Subjektiivinen väittämäni?
Liian yleistävä?
Kylmää sisään päin lämpiävyyttä?
Omiin tekoihin perustautuvaa omavanhurskasta uskonnollisuutta?
Kastetaan uudestisyntymättömiä käännynnäisiä, joista monet pysyvät käännynnäisinä upotuskasteensa jälkeenkin.
Kokoukset levottomia.
Mennään ja tullaan...
Raamatun tuntemus seurakuntalaisten parissa ohutta.
Ahdas, kapea ja ulkokohtainen käsitys synnin olemuksesta.
Kielletään perisynti.
Kielillä melskaaminen pahimmillaan varsinaista älämölöötä.
Synnintunto ja katumus vähäistä.
Jopa synnittömyyden harhaa voi esiintyä...
No niin, tässä joitakin perin subjektiivisia, omiin kokemuksiin, lyhytaikaisen, kehnon helluntailaisuuteni ajoilta kymmenkunnan vuoden takaa, perustuvia väittämiä.
Uudesti kastettavaksi olisin eittämättä mennyt, vaan kasteallas paikallisseurakunnasaa oli ollut silloin kuivillaan jo, ymmärtääkseni jonkun tovinkin.
Asia lykkääntyi ja lykkääntyi. Forssaan olisi pitänyt silloin mennä upotettavaksi.
Ei minua mitenkään siihen painostettukaan.
Niin se sitten jäi ja jäi aika pian lyhytaikainen visiittini ( n. 2 vuotta) koko helluntailaisuuden piirissä.
Niin, mainittakoon, että helluntailaisuuden mukaisen henkikasteen sain jo ihan alkuaskelillani liikkeen parissa.
Näin ainakin sain silloin ymmärtää.
Sen verran vielä tuosta toteutumattomasta uudestikastettavaksi lankeamisen mahdollisuudesta kohdallani, että vaikka se olisi toteutunutkin, ei vaellukseni liikkeen parissa olisi varmaan sen kauempaa kestänyt.
Näin ainakin uskon.
On kuitenkin mieluisaa kertoa, että joitakin silloisia, Loimaan vanhan helluntaiseurakunnan jäseniä lyhyesti tapaillessa - vaikka kadunkulmassa, toivottelemme toisillemme pikku jutustelun päätteeksi hyvää jatkoa ja siunausta.
Liian yleistävä?
Kylmää sisään päin lämpiävyyttä?
Omiin tekoihin perustautuvaa omavanhurskasta uskonnollisuutta?
Kastetaan uudestisyntymättömiä käännynnäisiä, joista monet pysyvät käännynnäisinä upotuskasteensa jälkeenkin.
Kokoukset levottomia.
Mennään ja tullaan...
Raamatun tuntemus seurakuntalaisten parissa ohutta.
Ahdas, kapea ja ulkokohtainen käsitys synnin olemuksesta.
Kielletään perisynti.
Kielillä melskaaminen pahimmillaan varsinaista älämölöötä.
Synnintunto ja katumus vähäistä.
Jopa synnittömyyden harhaa voi esiintyä...
No niin, tässä joitakin perin subjektiivisia, omiin kokemuksiin, lyhytaikaisen, kehnon helluntailaisuuteni ajoilta kymmenkunnan vuoden takaa, perustuvia väittämiä.
Uudesti kastettavaksi olisin eittämättä mennyt, vaan kasteallas paikallisseurakunnasaa oli ollut silloin kuivillaan jo, ymmärtääkseni jonkun tovinkin.
Asia lykkääntyi ja lykkääntyi. Forssaan olisi pitänyt silloin mennä upotettavaksi.
Ei minua mitenkään siihen painostettukaan.
Niin se sitten jäi ja jäi aika pian lyhytaikainen visiittini ( n. 2 vuotta) koko helluntailaisuuden piirissä.
Niin, mainittakoon, että helluntailaisuuden mukaisen henkikasteen sain jo ihan alkuaskelillani liikkeen parissa.
Näin ainakin sain silloin ymmärtää.
Sen verran vielä tuosta toteutumattomasta uudestikastettavaksi lankeamisen mahdollisuudesta kohdallani, että vaikka se olisi toteutunutkin, ei vaellukseni liikkeen parissa olisi varmaan sen kauempaa kestänyt.
Näin ainakin uskon.
On kuitenkin mieluisaa kertoa, että joitakin silloisia, Loimaan vanhan helluntaiseurakunnan jäseniä lyhyesti tapaillessa - vaikka kadunkulmassa, toivottelemme toisillemme pikku jutustelun päätteeksi hyvää jatkoa ja siunausta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vähän lapsellista. Tuo määritelmä kuvaa ISOSSA MITTAKAAVASSA kaikkia mahdollisia seurakuntia tai ihmisyhteisöjä. Koska seurakunnat koostuvat keskeneräisistä ihmisistä. Hyvin erilaisista yksilöistä erilaisine eväineen.
Uskovaiset eivät ole klooneja. Introvertit ovat edelleen introvertteja. Ekstrovertit ekstroverttejä. Joillakin on haasteita mielenterveyden ja menneisyytensä traumojen kanssa. Toiset ovat avarakatseisia ja toiset taas tulkitsevat uskoaan oman ahdasmielisyytensä kautta.
Miksi olla tutkivaan yksilöitä, joita ei kuitenkaan tunne. Pitäisi kertoa Raamatun sanalla missä oppi menee vinoon, missä opetetaan epäraamatullisesti vaikka laista tai jonkin asian tekemisistä ja väännetään käännösvirheiden kautta valhe totuudeksi. Siitä pitäisi lähteä liikkelle.
Toden totta kyllä on myös se, että jos seurakunta vaeltaa Pyhäsä Hengessä, niin se pitää näkyä myös ihmisissä. Eivät he saa olla kylmiä, tunteettomia zompeja,jotka mätkäisevät ensimmäistä vastaantulijaa Raamatulla päähän.
Monet harhaoppiset seurakunnat, joissa oppi on olevinaan täydellinen, mutta ihmiset vain riidanhaluisia, vetoavat siihen ettei täydellistä seurakuntaa ole, että Jumalan seurakunta koostuu vajavaisista ihmisistä. Se on vain osatotuus. Kyllä Pyhän Hengen pitää näkyä seurakuntalaisissa edes jollakin tavoin, jotenkin sen Hengen hedelmän pitäisi vähän pilkistää eikä vain paeta hienon opin taa, että oppi on täydellinen, mutta me ihmiset vajaita.
Helluntailaisten seurakunnissa ei ole mitään Pyhää Henkeä.
Villitsevät hurmoshenget siellä ihmisiä koukuttaa.