Ilmaston muutoksen uhri

Lapin saamelaisten elinkeino- ja kulttuurikysymykset ovat merkittäviä poliittisiakin aiheita Lapissa. Kepun kannatus Lapin alueella on merkittävä. Kaksi Kepun entistä puheenjohtajaakin on kotoisin Lapista. Uskoisin, että saamelaisille tärkeät asiat kiinnostavat Kepua. Ottihan Kepu kovasti kantaa saamelaiskäräjiäkin koskevaan lakiehdotukseen.

Toki Kepun historiasta löytyy monenmoista Lappiin liittyen. Aikoihan Maalaisliitto-taustainen presidenttimmekin luovuttaa puolet Lapista NL:lle. Aikomus meni onneksi myttyyn.

mielipidepankki kirjoitti:

Lapin saamelaisten elinkeino- ja kulttuurikysymykset ovat merkittäviä poliittisiakin aiheita Lapissa. Kepun kannatus Lapin alueella on merkittävä. Kaksi Kepun entistä puheenjohtajaakin on kotoisin Lapista. Uskoisin, että saamelaisille tärkeät asiat kiinnostavat Kepua. Ottihan Kepu kovasti kantaa saamelaiskäräjiäkin koskevaan lakiehdotukseen.

Toki Kepun historiasta löytyy monenmoista Lappiin liittyen. Aikoihan Maalaisliitto-taustainen presidenttimmekin luovuttaa puolet Lapista NL:lle. Aikomus meni onneksi myttyyn.

Lue lisää

"Aikoihan Maalaisliitto-taustainen presidenttimmekin luovuttaa puolet Lapista NL:lle". Niinpä. Kekkonen esitti sitä Neuvostoliitolle vastalahjaksi jos NL palauttaisi sen valtaaman Karjalan Suomelle. Onneksi tai valitettavasti NL ei siihen suostunut.

Kyllä hesalaiset tämän tietää. peremmin kuin lappalaiset.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä hesalaiset tämän tietää. peremmin kuin lappalaiset.

Kun verrataan vaikka viljelijää etelässä ja poroisäntää Lapissa, niin kumpi on joutunut enemmän muuntuun elinkeinossaan vuosikymmenissä?
Etelässä se muutos ollut pakonsanelemaa realismia ja sama on tehtävä myös porotaloudessa.

Järkisyynä vapaalle laiduntamiselle on pidetty sitä, että heinän kasvattaminen Pohjois-Lapissa ei ole luonnon olosuhteiden vuoksi kannattavaa. Heinää ja rehua poroille tarjotaan lisäravintona ja tuona lumisena talvena poromiesten piti pyrkiä löytämään poronsa ja ruokkimaan niitä. Löytämistä vaikeutti se, että porot hajautuivat etsimään ravintoa laajemmalta alueelta.

Porojen pääluvun harventamisessa on sellainen ongelma, että valtion tukien myöntäminen käsittääkseni riippuu myös siitä, että tilan poromäärälle on asetettu vähimmäismäärä, joka lienee noin sata poroa. Tämän seurauksena porotilojen määrä on vähentynyt samaan tapaan kuin pienviljely aikoinaan tapettiin Suomesta. Metsänhoidollisen toimet kuten ojittaminen on ymmärtääkseni vähentänyt jäkälämaita ja siten rajoittanut porojen ruokailupaikkoja.

Porojen liikenteelle aiheuttama haitta on omien kokemusteni mukaan vähäinen. Toki poroja usein teillä ja niiden välittömässä läheisyydessä on, mutta ne ovat ainakin valoisaan aikaan helposti nähtävissä varsinkin, kun niitä on laumoissa eivätkä porot yleensä hypi yhtäkkiä tielle kuten hirvet. Itselläni on aktiivisena Lapin kävijänä paljonkin kokemuksia poroista maanteillä, mutta ainakaan sellaisessa ajossa ne eivät ole mikään ongelma, kun pitää nopeuden kohtuullisena. En sitten osaa sanoa, kuinka pahaksi ongelmaksi ammattiautoilijat porot kokevat. Liikuin joskus 1960-luvulla lättähatulla Rovaniemeltä Kemijärvelle ja se matka oli kyllä pysähdyksiä täynnä, kun poroja makasi monin paikoin tiellä.

Anonyymi kirjoitti:

Kun verrataan vaikka viljelijää etelässä ja poroisäntää Lapissa, niin kumpi on joutunut enemmän muuntuun elinkeinossaan vuosikymmenissä?
Etelässä se muutos ollut pakonsanelemaa realismia ja sama on tehtävä myös porotaloudessa.

Lue lisää

Maatalouden harjoittamista ilmastonmuutos ei ole vielä Suomessa muuttanut. Maatalouden harjoittaminen on muuttunut teknisten muutosten (keksintöjen) myötä sekä tukipolitiikan vuoksi. Porotalouttakin ohjaa tukipolitiikka ainakin siten, että sillä on karsittu pienporotilojen määrää, koska tuet edellyttävät riittävää porojen vähimmäismäärää. Ilmastonmuutos voi toki muuttaa maataloutta. Kasvuolosuhteet voivat parantua, mutta tuhohyönteisten ja kasvitautien määrät voivat kasvaa.

Porotaloudessa muutos lienee ainakin Pohjois-Lapissa fataali ongelma, koska vapaalle laiduntamiselle ei liene mitään taloudellisesti kannattavaa vaihtoehtoa, koska heinän kasvatusolosuhteet eivät ole käsittääkseni tuolla alueella riittävät kannattavuuden vuoksi. Siinäkin jouduttaisiin silloin todennäköisesti menemään maataloustuki -tyyppiseen järjestelmään, jos elinkeino halutaan säilyttää.

En ota itse kantaa varsinaiseen ongelmaan enkä sen ratkaisuun, vaan pyrin tuomaan esille vain sen, että muutos on ilmastoperäinen, jos parin vuoden takaisesta talvesta alkaa tulla talven normaalimalli Lapissa.

Ei rajoitukaan, mutta saamelaisille poronhoito on kulttuuriin liittyvä elinkeino. Poronhoito ei toki ole ikiaikainen kulttuurinen elinkeino, vaan on tullut Suomeen aikoinaan Norjasta joitakin satoja vuosia sitten. Poronhoidon merkitys on siis saamelaisille suuri. Samaan tapaan kuin kalastus on esim. islantilaisille korvaamaton elinkeino.