Suomessa massamamutusta ja kolmansien maiden halpatyövoiman rahtausta ajavat voimakkaimmin uusliberalistiglobalistioikeisto kokoomus, vihreät eli kokoomuksen citypuisto-osasto ja RKP.
Pakolaisbisnes on Euroopassa huumekauppaa suurempi bisnes ja kolmansien maiden halpatyövoiman tuottaminen työvoiman saatavuusharkinnan poistolla on jatke tälle ihmisriistion perustuvalle bisnekselle.
Kannattaa muistaa että kokoomuksen, vihreiden ja RKP:n (sekä myös keskustapuolueen) ajama saatavuusharkinnan poisto on toteutettu OECD, ETA ja EU -maista ainoastaan Ruotsissa tunnetuin seurauksin. Haluammeko Suomeen samaa oikeasti?
Saatavuusharkinta on työmarkkinoiden etu
https://www.eveliinaheinaluoma.fi/saatavuusharkinta-on-tyomarkkinoiden-etu/
Työllisyyden vahvistaminen on kestävin keino vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä. Työikäisen väestön väheneminen aiheuttaa jo nyt vaikeuksia haasteita työvoiman saatavuudelle eräillä aloilla. On selvää, että tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa tulevina vuosina.
Maahanmuuton tulee kuitenkin olla kaikissa tilanteissa hallittua. Työperäisen maahanmuuton kohdalla tämä edellyttää EU- ja ETA –alueiden ulkopuolisen työvoiman saatavuusharkintaa. Tähän Pääministeri Rinteen hallitus on tähän sitoutunut yksiselitteisellä hallitusohjelmakirjauksella. Saatavuusharkinta koskee pelkästään työntekijäammatteja eli suorittavan tason työtä, esimerkiksi siivoojia, kokkeja, autonkuljettajia ja rakennustyöntekijöitä, eikä se sinänsä vastaa tarpeeseen saada ulkomaalaisia osaajia Suomeen.
Saatavuusharkinnasta luopumista esitetään edelleen aika ajoin. Usein tässä yhteydessä viitataan Ruotsiin, joka on ainoa EU-, ETA- ja OECD-maa, joka on luopunut saatavuusharkinnasta. Muut jäsenvaltiot soveltavat joko kansallisia alakohtaisia kiintiöitä tai työvoimapoliittista tarveharkintaa aloilla, joilla työttömyysaste on suuri. Ruotsin kokemukset saatavuusharkinnan poistamisesta eivät ole rohkaisevia.
OECD:n tutkimuksen mukaan Ruotsissa työtekijöitä on rekrytoitu ulkomailta paljon aloille, joilla on muutoinkin työvoiman ylitarjontaa, eikä työvoimapula-aloille, kuten toivottiin. Ruotsalaisen palkansaajakeskusjärjestön LO:n mukaan tarveharkinnasta luopuminen on tuonut mukanaan vakavia lieveilmiöitä, kuten työlupien kaupittelua, harmaata taloutta ja muuta rikollisuutta.
Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä esiintyy Suomessa aloilla, joissa myös kantasuomalaisilla työntekijöillä on usein heikko asema ja esimerkiksi nollatuntisopimukset sekä pitkät alihankintaketjut ovat yleisiä. Oma haasteensa näiden suhteen on siinä, että työsuojelun tai poliisin mahdollisuus suorittaa valvontaa työpaikoilla on erittäin rajallinen niukkojen resurssien oloissa.
Toki saatavuusharkintajärjestelmää tulee kehittää, että se vastaa paremmin muuttuvan työelämän tarpeisiin. Käsittelyaikoja pitää kyetä lyhentämään ja hallitus on tähän jo lisännyt resursseja. Lisäksi hallitus on luomassa kansainvälisen rekrytoinnin mallin, jonka kautta rekrytointiprosessit ovat tuloksellisempia ja ottavat huomioon reilun työelämän pelisäännöt.
Ilman ulkomaisen työvoiman tehokasta valvontaa ja työmarkkinoiden pelisääntöjä on täysin mahdotonta puuttua ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöön. Suomessa ei ole sijaa kaksille työmarkkinoille.
Pakolaisbisnes on Euroopassa huumekauppaa suurempi bisnes ja kolmansien maiden halpatyövoiman tuottaminen työvoiman saatavuusharkinnan poistolla on jatke tälle ihmisriistion perustuvalle bisnekselle.
Kannattaa muistaa että kokoomuksen, vihreiden ja RKP:n (sekä myös keskustapuolueen) ajama saatavuusharkinnan poisto on toteutettu OECD, ETA ja EU -maista ainoastaan Ruotsissa tunnetuin seurauksin. Haluammeko Suomeen samaa oikeasti?
Saatavuusharkinta on työmarkkinoiden etu
https://www.eveliinaheinaluoma.fi/saatavuusharkinta-on-tyomarkkinoiden-etu/
Työllisyyden vahvistaminen on kestävin keino vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä. Työikäisen väestön väheneminen aiheuttaa jo nyt vaikeuksia haasteita työvoiman saatavuudelle eräillä aloilla. On selvää, että tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa tulevina vuosina.
Maahanmuuton tulee kuitenkin olla kaikissa tilanteissa hallittua. Työperäisen maahanmuuton kohdalla tämä edellyttää EU- ja ETA –alueiden ulkopuolisen työvoiman saatavuusharkintaa. Tähän Pääministeri Rinteen hallitus on tähän sitoutunut yksiselitteisellä hallitusohjelmakirjauksella. Saatavuusharkinta koskee pelkästään työntekijäammatteja eli suorittavan tason työtä, esimerkiksi siivoojia, kokkeja, autonkuljettajia ja rakennustyöntekijöitä, eikä se sinänsä vastaa tarpeeseen saada ulkomaalaisia osaajia Suomeen.
Saatavuusharkinnasta luopumista esitetään edelleen aika ajoin. Usein tässä yhteydessä viitataan Ruotsiin, joka on ainoa EU-, ETA- ja OECD-maa, joka on luopunut saatavuusharkinnasta. Muut jäsenvaltiot soveltavat joko kansallisia alakohtaisia kiintiöitä tai työvoimapoliittista tarveharkintaa aloilla, joilla työttömyysaste on suuri. Ruotsin kokemukset saatavuusharkinnan poistamisesta eivät ole rohkaisevia.
OECD:n tutkimuksen mukaan Ruotsissa työtekijöitä on rekrytoitu ulkomailta paljon aloille, joilla on muutoinkin työvoiman ylitarjontaa, eikä työvoimapula-aloille, kuten toivottiin. Ruotsalaisen palkansaajakeskusjärjestön LO:n mukaan tarveharkinnasta luopuminen on tuonut mukanaan vakavia lieveilmiöitä, kuten työlupien kaupittelua, harmaata taloutta ja muuta rikollisuutta.
Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä esiintyy Suomessa aloilla, joissa myös kantasuomalaisilla työntekijöillä on usein heikko asema ja esimerkiksi nollatuntisopimukset sekä pitkät alihankintaketjut ovat yleisiä. Oma haasteensa näiden suhteen on siinä, että työsuojelun tai poliisin mahdollisuus suorittaa valvontaa työpaikoilla on erittäin rajallinen niukkojen resurssien oloissa.
Toki saatavuusharkintajärjestelmää tulee kehittää, että se vastaa paremmin muuttuvan työelämän tarpeisiin. Käsittelyaikoja pitää kyetä lyhentämään ja hallitus on tähän jo lisännyt resursseja. Lisäksi hallitus on luomassa kansainvälisen rekrytoinnin mallin, jonka kautta rekrytointiprosessit ovat tuloksellisempia ja ottavat huomioon reilun työelämän pelisäännöt.
Ilman ulkomaisen työvoiman tehokasta valvontaa ja työmarkkinoiden pelisääntöjä on täysin mahdotonta puuttua ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöön. Suomessa ei ole sijaa kaksille työmarkkinoille.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kansallismielisyys pyritään murentamaan..
Kun maahan ajetaan riittävästi mamuja ei Suomea tai mitään muutakaan maata enää ole kuin nimellisesti. Tällöin uuden maailmanhallituksen perustaminen käy helpommin.