Kristityn kielenkäyttö

Jos tuntisit Vanhan testamentin kulttuureita ja historiaa, tietäisit, että kun Raamatussa puhutaan sanasta, tarkoitetaan sillä jonkun nimeä/hänen olemustaan. Sana Jahve edustaa koko Isä Jumalan olemusta. Kun kuulemme sanan Sauli Niinistö, tiedämme, että kyseessä on tämän hetkinen Suomen tasavallan presidentti. Tekstiyhteys selventää kenen nimestä on kyse.

Kun Johannes sanoo: "Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala." Tekstiyhteys sanoo ihan kristallin kirkkaasti, että tuo sana oli tässä kohden Jumala.

Johannes käyttää tuossa Jumala-sanana sanaa theos (θεός) , joka ei tarkoita merkitykseltään juuri Jeesusta vaan se voi tarkoittaa mitä tahansa jumalia, kuten ainoaa oikeaa Jumalaa, epäjumalaa tai ihmistä. Nämä ovat suoria esimerkkejä Uudesta testamentista.

Lause itsessään ei siis todista yhtään mitään sen puolesta, että kyseessä olisi Jeesus. Kyse voi olla ihmisestä, epäjumalasta, pienemmistä jumalista tai itse Isä Jumalasta. Mutta tekstiyhteys kertoo, että tämä theos‚ oli kaiken synnyttäjä ja alkuunpanija, Luoja. Tämäkään ei tarkoita sitä, että kyseessä olisi ollut Jeesus. Juutalaiset pitivät luojana häntä, jota kristityt kutsuvat Isä Jumalaksi. He saavat sanalleen merkityksen uskonnostaan, josta koko Vanha testamentti kertoo. Vanhan testamentit hepreankielen sanakirjat ja tutkijat pitävät Luojana häntä, jota kristityt kutsuvat Isä Jumalaksi, ja johon myös Raamatun ulkopuoliset hepreankielen teokset viittaavat Luojana.

Kristityt pitävät Luojanaan Jeesusta, johon he tarkoitushakuisesti liittävät tämän raamatunlauseen SANA-sanan merkityksen, vaikkei itse teksti puhu sanaakaan Jeesuksesta. Itse kukin voi sitten valita mihin näistä uskoo. Se, miten tämä käännetään, ei kuitenkaan ole pelastusmysymys kristinuskossa.

Juutalaiset taas pitävät sitä epäjumalan palveluksena jos Jeesusta pidetään Luojana ja Jumalana. Itse olen kallistunut siihen, että jos oma uskomusmaailma ei kestä totuutta hepreankielen sanojen todellisista merkityksistä, ei ole oikeassa uskossa vaan elää valheessa.

Joh. 1:1 ei voi tarkoittaa Jumalaa millään muulla tavalla kuin sillä, että sille annetaan merkitys, jota itse tekstiä lukemalla ja heprealaista kulttuuria tuntemalla tekstin kirjaimista ei voi havaita. Heprealainen kulttuurihan on se, missä Jeesus eli. Siitä hän puhui ja siitä Raamatun kirjoittajatkin kirjoittivat, myöskin Johannes. Ja niin myöskin samassa kulttuurissa ja maailmassa elivät hänen kirjeensä kohderyhmä eli ihmiset, jotka elivät samaan aikaan Johanneksen kanssa. Näin he sen ymmärsivät.

On sitten kokonaan eri asia se, että uskonto on muuttunut koko Raamatun historian ajan ja vasta 100-luvulle jKr. tultaessa Jeesuksesta ruvettiin puhumaan Jumalana. Joten on myös mahdollista, että Johanneksen muut tekstit tukevat Jeesuksen Jumaluutta mutta TÄMÄ KOHTA ei sitä kuutenkaan tee eikä tämän kohdan asiayhteys sellaista kerro.

Johanneksen evankeliumihan kirjoitettiin vasta 90-100-luvun jKr. tienoilla. Silloin ei vielä puhuttu kolmiyhteisestä Jumalasta mikä tarkoittaa sitä, että uskonto on muuttunut vielä senkin jälkeen. Ja muuttuu koko ajan, ajan kuluessa kulttuurien ja maailmankuvan muuttuessa.