Oliko väärät piirustukset vai töppäilikö rakennusliike? Aikaa oli rakentaa yli 9 kuukautta. Olisi ollut helppo kallioinen sopivan loiva mäki rakentaa alhaalta ylös asti toimivat kuntoportaat.
Espoon kaupunkikaan ei nähtävästi ole vieläkään hyväksynyt portaita valmistuneiksi. Miksei lehdistö tai Espoon kaupunki kerro asiasta yhtikäs mitään? Jotain halutaan salata.
Nyt rakennetut portaat eivät ole kuntoportaat. Vaatii paljon purkamista ja uudet piirustukset ja ehkä uuden rakentajan.
Espoon kaupunkikaan ei nähtävästi ole vieläkään hyväksynyt portaita valmistuneiksi. Miksei lehdistö tai Espoon kaupunki kerro asiasta yhtikäs mitään? Jotain halutaan salata.
Nyt rakennetut portaat eivät ole kuntoportaat. Vaatii paljon purkamista ja uudet piirustukset ja ehkä uuden rakentajan.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Olen käynyt muutaman kerran kokeilemassa. Paljon selviä suunnittelu- ja rakentamisvirheitä.
Portaille ei edes pääse suoraan. Niiden eteen on rakenne esteeksi kuraritilöillä varustettu alatasanne kaiteineen ja penkkeineen. Pitää kiertää (itäkautta) ja pysähtyä ja varoa istuskelevaa joutoväkeä.
Alatasanteen täysin turhat kaiteet ja penkki pitää poistaa ja laittaa joka suunnalle kaksi tai kolme porrasta.
Rakentaja on rakentanut portaat aluksi nousemaan aivan liian jyrkästi kohti taivaita. Virhettä on korjattu lyhyellä tasaosuudella ja sitten loivemmin nousevalla (pitempi etenemä) osuudella. Puutavaraa olisi säästynyt jos koko ensimmäinen osuus olisi rakennettu suoraksi samalla muuttumattomalla porrasjaolla. Kysehän on kuntoportaista.
Portaiden yläosa eli viimeiset kolme nousumetriä on vieläkin rakentamatta. Miksi?
Kirkkaat valot syttyvät kolme tai neljä tuntia ennen aurinlaskua. Kaupungin mukaan ei voi korjata, koska tarkka aika saadaan joltakin viralliselta aikatoimistolta???
Mistähän kauunki saa sen tarkan aikasignaalin katuvaloille? Ne osaavat syttyä läpi vuoden, suht samanlaisella hämäryyden hetkellä.
Saisiko joku selville timpuri- tai rakennusliikkeen, joka nuo portaat on rakentanut? Olen melkoisen varma, että tässä on taas yksi kokoomuslaisesti johdetun kaupungin konkelo kyseessä.
Samanlainen kuin oli Suomenlahden venesatama, ja RH-Penger nimiselle firmalle ilman kilpailua junaillut rahakkaat sopimukset.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/12468185/merra-ja-kortelainen-erotkaa--rh-penger-takaisinperintaan
Yhdistävänä tekijänä molemmissa Espoon kokoomuslainen Liikuntatoimenjohtaja Merra.
Tää onneksi vaan sun mielipide , niihin kun oli nousukulmat olemassa ja tasot on tehty ei sinua vaan muita varten, tarkoitettu myös vanhusten liikuntaa varten sekä ulkoiluun muutenkin, ei sen tarkoituksena ollut olla mikään kilparata. Kävin katsomassa kun rakennettiin niin siellä vähän avattiin mikä homma idea. No... jos omistaa "putkiaivot" niin vaikea on liian laajaa asiaa käsitellä.
Eniten ihmetyttää, ettei rakentamisen aloituksen jälkeen ole ollut yhdessäkään lehdessä sanaakaan noista portaista. Eivät näy edes Espoon omilla sivuilla:
https://www.espoo.fi/fi/liikunta-ja-luonto/ulkoliikuntapaikat/kuntoportaat
Mistä riidellään?
Tuolla näkyy konsulttitoimiston laatimat alkuperäiset (alustavat) hyväksytyt piirustukset:
https://www.espoo.fi/fi/hankkeet/vahvialankallio#suunnitelma-ja-palautevastaukset-37036
Tuollahan tullut 2021 pelkkää kiitosta ja kehua hienojen kuntoportaiden tekemisestä.
"PALAUTEVASTAUSKOOSTE
Espoon Kaupunkitekniikan keskus kiittää kaikkia palautteenantajia.
Vahvialankallion (Taivari) puistosuunnitelmaluonnokseen ja hankkeeseen
liittyen saatiin yli 20 palautetta. Pääpiirteittäin palaute oli erittäin
positiivista ja kuntoportaat ovat toivottu lisä alueen palveluihin.
Alle on koostettu saatua palautta yhteen ja pyritty vastaamaan
kysymyksiin, toiveisiin ja ilmenneisiin huolenaiheisiin.
Päivitetty suunnitelma lisätään hankkeen nettisivuille kevään
aikana. Kuntoportaat on tavoitteena toteuttaa vuoden
2022 aikana."
Siis tuliko ne portaat sinne 2022 aikana, ja ovatko edelleen käyttlkunnossa?
Tuo palautehan on annettu ennen portaiden rakentamisen aloitusta.
Portaiden rakentaminen loppui v. 2022 lokakuussa.
Portaita voi hyvin käyttää kävelyyn. Keskellä oleva mutkapätkä on alkanut kitisemään tukirakenteiden lankkujen kuivuttua. Kiinnityspultteja pitänee hiukan kiristää ja nivelkohtia rasvata.
Valot syttyvät vieläkin jo viideltä.
Täysin turha ja haitallinen ja todella ahdas (3 m2) alatasenne pitää poistaa ja laittaa sen tilalle 3 kolmiomaisesti leviävää porrasta. Nyt alatasanteella oleskelevat lepäilijät, seurustelijat, nettisurfaajat, venyttelijät yms. estävät muita pääsemästä portaille juoksemaan ja portailta poistumisen
Alatasanne kuraritilöineen on nähtävästi rakennettu vain suojaamaan sen alla olevaa sadevesiviemärikaivon kantta ja (olemattomia) entisen historiallisen pulkkamäen käyttäjiä.
https://youtu.be/GGJwWfhjufU?t=20
Ei olisi ollut mitään todellista estettä rakentaa portaita täysin suoriksi alhaalta ylös asti. Ei jotkut vanhat olemassa olleet korkeat ja osittain lahot valaisinpylväät olisi saaneet olla mikään reunaehto.
Valojen huolto ja säätö vaatii aina korkeiden rakennustelineiden kasaamisen pylväiden viereen.
Olen kuntoportaina käytettyjä portaita aikoinaan ravannut, mutta en ole Laajalahden portaita käynyt katsomassa. Videon perusteella portaat eivät vaikuta niin huonoilta, kuin täällä on kerrottu.
En tiedä onko tuolla pahoja ruuhkia, mutta tälle väestöpohjalle tehtynä, suht kapeiltahan nuo vaikuttavat. Aika lailla samanlaisilta Laajalahden portaat muuten vaikuttavat kuin muuallakin. Useimmissa on tasanteita, jossa koululaiset ja lapsiperheet voivat vetää happea. Käyttäjiä on niin monenlaisia.
Espoo Laajalahden kuntoportaat, 173 porrasta, nousu 20 metriä
https://youtu.be/GGJwWfhjufU
Koskenvuoren kuntoportaat, 435 porrasta, nousu 57 metriä
https://youtu.be/UxUJ0QPud5U
Toholammin kuntoportaat, 81 porrasta, nousu 8 metriä
https://youtu.be/ekt2ji9bs6k
Savivuoren kuntoportaat, 354 porrasta, nousu 45 metriä
https://youtu.be/ikXUT6uh6ok
Ainoa silmään pistävä ero tosiaan on, että muualla kuntoportaat kulkevat suorassa linjassa alhaalta ylös saakka. Laajalahden portaat ovat ainoat joissa on mutkia matkalla. Onko maasto muka ollut niin erilaista, että olisi ollut pakko siksi tehdä tällaisia mutkia?
Arvelen, että noilla portailla on espoolaisten nyt vaan mentävä seuraavat 10 vuotta ainakin. Ei niitä nopealla aikataululla aleta purkaa, ja paremmiksi rakentaa.
Laajalahden portaissa on lähinnä vain paikallisia kävelijöitä. Ei parkkipaikkoja, joten urheilijat eivät oikein pääse lähelle. Eikä noissa portaissa urheilijat edes voisi tehdä tehokkaita juoksuharjoitteita.
Leppävaarassa on useita paljon parempia ja korkeampia mäkiä. Urheilupuistossakin on mahdollisuus juosta tai pikakävellä 33 metrin nousu urheilukentän (10 m) tasolta uuden sprinttiladun huipulle (43 m). Askeleen pituuden voi aina sovittaa omalle kunnolleen sopivaksi. Turvallista. Aina tärkein asia!
Ammattilaiset voivat juosta (tai pyöräillä) Perkkaan alikulkutunnelista (taso 1 m) Laturinkallion huipulle (47 m). Tervejalkaiset kuntoijat voivat tietysti aloittaa monesta muustakin kohtaa hiukan lähempää ja korkeammalta. Vaikka Nikkarinportaiden alapuolelta (taso12 m) tai Harakantieltä (10 m) Harakankujan kautta. Nousua molemmissa 35 m.
Monikon hyppyrimäessäkin on nousua 35 m. Hyvä treeni suunnistajille ja retkeilijöille painorepun kanssa.
Portaiden kaikki lankut ovat vaaleaa kyllästettyä höylättyä mäntyä. Pienen pieniä värieroja, jotka aiheuttavat optisia harhoja silmille. Varsinkin pimeällä kirkkaiden valojen ollessa päällä. Erityisesti tihkusateessa. Reunimmainen lankku ei erotu automaattisesti oikein jos ei ole koko ajan varovainen. Portaiden etenemä myös vaihtelee, joten on joka tapuksessa oltava koko ajan tarkkana.
Alas tullessa askel pitenee helposti hiukan liikaa jos joutuu väistelemään vastaantulevia.
Reunimmaisen lankun tummennus onnistuu varmasti ihan vaan puhdistamalla, hiomalla, sopivalla liuottimella ja tummalla värijauheella. Riittää, että väri (lika) imeytyy vajaan millin. Voi kokeilla eri tavoin eri kohdissa portaita.
Nyt kaupunki ei edes tilastoi kaatumisia, joten mitään ei ole koskaan tapahtunut eikä tule tapahtumaankaan.
Missäs urheilulajissa nimenomaan kaupunki tilastoisi niitä kaatumisia? Tietääkseni edes Leppävaaran keskusurheilukentällä ei ole loukkaantumisten tilastointia olemassa.
Jos se pelkkä reunimmaisen lankun uudelleen kylästysaineella käsittely on tilanteeseen auttava toimi, niin tällaisesta varmaan voi keskustella kaupungin liikuntatoimen kanssa.
Jotakin talkoojuttuakin voi olla, koska kaikki aikuiset osaa sentään sutia käytellä.
Reunimmaisiin lankkuhin on maalattu tumma neliö keskelle ja molempiin reunoihin.
Ei urheilijat käytä portaita. Ei edes Malminkartanossa. Ylös pääsee monia muitakin reittejä, jos pystyy juoksemaan. Ja sauvoilla saa lisää tehoa treeniin.
Hieman asian vierestä, mutta "Ammattilaiset voivat juosta (tai pyöräillä) Perkkaan alikulkutunnelista (taso 1 m) Laturinkallion huipulle (47 m)." ei ole järkevä mäkivetoreitti. Siinä on mm. melko vilkkaan kadun ylitys.
Ihme ruikutusta? Ei ole käynyt kaupungin katsomassa sivuilta piirustuksia portaista minkä mukaan ne on tehty, sieltä selviää muutkin asiaan liittyvät toimenpiteet.
Kuntoportaat on tarkoitettu kaikenikäisille ulkoilijoille sekä tie tutustumaan historialliseen kohteeseen.
Voit ihan jatkossa huoletta valita sinulle sopivat portaat muualta, näiden on tarkoitus palvella enemmistöä, josta muuten on tullut tosi paljon kiitoksia.