Torjuntavoittoko lamaannutti kielikapinan?

Kansalaisaloite ruotsin pakollisuuden poistamiseksi, kielikapina, ei näytä innostavan kansaa.

Miksi?

RKP aloitti hyökkäyksen suomenkielistä väestöä vastaan vaatimalla hallitusohjelmaan kirjauksen ruotsin palauttamiseksi pakolliseksi yo-kirjoituksiin.

Tämän hyökkäyksen aktiivit pystyivät torjumaan: hallitus ei lopulta uskaltanut aloittaa suomenkielisten ruoskintaa kovennetulla pakkoruotsilla.

Mutta, samalla into kapinoida pakkoruotsia vastaan laantui.
Kun ruotsia ei ole pakko kirjoittaa, ruotsinopettajilla ei enää ole keinoja kiristää oppilaita oppimaan ruotsia.

Kapina toteutuu passiivisena vastarintana, mutta ei innosta vaikuttamaan poliittisesti.

Välinpitämättömyys ruotsin kieltä kohtaan toteutuu kahdella tavalla:
Sitä ei haluta oppia, kun yo-kontrollia ei enää ole.
Sitä ei jakseta aktiivisesti vastustaa, kun sen voi passiivisuudella jättää huomiotta.

Paljon toki riippuu siitä, miten intohimoisesti korkeakoulujen ruotsinopettajat missiotaan toteuttavat..

Missä määrin he estävät ruotsia osaamattoman valmistumisen? Ehkä ei enää samassa määrin kuin ennen, koska yliopiston rahoitus on sidottu valmistuneiden määrään..

Änkyrä ruotsinopettaja voi tulla kalliiksi korkeakoululle..