ihan järkevää sopia siitä, että asuntoon muuttanut osakas maksaisi asumisensa kulut, sillä ne joka tapauksessa hyvitettäisiin perinnönjaossa myöhemmin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Väärinkäsitys on itselläsi, koska et tunne perintölainsäädäntlö.

        "Ei yksi osakas voi ottaa kuolinpesän asuntoa omaan hallintaansa toisten kustannuksella eli ilmaiseksi."

        Sellaista en väittänytkään. Osakas voi muuttaa milloin haluaa jäämistöön kuuluvaan asuntoon, ellei perinnönjakoa ole tehty, koska hän on asunnon omistaja jaottomasti. Tämä tarkoittaa, että hän omistaa sen KOKONAAN eikä tietenkään silloin voida tehdä mitään vuokrasopimusta tilasta, joka on kokonaan hänen jaottomassa omistuksessaan muiden osakkaiden kanssa.

        Mutta ei yksi osakas voi tietnkään asua ilmaiseksi asunnossa, vaan tämä asuminen hyvitetään PERINNÖNJAOSSA muille osakkaille, jolloin muut osakkaat saavat enemmän jaossa osuuteensa kuin asukas. Hyvitys ei ole kuitenkaan mikään käyvän vuokratason suuruinen, sillä osakas asuu omassa asunnossa niin kuin edellä todettu (jaottomassa omistuksessa). Hyvityksen määrä on kohtuullinen olosuhteisiin nähden. Mitään tarkkaan summaa hyvitykselle ei voida määrittää.

        "Sen lisäksi asunnon haltuunottaneelle kuuluvat mm. asunnon lämmitys- sähkö- yms. kulut ja kiinteistövero."

        Tämäkin on väärinkäsitys, sillä kuolinpesä vastaa jäämistöön kohdistuvista kuluista. Koska osakkaalla ei ole hallintaoikeutta asuntoon, johon hän muuttaisi asumaan, ei hänellä ole velvollisuutta maksaa kuin osuutensa kuolinpesän kuluista. Toki on ihan järkevää sopia siitä, että asuntoon muuttanut osakas maksaisi asumisensa kulut, sillä ne joka tapauksessa hyvitettäisiin perinnönjaossa myöhemmin.

        ". Osakas voi muuttaa milloin haluaa jäämistöön kuuluvaan asuntoon, ellei perinnönjakoa ole tehty, koska hän on asunnon omistaja jaottomasti. Tämä tarkoittaa, että hän omistaa sen KOKONAAN eikä tietenkään silloin voida tehdä mitään vuokrasopimusta tilasta, joka on kokonaan hänen jaottomassa omistuksessaan muiden osakkaiden kanssa." Höpsistä töppöseen nyt.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ". Osakas voi muuttaa milloin haluaa jäämistöön kuuluvaan asuntoon, ellei perinnönjakoa ole tehty, koska hän on asunnon omistaja jaottomasti. Tämä tarkoittaa, että hän omistaa sen KOKONAAN eikä tietenkään silloin voida tehdä mitään vuokrasopimusta tilasta, joka on kokonaan hänen jaottomassa omistuksessaan muiden osakkaiden kanssa." Höpsistä töppöseen nyt.

        Asia on hyvin yksinkertainen. Ennen perinnönjakoa osakkaat ovat perittävän oikeudenomistajia ja saavat sen perusteella samat oikeudet kuin perittävälläkin on ollut. Perittävä ei maksa omaisuudestaan vuokraa kenellekään, eikä niin tee myöskään kukaan oikeudenomistajista. Juridisesti kysymys on seuraannosta, jossa omaisuus siirtyy perittävältä oikeudenomistajille. Jäämistö on tällöin jaotonta omaisuutta, jonka kaikki osakkaat omistavat kuten perittäväkin.

        Vasta perinnönjako on toimitus, jossa omaisuus jakautuu osuuksiin, jolloin voi syntyä myös yhteisomistussuhteita, jos jokin jäämistöön kuuluva esine tai kiinteistö jaetaan useammalle osakkaalle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Väärinkäsitys on itselläsi, koska et tunne perintölainsäädäntlö.

        "Ei yksi osakas voi ottaa kuolinpesän asuntoa omaan hallintaansa toisten kustannuksella eli ilmaiseksi."

        Sellaista en väittänytkään. Osakas voi muuttaa milloin haluaa jäämistöön kuuluvaan asuntoon, ellei perinnönjakoa ole tehty, koska hän on asunnon omistaja jaottomasti. Tämä tarkoittaa, että hän omistaa sen KOKONAAN eikä tietenkään silloin voida tehdä mitään vuokrasopimusta tilasta, joka on kokonaan hänen jaottomassa omistuksessaan muiden osakkaiden kanssa.

        Mutta ei yksi osakas voi tietnkään asua ilmaiseksi asunnossa, vaan tämä asuminen hyvitetään PERINNÖNJAOSSA muille osakkaille, jolloin muut osakkaat saavat enemmän jaossa osuuteensa kuin asukas. Hyvitys ei ole kuitenkaan mikään käyvän vuokratason suuruinen, sillä osakas asuu omassa asunnossa niin kuin edellä todettu (jaottomassa omistuksessa). Hyvityksen määrä on kohtuullinen olosuhteisiin nähden. Mitään tarkkaan summaa hyvitykselle ei voida määrittää.

        "Sen lisäksi asunnon haltuunottaneelle kuuluvat mm. asunnon lämmitys- sähkö- yms. kulut ja kiinteistövero."

        Tämäkin on väärinkäsitys, sillä kuolinpesä vastaa jäämistöön kohdistuvista kuluista. Koska osakkaalla ei ole hallintaoikeutta asuntoon, johon hän muuttaisi asumaan, ei hänellä ole velvollisuutta maksaa kuin osuutensa kuolinpesän kuluista. Toki on ihan järkevää sopia siitä, että asuntoon muuttanut osakas maksaisi asumisensa kulut, sillä ne joka tapauksessa hyvitettäisiin perinnönjaossa myöhemmin.

        "Osakas voi muuttaa milloin haluaa jäämistöön kuuluvaan asuntoon, ellei perinnönjakoa ole tehty, koska hän on asunnon omistaja jaottomasti."

        Osakas voi olla jakamaton omistaja jäämistöön kuuluvaan asuntoon mutta ei voi muuttaa asuntoon milloin haluaa, koska yksi osakas ei hallitse jäämistöä yksinään. Osakas voi tietenkin ns omankäden oikeudella muuttaa asuntoon ja muut voivat konkludenttisesti muuton hyväksyä mutta se on toinen asia.

        Ja korvaus kuluista on mahdollista muodostaa perusteettoman edun oppien mukaan, ja ensijaisesti asuntoon muuttanut vastaa niistä itse (juoksevat kulut) ja jos ei muuten, niin perinnönjaossa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Osakas voi muuttaa milloin haluaa jäämistöön kuuluvaan asuntoon, ellei perinnönjakoa ole tehty, koska hän on asunnon omistaja jaottomasti."

        Osakas voi olla jakamaton omistaja jäämistöön kuuluvaan asuntoon mutta ei voi muuttaa asuntoon milloin haluaa, koska yksi osakas ei hallitse jäämistöä yksinään. Osakas voi tietenkin ns omankäden oikeudella muuttaa asuntoon ja muut voivat konkludenttisesti muuton hyväksyä mutta se on toinen asia.

        Ja korvaus kuluista on mahdollista muodostaa perusteettoman edun oppien mukaan, ja ensijaisesti asuntoon muuttanut vastaa niistä itse (juoksevat kulut) ja jos ei muuten, niin perinnönjaossa.

        Kysymys ei ole lainkaan hallitsemisesta, koska osakkaalla ei ole hallintaoikeutta asuntoon. Kysymys on asunnon käyttämisestä, niin kuin omistaja sitä käyttää. Kyse ei ole yhteisomistuksesta vaan jaottomasta omistuksesta: kuka tahansa osakkaista voi käyttää kaikkea jäämistöön kuuluvan omaisuutta: ottaa käyttöönsä jäämistöön kuuluvan auton, tai polkea 'vaarin' pyörällä kauppaan. Jäämistön käyttämistä ei mikään estä, vaan omistusoikeus antaa oikeuden omaisuuteen niin kuin perittävälläkin se oli ollut.

        Kulut maksetaan perintökaaren 18 luvun mukaisesti yhdessä. Perinnönjaossa voidaan sitten hyvittää, jos joku osakas on saanut "liikaa" etua toisiin osakkaisiin nähden. Muuta keinoa ei ole juridisesti käytössä.

        Jos jäämistön käytöstä syntyy kiistaa, osakas voi hake apesänselvittäjän, joka ottaa jäämistön haltuunsa ja määrää, miten kukin osakas voi käyttää jäämistön omaisuutta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kysymys ei ole lainkaan hallitsemisesta, koska osakkaalla ei ole hallintaoikeutta asuntoon. Kysymys on asunnon käyttämisestä, niin kuin omistaja sitä käyttää. Kyse ei ole yhteisomistuksesta vaan jaottomasta omistuksesta: kuka tahansa osakkaista voi käyttää kaikkea jäämistöön kuuluvan omaisuutta: ottaa käyttöönsä jäämistöön kuuluvan auton, tai polkea 'vaarin' pyörällä kauppaan. Jäämistön käyttämistä ei mikään estä, vaan omistusoikeus antaa oikeuden omaisuuteen niin kuin perittävälläkin se oli ollut.

        Kulut maksetaan perintökaaren 18 luvun mukaisesti yhdessä. Perinnönjaossa voidaan sitten hyvittää, jos joku osakas on saanut "liikaa" etua toisiin osakkaisiin nähden. Muuta keinoa ei ole juridisesti käytössä.

        Jos jäämistön käytöstä syntyy kiistaa, osakas voi hake apesänselvittäjän, joka ottaa jäämistön haltuunsa ja määrää, miten kukin osakas voi käyttää jäämistön omaisuutta.

        En missään vaiheessa väittänyt omistusta yhteisomistukseksi vaan hallintaa yhteishallinnoksi kuten PK 18:2 sen säätää.

        Asunnon tai muun esineen käyttö on osa hallintaoikeutta, joka on perintökaaren mukaan yhteishallintaa, eli kaikki yhdessä ei kukaan yksin (noh ellei lesken lakisääteinen, testamentin mukainen tai sopimusperusteinen).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En missään vaiheessa väittänyt omistusta yhteisomistukseksi vaan hallintaa yhteishallinnoksi kuten PK 18:2 sen säätää.

        Asunnon tai muun esineen käyttö on osa hallintaoikeutta, joka on perintökaaren mukaan yhteishallintaa, eli kaikki yhdessä ei kukaan yksin (noh ellei lesken lakisääteinen, testamentin mukainen tai sopimusperusteinen).

        Unohdit, että niiinkuin leskikin myös osakas tai muu voi olla lainmukainen kuolinpesän hoitaja, joka päättää jakoon asti tarvittaessa asioista.
        Leskenkin tilalla voi olla nimenomaan tämä osakkaan kanssa asunut osakas.
        Edeltä "perusteettomasta edusta..." Kyse voi olla myös perusteellisesta edusta.
        Kyseinen osa kuolinpesän varallisuudesta on joko pieni tai hiukka suurempi osa siitä, jossei sitten koko omaisuus.
        Lainaan hieman toista topicia:"Pesänhoitajana voi toimia yksi kuolinpesän osakkaista, joka hallitsee kuolinpesää yksin siihen asti, kunnes kaikki kuolinpesän osakkaat ovat yhdessä valmiita kuolinpesän hallintaan. Mikäli tällainen yhteishallinto ei onnistu, tulee lain mukaan lesken tai sen osakkaan, joka asuin perittävän kanssa, ottaa kuolinpesä hoitoonsa. Muussa tapauksessa pesän ottaa hoitoonsa se, joka siihen parhaiten kykenee. Tämä velvollisuus voi langeta esimerkiksi avopuolisolle.
        Konkurssiin asetettu kuolinpesä tarvitsee myös pesänhoitajan."
        Tarvittaessa jatkossa sitten pesänjakaja ottaa pesänhoitajan tarpeet ja toiveet huomioon, jossei kyseeseen tule sopimusjako esimerkiksi pesänhoitajan johdolla.
        Tähän asti toimitaan pesänhoitajan johdolla myös.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En missään vaiheessa väittänyt omistusta yhteisomistukseksi vaan hallintaa yhteishallinnoksi kuten PK 18:2 sen säätää.

        Asunnon tai muun esineen käyttö on osa hallintaoikeutta, joka on perintökaaren mukaan yhteishallintaa, eli kaikki yhdessä ei kukaan yksin (noh ellei lesken lakisääteinen, testamentin mukainen tai sopimusperusteinen).

        Et edes ymmärrä, mitä on hallinta ja käyttäminen. Osakkaat tekevät hallintotoimet yksimielisesti, mutta käyttävät jäämistöä oikeudenmistajina laillisen seurantonsa nojalla.

        Leskellä voi olla lakisääteinen hallintaoikeus, joka rajoittaa/poissulkee muita osakkaita jäämistön hallinnasta ja käytöstä. Siinä tuleekin hyvin esiin muiden osakkaiden erilainen asema. Heillä ei ole kenelläkään toisensa poissulkevaa (hallinta)oikeutta jäämistöön. Siksi mitään lupia ei tarvita, kun jäämistöä käytetään osakkaiden toimesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et edes ymmärrä, mitä on hallinta ja käyttäminen. Osakkaat tekevät hallintotoimet yksimielisesti, mutta käyttävät jäämistöä oikeudenmistajina laillisen seurantonsa nojalla.

        Leskellä voi olla lakisääteinen hallintaoikeus, joka rajoittaa/poissulkee muita osakkaita jäämistön hallinnasta ja käytöstä. Siinä tuleekin hyvin esiin muiden osakkaiden erilainen asema. Heillä ei ole kenelläkään toisensa poissulkevaa (hallinta)oikeutta jäämistöön. Siksi mitään lupia ei tarvita, kun jäämistöä käytetään osakkaiden toimesta.

        Eipä tietenkään ilman yhteishallintoa voi mitään käyttää ja tällöin tarvitaan yhteishallinnon lupa.
        Tähän asti päättää ja hallinnoi pesänhoitaja ja tarvittaessa pesänselvittäjä oikeuden asetettua hänet tai heidät.
        Kun hakemus pesänselvittäjän määräämisestä tehdään, on samalla ilmoitettava pesän osakkaat ja testamentin toimeenpanija, milloin sellainen on määrätty, sekä näiden kotipaikat.
        Eli eipä kannata mennä asioiden edelle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eipä tietenkään ilman yhteishallintoa voi mitään käyttää ja tällöin tarvitaan yhteishallinnon lupa.
        Tähän asti päättää ja hallinnoi pesänhoitaja ja tarvittaessa pesänselvittäjä oikeuden asetettua hänet tai heidät.
        Kun hakemus pesänselvittäjän määräämisestä tehdään, on samalla ilmoitettava pesän osakkaat ja testamentin toimeenpanija, milloin sellainen on määrätty, sekä näiden kotipaikat.
        Eli eipä kannata mennä asioiden edelle.

        Absurdia on tosiaan maallikoiden jutut, joissa kuolinpesän omaisuutta ei voisi käyttää, koska pitää olla yhteishallinto. Ei!

        Koittakaapa nyt pikkuisen ajatella järjellä asioita, vaikka se onkin lakiasioissa usein outoa. Se laki nimittäin.

        Perittävän asunto pitäisi näiden maallikoidn mukana pitää tyhjänä, koska yksi jääräpää osakkaista ei suostuisi siihen, että sinne saa muuttaa??? HEHEH

        Jokainen osakkaista saa käyttää jäämistöön kuuluvaa omaisuutta. Sitä ei toiset osakkaat voi estää. Yhteishallinto ei tarkoita mitään kaikesta päättämistä yhdessä, vaan niistä asioista, jotka siihen kuuluvat päätetään yhdessä: myydäänkö jäämistöstä jotakin, vuokrataanko ulkopuoliselle jotakin, irtisanotaanko jokin sopimus jne. Ja näitäskin on sitten poikkeuksia, jos asia on kiirellinen tms.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Absurdia on tosiaan maallikoiden jutut, joissa kuolinpesän omaisuutta ei voisi käyttää, koska pitää olla yhteishallinto. Ei!

        Koittakaapa nyt pikkuisen ajatella järjellä asioita, vaikka se onkin lakiasioissa usein outoa. Se laki nimittäin.

        Perittävän asunto pitäisi näiden maallikoidn mukana pitää tyhjänä, koska yksi jääräpää osakkaista ei suostuisi siihen, että sinne saa muuttaa??? HEHEH

        Jokainen osakkaista saa käyttää jäämistöön kuuluvaa omaisuutta. Sitä ei toiset osakkaat voi estää. Yhteishallinto ei tarkoita mitään kaikesta päättämistä yhdessä, vaan niistä asioista, jotka siihen kuuluvat päätetään yhdessä: myydäänkö jäämistöstä jotakin, vuokrataanko ulkopuoliselle jotakin, irtisanotaanko jokin sopimus jne. Ja näitäskin on sitten poikkeuksia, jos asia on kiirellinen tms.

        Edellä oli kerrottu, että kuolinpesän hoitaja päättää.
        Jollekin pitää antaa myös valtuutus veroasioihin pienemmässä kun kuolinpesässä. Suomi.fi valtuutuksia on nykyisin loputon määrä muuhunkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Edellä oli kerrottu, että kuolinpesän hoitaja päättää.
        Jollekin pitää antaa myös valtuutus veroasioihin pienemmässä kun kuolinpesässä. Suomi.fi valtuutuksia on nykyisin loputon määrä muuhunkin.

        Edellä on kirjotiettu ns. väliaikaisesta pesänhoitajasta, joka ottaa hoitaakseen jäämistön, kun osakkaita ei ole vielä kaikkia tavoitettu. Tällaisen väliajan aikana pesänhoitajalla on valtuuksia joitakin tehdä toimenpiteitä kuolinpesän etua turvatakseen. Ei sillä pesänhoitajalla muuta merkitystä ole.

        Mitään valtuuksia ei ole pakko antaa kenellekään kuolinpesää hoidettaessa. Asiat ovat toki silloin hankalammin hoidettavissa. Mutta sellaista on elämä joskus!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Absurdia on tosiaan maallikoiden jutut, joissa kuolinpesän omaisuutta ei voisi käyttää, koska pitää olla yhteishallinto. Ei!

        Koittakaapa nyt pikkuisen ajatella järjellä asioita, vaikka se onkin lakiasioissa usein outoa. Se laki nimittäin.

        Perittävän asunto pitäisi näiden maallikoidn mukana pitää tyhjänä, koska yksi jääräpää osakkaista ei suostuisi siihen, että sinne saa muuttaa??? HEHEH

        Jokainen osakkaista saa käyttää jäämistöön kuuluvaa omaisuutta. Sitä ei toiset osakkaat voi estää. Yhteishallinto ei tarkoita mitään kaikesta päättämistä yhdessä, vaan niistä asioista, jotka siihen kuuluvat päätetään yhdessä: myydäänkö jäämistöstä jotakin, vuokrataanko ulkopuoliselle jotakin, irtisanotaanko jokin sopimus jne. Ja näitäskin on sitten poikkeuksia, jos asia on kiirellinen tms.

        Sitten varmaan voit osoittaa säädöksen tai oikeuskäytännön, joka osoittaa väitteesi oikeaksi tai josta voi nähdä sen käytännössä.

        Minä voin osoittaa tuon PK 18:2 ja PK 24 luvun sisältämät. Jään innolla odottamaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sitten varmaan voit osoittaa säädöksen tai oikeuskäytännön, joka osoittaa väitteesi oikeaksi tai josta voi nähdä sen käytännössä.

        Minä voin osoittaa tuon PK 18:2 ja PK 24 luvun sisältämät. Jään innolla odottamaan.

        No tuossahan ne on mitä itse toit tänne, sinun vain pitää ymmärtää ne

        T. Lawetorder Z via V

        Ps. En edes lukenut noita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Edellä on kirjotiettu ns. väliaikaisesta pesänhoitajasta, joka ottaa hoitaakseen jäämistön, kun osakkaita ei ole vielä kaikkia tavoitettu. Tällaisen väliajan aikana pesänhoitajalla on valtuuksia joitakin tehdä toimenpiteitä kuolinpesän etua turvatakseen. Ei sillä pesänhoitajalla muuta merkitystä ole.

        Mitään valtuuksia ei ole pakko antaa kenellekään kuolinpesää hoidettaessa. Asiat ovat toki silloin hankalammin hoidettavissa. Mutta sellaista on elämä joskus!

        Ei missään väitetä pesänhoitajan olevan väliaikainen. Väliaikaisuus loppuu esimerkiksi, kun jako on jo tapahtunut veroilmoitukset ja paperityöt kuntoon. Tämäkin kestää vuodesta kahteen.
        Kuolinpesiäkin voi olla kaksi samassa osoitteessa, jossei useampia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sitten varmaan voit osoittaa säädöksen tai oikeuskäytännön, joka osoittaa väitteesi oikeaksi tai josta voi nähdä sen käytännössä.

        Minä voin osoittaa tuon PK 18:2 ja PK 24 luvun sisältämät. Jään innolla odottamaan.

        Kannattaa lukea myös 18 lukua enemmän kolmas pykälä seuraavana ja luku loppuun. Myös 24 luvun yhteishallinto jatkuu juuri niin pitkään kuin joku tai jokin seikka sen irtisanoo. Sitten tietenkin palataan 18 lukuun ilman sopimusta olevaan tilaan tai 19 lukuun jos pesänselvittäjä halutaan määrättäväksi sijaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kannattaa lukea myös 18 lukua enemmän kolmas pykälä seuraavana ja luku loppuun. Myös 24 luvun yhteishallinto jatkuu juuri niin pitkään kuin joku tai jokin seikka sen irtisanoo. Sitten tietenkin palataan 18 lukuun ilman sopimusta olevaan tilaan tai 19 lukuun jos pesänselvittäjä halutaan määrättäväksi sijaan.

        Se on tuo lukemansa ymmärtäminen todellakin vaikea ymmärtää.

        Jos ja kun luette moneen kertaan sen 18 ja 24 lku, kaikki kohdat tarkoin ja jankkaatte vaikka tavaamalla, ehkä ne teille avautuu, toivottavasti ja jollei tunnu tulevan tolkkua, ei ole häpeä pyytää apua taikka jokin kohta ei aukea, niin väännetään teille 100m ratakiskosta se sitten.

        T. Lawetorder


    • Anonyymi

      Huvittavaa kun maallikot riitelevät keskenään oikeassa olemisesta.

      • Anonyymi

        Älä muuta sano, ei uskoisi kuinka tyhmyys ja itsekeskeisyys saa pitkiäkin ketjuja aikaan, mutta kummaa ettei teillä pelkkänä sensuroijana ollut tuon kummempaa sanottavaa...

        T. Lawetorder Z via V

        Ps. Olisi paljonkin sanottavaa hallintaan/hallintointiin/käyttöön/luovuttamiseen/lainaamiseen, ynm. mutta mutta, joskus se niin turhaa on.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kaikkea hyvää

      Emme enää tapaa.
      Ikävä
      204
      2769
    2. Haluaisin tutustua suhun

      kunnolla. :) Millaista sun elämä on ollut. Puhua kaikesta maan ja taivaan välillä. Tunnut merkitykselliseltä ihmiseltä elämänpolullani. Aika näyttää..
      Ikävä
      142
      1839
    3. Kumpa tietäisin mies

      Mitä päässäsi liikkuu. Niin tietäisi miten toimia..
      Ikävä
      150
      1465
    4. Sinä olit jotain, mitä ei pitänyt olla olemassa

      Hei kaunis, maailmani pysähtyi, vaikka en ollut valmis pysähtymään. Yhtäkkiä, arvaamatta, olit siinä edessäni valmiina riisumaan kaiken. Ja voi armas
      Ikävä
      136
      1393
    5. Zelensky ei halua neuvottelupöytään.

      Lukasenkan ehdotus ei käy. Kokeilisi edes, olisihan se sitten nähty saako keskustelu mitään aikaan. Eikö nyt kannattaisi kokeilla kaikki mahdollinen s
      Maailman menoa
      473
      1220
    6. Paperittomille täydet Kelan edut! Suomalaiset 1500:- kk palkalla töihin.

      Ohisalo ja vihreet vihaa Suomalaisia , kuinka paperittomalle joka livahtaa jostain vaan Suomeen .annetaan paremmat edut kuin Suomalaiselle?
      Helsinki
      149
      1137
    7. Työpaikkaromanssit...

      Onko ihan tuhoon tuomittuja juttuja?
      Ikävä
      66
      973
    8. Voi ei! Selviytyjät-luovuttaja Virpi rehellisenä vaikeasta päätöksestään: "Ei ole pelkoa, että..."

      Voi ei… Olisit nyt Virpi jatkanut kisan loppuun asti! Olisit voinut vaikka voittaa! Lue Virpin perustelut luovuttamiselle: https://www.suomi24.fi/vii
      Tv-sarjat
      35
      959
    9. Mies, olen tullut siihen tulokseen

      ..Että tempperamenttini on sinulle liikaa.
      Ikävä
      95
      815
    10. Siihen ei voi vastata

      Mutta luin sen. Erittäin ihana kirjoitus, kiitos 🥺. En omi. Olen tuntenut kauan sitten samalla tavalla. Se on pitkä tarina jota en kirjoita tähän. M
      Ikävä
      38
      759
    Aihe