Alkoholismi on elinikäinen sairaus

Jotkut puhuvat olevansa ex-alkoholisteja, mutta se ei voi pitää paikkaansa. Nimittäin ex-alkoholistit eivät puhu enää mitään, sillä heidät kaikki on jo siunattu haudan lepoon. Vain kuollut alkoholisti on ex-alkoholisti.
Kaikki elävät alkoholistit ovat alkoholisteja elämänsä loppuun saakka, osa heistä on vain onnistunut raitistumaan.
Näillä raitistuneilla alkkiksilla on paljon pidempi elinajan odote kuin yhä vielä juovilla alkkiksilla. Tämä johtuu siitä, että hoitamaton alkoholismi johtaa aina ennenaikaiseen kuolemaan.
Raitistuneiden ja juovien alkoholistien välissä on vielä eräs ryhmä, nimittäin "kuiva-juopot". Nämä kuivajuopot ovat onnistuneet lopettamaan juomisen, mutta muuten hoitamaton sairaus kummittelee heissä yhä, ja he elävät ja käyttäytyvät kuten juovat alkoholistit käyttäytyvät. Heidän henkensä ei tosin enää haise viinalle, mutta muuten he ovat jopa pahempia kuin perhettään juomalla terrorisoivat juopot.
(tästä oiva esimerkki on kotimainen elokuva nimeltään "pyhä perhe")

Halusin tuoda tämän asian esiin kun minua askarruttaa eräs yhtälö, josta kuulen usein puhuttavan. Nimittäin kun joku kertoo suureen ääneen "parantuneensa" alkoholismista, ihan itse ja omin voimin! Ja lisäksi hän väittää nyt sitten olevansa raitistunut!
Kun hänen kaltaisensa tapaukset kuitenkin retkahtelevat tämän tästä, ja "raitistuvat" sitten uudestaan, niin kuinka ihmeessä tämä yhtälö toimii?
Hekö ovat ensin alkoholisteja, ja sitten "parannuttuaan" ex-alkoholisteja. Ja kun he sitten retkahtavat, niin ovatko he sitten uudestaan alkoholisteja, mutta pian taas "parantuneita" kun aloittavat uuden kuivittelun?

Alkoholistien ja muiden ihmisten välissä ei ole mitään harmaata aluetta, jossa melkein alkoholistit, ex-alkoholistit ja melkein raittiit ihmiset voisivat elää.
On olemassa vain alkoholistit ja muut ihmiset.