Kuka perii?

Unohtui sanoa vielä, että aikanaan on tämä äiti saanut siskoltaan, mitä oli jäänyt, ja hoiti hautajaiset ym, elikkä se oli selvä jo. Mutta nuo kiemurat, että tämän silloin vielä elossa olleen miehensä omaisuus, sitten kun hänestä aika jätti, oli vuorostaan mennyt jakoon. Ja silloin vielä tämä perheen äiti eli, ja jotkut tämän perheen lapsista ajattelevat, että heille tulisi vielä jotain perintöä tältä mieheltä myös, että äiti ikäänkuin peri jotain myös. Aiemmin kuolleen siskonsa kautta. Vaikka tämä mies jätti veljelleen oman perintönsä testamentissa.

Ja tämän miehenkin kuolemasta jo toistakymmentä vuotta.
Perheenäidin kuolemasta vuosia vähemmän.

Itse uskon, että asianhoitajat tehneet jo kaiken perintökaarien ja osallisten tahtojen mukaan, eikä ole tulossa kenellekään enää mitään tuon miehen perinnöstä; varsinkaan tämän äidin perillisille. Ei vaan mitään ilmoitettu näille tietenkään, jos eivät kerta ole mitenkään asianosaisiakaan tämän miehen jälkeen.

Anonyymi kirjoitti:

Unohtui sanoa vielä, että aikanaan on tämä äiti saanut siskoltaan, mitä oli jäänyt, ja hoiti hautajaiset ym, elikkä se oli selvä jo. Mutta nuo kiemurat, että tämän silloin vielä elossa olleen miehensä omaisuus, sitten kun hänestä aika jätti, oli vuorostaan mennyt jakoon. Ja silloin vielä tämä perheen äiti eli, ja jotkut tämän perheen lapsista ajattelevat, että heille tulisi vielä jotain perintöä tältä mieheltä myös, että äiti ikäänkuin peri jotain myös. Aiemmin kuolleen siskonsa kautta. Vaikka tämä mies jätti veljelleen oman perintönsä testamentissa.

Ja tämän miehenkin kuolemasta jo toistakymmentä vuotta.
Perheenäidin kuolemasta vuosia vähemmän.

Itse uskon, että asianhoitajat tehneet jo kaiken perintökaarien ja osallisten tahtojen mukaan, eikä ole tulossa kenellekään enää mitään tuon miehen perinnöstä; varsinkaan tämän äidin perillisille. Ei vaan mitään ilmoitettu näille tietenkään, jos eivät kerta ole mitenkään asianosaisiakaan tämän miehen jälkeen.

Lue lisää

Ja jotkut tämän äidin lapsista vieläkin sitä mieltä, että tältä tädin mieheltä tulee jotain heille, odottavat vaan, että asianajaja ottaa yhteyttä, kun kaikki on selvitetty. Ei voi mikään perinnönjako minun mielestäni kestää näin kauan, kun kaiken luulisi olevan selkeästi testamenteissa sanottu.

Itse en ole nähnyt mitään näitten papereista tietenkään. Vain yhden henkilön puheista kuullut näistä, ja häneltäkin vain sen, että "odotetaan rauhassa, kyllä asianajaja sitten ilmottaa ". On esim jotain vanhoja kiinteistöjä, joku jo myytykin.

Kovasti ihmettelen.

Anonyymi kirjoitti:

Ja jotkut tämän äidin lapsista vieläkin sitä mieltä, että tältä tädin mieheltä tulee jotain heille, odottavat vaan, että asianajaja ottaa yhteyttä, kun kaikki on selvitetty. Ei voi mikään perinnönjako minun mielestäni kestää näin kauan, kun kaiken luulisi olevan selkeästi testamenteissa sanottu.

Itse en ole nähnyt mitään näitten papereista tietenkään. Vain yhden henkilön puheista kuullut näistä, ja häneltäkin vain sen, että "odotetaan rauhassa, kyllä asianajaja sitten ilmottaa ". On esim jotain vanhoja kiinteistöjä, joku jo myytykin.

Kovasti ihmettelen.

Lue lisää

Kyllä te ihan oikeassa olette, eli "täti" testamentannut tällä "äidille" eli siskolleen oman omaisuutensa/osuutensa ja jos ymmärsin, olivatko naimisissa, se ei kolmeosaisesta romaanisarjastanne ei selvinnyt ja miehensä taas testamentannut veljelleen omansa omaisuuden.

Kerrotusta ei selvinnyt mitä täti omisti ja oliko osuuksia kiinteään omaisuuteen?

Lisäksi testamentin muoto ei ilmennyt, hallinta vaiko omistustestamentti ja joka sitten olisi kertonut enemmän.

Tehtiinkö "tädin" ja miehensä välillä ositusta, oliko yhteisomistussuhtaista?

Normisti näin, ositus tehty, tällöin se omaisuus mikä tädin, menee testamentin mukaan hänen siskolleen, "äidin" kuoltua menee omaisuus hänen perillisilleen, siinäpä se sitten onkin, koska miehen ositettu omaisuus menee täten testamentilla hänen veljelleen, joten mitään ei ole enään tulossa "äidin" perillisile.

Jos ja kun testamentista ja osittamattomuudesta johtuen asia meneekin toisin.

Eli jos testamentti muotoa hallnta- ja omistusoikeus testamentti, että omaisuus siirtyy omistukseen vasta kun miehensäkin kuolee ja "tädin" kuoltua siirtyy vain edunsaajan hallintaan, tekee asiasta erin jolloinka testamentista johtuen pitää testamentatun omaisuuden siirtyä edunsaajan omistukseen miehen kuoltua ja jollei tuota ole tehty edunsaajan eläessä, niin tällöin edunsaajan lapsien perimisoikeuden perusteella tulisi saada heidän äidilleen testamentattu omaisuus.

Tämä vain aloittajan kertoman perusteella ja sille irvileualle jonka välikommentti oli kakkosena, nii jo noilla kapasiteeteilla mitä teillä on, olisi pitänyt osata vastata yksinkeriseen kysymykseen.

T. Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä te ihan oikeassa olette, eli "täti" testamentannut tällä "äidille" eli siskolleen oman omaisuutensa/osuutensa ja jos ymmärsin, olivatko naimisissa, se ei kolmeosaisesta romaanisarjastanne ei selvinnyt ja miehensä taas testamentannut veljelleen omansa omaisuuden.

Kerrotusta ei selvinnyt mitä täti omisti ja oliko osuuksia kiinteään omaisuuteen?

Lisäksi testamentin muoto ei ilmennyt, hallinta vaiko omistustestamentti ja joka sitten olisi kertonut enemmän.

Tehtiinkö "tädin" ja miehensä välillä ositusta, oliko yhteisomistussuhtaista?

Normisti näin, ositus tehty, tällöin se omaisuus mikä tädin, menee testamentin mukaan hänen siskolleen, "äidin" kuoltua menee omaisuus hänen perillisilleen, siinäpä se sitten onkin, koska miehen ositettu omaisuus menee täten testamentilla hänen veljelleen, joten mitään ei ole enään tulossa "äidin" perillisile.

Jos ja kun testamentista ja osittamattomuudesta johtuen asia meneekin toisin.

Eli jos testamentti muotoa hallnta- ja omistusoikeus testamentti, että omaisuus siirtyy omistukseen vasta kun miehensäkin kuolee ja "tädin" kuoltua siirtyy vain edunsaajan hallintaan, tekee asiasta erin jolloinka testamentista johtuen pitää testamentatun omaisuuden siirtyä edunsaajan omistukseen miehen kuoltua ja jollei tuota ole tehty edunsaajan eläessä, niin tällöin edunsaajan lapsien perimisoikeuden perusteella tulisi saada heidän äidilleen testamentattu omaisuus.

Tämä vain aloittajan kertoman perusteella ja sille irvileualle jonka välikommentti oli kakkosena, nii jo noilla kapasiteeteilla mitä teillä on, olisi pitänyt osata vastata yksinkeriseen kysymykseen.

T. Lawetorder Z via V

Lue lisää

Kiitos seikkaperäisestä selostuksesta. Muuta en oikein tiedä, kuin että olivat vanhanajan ihmisiä ja naimisissa. Täti ei ollut omistanut mitään muuta kiinteää omaisuutta, kuin pieni mökinrähjä, miehellä oli useampi huonokuntoinen mökintapainen.

Täytyy yrittää kysellä lisää jotenkin. Hankalaa se on vähän, kun tämä suku ei ole oikein väleissä keskenään, ja toisen tiedot on siellä toisen arveluja.

Mietin itse vaan tuota järjestystä, kun täti kuitenkin kuoli ensin. Jos miehensä olisi kuollut ensimmäisenä, niin olisiko mikään muuttunut? Ei varmaan, koska testamentit oli? Tuo ihmetyttää tosiaan, että voiko viedä useampia vuosia , että kaikki olisi vasta selvitetty? Ehkä, jos joku edunsaaja olisi hukassa, mutta miten siinä tapauksessa?

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos seikkaperäisestä selostuksesta. Muuta en oikein tiedä, kuin että olivat vanhanajan ihmisiä ja naimisissa. Täti ei ollut omistanut mitään muuta kiinteää omaisuutta, kuin pieni mökinrähjä, miehellä oli useampi huonokuntoinen mökintapainen.

Täytyy yrittää kysellä lisää jotenkin. Hankalaa se on vähän, kun tämä suku ei ole oikein väleissä keskenään, ja toisen tiedot on siellä toisen arveluja.

Mietin itse vaan tuota järjestystä, kun täti kuitenkin kuoli ensin. Jos miehensä olisi kuollut ensimmäisenä, niin olisiko mikään muuttunut? Ei varmaan, koska testamentit oli? Tuo ihmetyttää tosiaan, että voiko viedä useampia vuosia , että kaikki olisi vasta selvitetty? Ehkä, jos joku edunsaaja olisi hukassa, mutta miten siinä tapauksessa?

Lue lisää

Testamentin avulla saava on aina edunsaaja, ei tarvise edes olla sukuakaan, vapaaoikeus testamentata kenelle haluaa.

Perintökaaressa on sitten perimisoikeus, eli lapsi eli rintaperillinen perii vanhempansa ja toisin päin jos lapsi kuolee ennemmin kuin jompi kumpi vanhemmistaan eli isällä ja äidillä on aina oikeus periä lapsensa ja tämä ulottuu aina taakse päin isovanhempiin, el jos autokolarissa tai muussa onnettomuudessa kuolee niin lapsi ja vanhempansa, niin perii vanhempien vanhemmat.

Tämä onkin sitten jännempi juttu, jos kummankin edesmenneen osapuolen vanhemmat elossa, niin miten menee silloin, etenkin jos on ollut naimisissa, kun taas avoliitossa on aika simppeli homma.

Laki ei anna vastausta, koska vain avioerossa ja vain toisen osapuolen kuollessa, tehdään omaisuuden erottelu/ositus.

Ilman testamenttia olisi omaisuus jäänyt aviomiehen hallintaan ja tämän kuollessa olisi omaisuus mennyt puoliksi ensin kuolleen omaisille joilla perimisoikeus ja jälkeen jääneelle on määräys perintökaaressa, ettei eloon jäänyt voi määrätä testamentilla tuosta omaisuuserästä (perintökaari 3lku 1§) ja toinen puoli olisi mennyt jälkeen jääneen omaisille.

Loppujen lopuksi ne on yksinkertaisia asioita, eikä mitään siansaksaa vaikka juristit niin sanovat, he vain haluavat vääntää asiat vaikeiksi ja pitkittää jotta he tienaisivat, siitähän tässä on kyse, jokainen pääsee tienaamaan, eikä niin kuin oli ennen, että laki ja oikeus oli sama asia, nyt nykyään ne ovat täysin eriä.

T. Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Testamentin avulla saava on aina edunsaaja, ei tarvise edes olla sukuakaan, vapaaoikeus testamentata kenelle haluaa.

Perintökaaressa on sitten perimisoikeus, eli lapsi eli rintaperillinen perii vanhempansa ja toisin päin jos lapsi kuolee ennemmin kuin jompi kumpi vanhemmistaan eli isällä ja äidillä on aina oikeus periä lapsensa ja tämä ulottuu aina taakse päin isovanhempiin, el jos autokolarissa tai muussa onnettomuudessa kuolee niin lapsi ja vanhempansa, niin perii vanhempien vanhemmat.

Tämä onkin sitten jännempi juttu, jos kummankin edesmenneen osapuolen vanhemmat elossa, niin miten menee silloin, etenkin jos on ollut naimisissa, kun taas avoliitossa on aika simppeli homma.

Laki ei anna vastausta, koska vain avioerossa ja vain toisen osapuolen kuollessa, tehdään omaisuuden erottelu/ositus.

Ilman testamenttia olisi omaisuus jäänyt aviomiehen hallintaan ja tämän kuollessa olisi omaisuus mennyt puoliksi ensin kuolleen omaisille joilla perimisoikeus ja jälkeen jääneelle on määräys perintökaaressa, ettei eloon jäänyt voi määrätä testamentilla tuosta omaisuuserästä (perintökaari 3lku 1§) ja toinen puoli olisi mennyt jälkeen jääneen omaisille.

Loppujen lopuksi ne on yksinkertaisia asioita, eikä mitään siansaksaa vaikka juristit niin sanovat, he vain haluavat vääntää asiat vaikeiksi ja pitkittää jotta he tienaisivat, siitähän tässä on kyse, jokainen pääsee tienaamaan, eikä niin kuin oli ennen, että laki ja oikeus oli sama asia, nyt nykyään ne ovat täysin eriä.

T. Lawetorder Z via V

Lue lisää

Kiitos näistä!
Eiköhän jotain aukene vielä lisää, koitan saada vaikka tässä Joulun aikaan lisää tiedon murusia.
Jännä koittaa selvittää miten on. Ja vaikka ei olekaan kyse isosta summasta edes, no vähemmän pettymystä sitten myös.

Hyvä se on, kun jotkut on jaksaneet ottaa selvää noista lainkoukeroista, ja vielä kun jaatte täällä niitä toisillekin!
Kiitos, Law & Order Z / V ! ;)

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos näistä!
Eiköhän jotain aukene vielä lisää, koitan saada vaikka tässä Joulun aikaan lisää tiedon murusia.
Jännä koittaa selvittää miten on. Ja vaikka ei olekaan kyse isosta summasta edes, no vähemmän pettymystä sitten myös.

Hyvä se on, kun jotkut on jaksaneet ottaa selvää noista lainkoukeroista, ja vielä kun jaatte täällä niitä toisillekin!
Kiitos, Law & Order Z / V ! ;)

Lue lisää

Normaalisti tuo law on 100% ajasta väärässä.

Anonyymi kirjoitti:

Normaalisti tuo law on 100% ajasta väärässä.

Voi pikkuista, kyllä meikääkin kyrsisi, kun en tajuaisi kuinka asiat oikeasti menevät ja hyvä että olette matkan varrella edes pikkuisenkaan alkaneet tajuta asioita, mutta liika myöhään olette tajunneet.

Ollos hyvä, esittäisit edes kerrankaan yhdenkään asian, faktoin että menee väärin, tiedän ettei ole yhtäkään, koska käsitätte asiat kuinka opetettu, eikä niin, että käyttäisitte edes kerrankin omaamaanne kuivunutta hernettä.


Haukkua alentavasti osaatte kyllä, tajuamatta alentavanne itse itsenne.

T. Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Voi pikkuista, kyllä meikääkin kyrsisi, kun en tajuaisi kuinka asiat oikeasti menevät ja hyvä että olette matkan varrella edes pikkuisenkaan alkaneet tajuta asioita, mutta liika myöhään olette tajunneet.

Ollos hyvä, esittäisit edes kerrankaan yhdenkään asian, faktoin että menee väärin, tiedän ettei ole yhtäkään, koska käsitätte asiat kuinka opetettu, eikä niin, että käyttäisitte edes kerrankin omaamaanne kuivunutta hernettä.


Haukkua alentavasti osaatte kyllä, tajuamatta alentavanne itse itsenne.

T. Lawetorder Z via V

Lue lisää

En lukenut avausta enkä tarinoistasi. Sanoin, että sinä olet tähän saakka ollut aina väärässä, mutta ehkä tällä kertaa olitkin oikeassa. En jaksa nyt lukea, varoitin vain kysyjää.

PItää olla varoivainen uskoessaan tarinat.

Anonyymi kirjoitti:

En lukenut avausta enkä tarinoistasi. Sanoin, että sinä olet tähän saakka ollut aina väärässä, mutta ehkä tällä kertaa olitkin oikeassa. En jaksa nyt lukea, varoitin vain kysyjää.

PItää olla varoivainen uskoessaan tarinat.

Lue lisää

Mikähän on niin valtava syy sitten edes kommentoidakkaan mitään, kun tunnustatte (sanot ettet muka ole lukenutkaan) lukematta jättämisen.

Siihen antaa syyn ääretön kateuden aiheuttama viha ja jollette edes lukeneetkaan, niin en minä kehtaisi edes kommentoidakkaan mitään, mutta kaksi asiaa paljastaa teidän lukeneen kaikki.

Säälittävää touhua ainoaataan teidän tapanne.

Anonyymi kirjoitti:

Mikähän on niin valtava syy sitten edes kommentoidakkaan mitään, kun tunnustatte (sanot ettet muka ole lukenutkaan) lukematta jättämisen.

Siihen antaa syyn ääretön kateuden aiheuttama viha ja jollette edes lukeneetkaan, niin en minä kehtaisi edes kommentoidakkaan mitään, mutta kaksi asiaa paljastaa teidän lukeneen kaikki.

Säälittävää touhua ainoaataan teidän tapanne.

Lue lisää

Varoitin vain aloittajaa siitä, että sinun teksteihisi on voinut luottaa tähän saakka nollalla prosentilla.

Ehkä sinä olit nyt - tosin epäilen - oikeassa.

Anonyymi kirjoitti:

Varoitin vain aloittajaa siitä, että sinun teksteihisi on voinut luottaa tähän saakka nollalla prosentilla.

Ehkä sinä olit nyt - tosin epäilen - oikeassa.

Te taas olette ainoastaan trolli ja riidankylväjä, säälittävää teidän edes jatkaakkaan kommentointia, kun ei asiaakaan aloitukseen.

T. Lawetorder Z via V

Arvelut ja mutuilut eivät koskaan osu oikein.

Pitää ymmärtää mitä kysyjä hakee ja mitä/miten kysyy.

Eli jo sana "hyväksi" (vanha sanonta) kertoo, että edesmenneen mies oli testamentannut omaisuutensa veljelleen ja aiemmin kuollut oli testamentannut siskolleen, joka kuoli vasta noiden kahden, eli lapsettoman avioparin jälkeen.

Testamentilla on se paha tapa, että se ohittaa jopa rintaperillisen, muttei rintaperillisen lakiosaoikeutta ja on vaadittava testamentin edunsaajalta, sitä mitä hän haluaa lakiosakseen kuuluvaksi (kts. Perintökaaresta osio lakiosasta) ja tätä tukee lakiosasta sanat, "rintaperillisellä ja ottolapsella jälkeläisineen ON OIKEUS lakiosaan~ jne.".

Eli jo lainkohdassa annetaan oikeus johonkin.

Samoin kuin poliisilaissa annetaan poliiseille määrättyjä oikeuksia, niitähän ei erikseen vaadita.

Lakiosan TÄYDENNYSTÄ tulee VAATIA lain mukaan eli tarkoittaa siis sitä, että kun lakiosaan siis on jo annettu oikeus, kun on huomattu, ettei lakiosana saatu olekkaan niin suuri kuin pitäisi, tulee sen täydentämistä vaatia siltä kuka sen täydentämisvelvollinen onkaan.

Mutta palataampa alkuperäiseen aiheeseen, eli perintö ei siis jakaudu, eikä edes jalkaudu lakimääräisille perijöille.

Mutta kirjassaan, en muista kumpi, Kangas vaiko Aarnio, on tekstiä, että lakiosaoikeus tulee ymmärtää laajemmin kuin pelkän lainperusteella katsotaan.

Rintaperillisen ja hänen jälkeläisensä, etc. etc. , Niin ymmärtää laajemmin tarkoittaisi myös jälkeläistenkin jälkeläisiä ja jollei ole jälkeläisiä, vaan myöskin heille kuuluvaksi, JOTKA TULEE perimissijaan, niin olisi oikeus lakiosaan.

Nyt kun ajatellaan, että lapsettoman perii hänen sisarensa, niin tällöin sisarillakin olisi oikeus lakiosaan ja heidän jälkeläisillään.

En lähde arvuuttelemaan onko kirjassaan (kirjaa nyt vaan sattumalta käytetään lakiopinnoissa) juurikin tarkoittanut näin.

T. Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Arvelut ja mutuilut eivät koskaan osu oikein.

Pitää ymmärtää mitä kysyjä hakee ja mitä/miten kysyy.

Eli jo sana "hyväksi" (vanha sanonta) kertoo, että edesmenneen mies oli testamentannut omaisuutensa veljelleen ja aiemmin kuollut oli testamentannut siskolleen, joka kuoli vasta noiden kahden, eli lapsettoman avioparin jälkeen.

Testamentilla on se paha tapa, että se ohittaa jopa rintaperillisen, muttei rintaperillisen lakiosaoikeutta ja on vaadittava testamentin edunsaajalta, sitä mitä hän haluaa lakiosakseen kuuluvaksi (kts. Perintökaaresta osio lakiosasta) ja tätä tukee lakiosasta sanat, "rintaperillisellä ja ottolapsella jälkeläisineen ON OIKEUS lakiosaan~ jne.".

Eli jo lainkohdassa annetaan oikeus johonkin.

Samoin kuin poliisilaissa annetaan poliiseille määrättyjä oikeuksia, niitähän ei erikseen vaadita.

Lakiosan TÄYDENNYSTÄ tulee VAATIA lain mukaan eli tarkoittaa siis sitä, että kun lakiosaan siis on jo annettu oikeus, kun on huomattu, ettei lakiosana saatu olekkaan niin suuri kuin pitäisi, tulee sen täydentämistä vaatia siltä kuka sen täydentämisvelvollinen onkaan.

Mutta palataampa alkuperäiseen aiheeseen, eli perintö ei siis jakaudu, eikä edes jalkaudu lakimääräisille perijöille.

Mutta kirjassaan, en muista kumpi, Kangas vaiko Aarnio, on tekstiä, että lakiosaoikeus tulee ymmärtää laajemmin kuin pelkän lainperusteella katsotaan.

Rintaperillisen ja hänen jälkeläisensä, etc. etc. , Niin ymmärtää laajemmin tarkoittaisi myös jälkeläistenkin jälkeläisiä ja jollei ole jälkeläisiä, vaan myöskin heille kuuluvaksi, JOTKA TULEE perimissijaan, niin olisi oikeus lakiosaan.

Nyt kun ajatellaan, että lapsettoman perii hänen sisarensa, niin tällöin sisarillakin olisi oikeus lakiosaan ja heidän jälkeläisillään.

En lähde arvuuttelemaan onko kirjassaan (kirjaa nyt vaan sattumalta käytetään lakiopinnoissa) juurikin tarkoittanut näin.

T. Lawetorder Z via V

Lue lisää

"Nyt kun ajatellaan, että lapsettoman perii hänen sisarensa, niin tällöin sisarillakin olisi oikeus lakiosaan ja heidän jälkeläisillään."

No nyt tulee taas Lawetorderilta vakiotuubaa,kenelläs nyt olikaan oikeus lakiosuuteen perintökaaren mukaan...?Ei ainakaan vainajan sisaruksilla ja heidän kersoillaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Nyt kun ajatellaan, että lapsettoman perii hänen sisarensa, niin tällöin sisarillakin olisi oikeus lakiosaan ja heidän jälkeläisillään."

No nyt tulee taas Lawetorderilta vakiotuubaa,kenelläs nyt olikaan oikeus lakiosuuteen perintökaaren mukaan...?Ei ainakaan vainajan sisaruksilla ja heidän kersoillaan.

Lue lisää

Enhän mä ole tuota keksinyt, vaan lukenut kirjasta jota käytetään ohjenuorana lakia opiskelevien käsissä, jos nyt oikein muistan, oli kirjoittaja Aarnio ja sivu oli yli sadan, sieltäkö lähet plaraan kirjaa niin kyllä löytyy, että "lakiosaoikeus tulisi ymmärtää laajemmin,~ jne, en muista oliko tuohon vielä jatkoa ja selitystä, että keitä koskevana.

Joten olisit nyt paskakasa edes lukenut tekstini kunnolla, ennen kuin alat aukoon tyhjää päätäsi esitellen tyhjyyttä kumisevana.

Kaikkia täälläkin on näemmä kuin kaltaisiasi.

Lämpimin, oikeammin kuumia terveisiä, T. Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

"Nyt kun ajatellaan, että lapsettoman perii hänen sisarensa, niin tällöin sisarillakin olisi oikeus lakiosaan ja heidän jälkeläisillään."

No nyt tulee taas Lawetorderilta vakiotuubaa,kenelläs nyt olikaan oikeus lakiosuuteen perintökaaren mukaan...?Ei ainakaan vainajan sisaruksilla ja heidän kersoillaan.

Lue lisää

Nytkö muuten tukeudutte sitten lakitekstiin?

Koettakaa nyt jo päättää tukeudutteko kirjallisuuteen, ennakkopäätöksiin, ho päätöksiin vaiko ihan vaan lakiin.

T. Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Enhän mä ole tuota keksinyt, vaan lukenut kirjasta jota käytetään ohjenuorana lakia opiskelevien käsissä, jos nyt oikein muistan, oli kirjoittaja Aarnio ja sivu oli yli sadan, sieltäkö lähet plaraan kirjaa niin kyllä löytyy, että "lakiosaoikeus tulisi ymmärtää laajemmin,~ jne, en muista oliko tuohon vielä jatkoa ja selitystä, että keitä koskevana.

Joten olisit nyt paskakasa edes lukenut tekstini kunnolla, ennen kuin alat aukoon tyhjää päätäsi esitellen tyhjyyttä kumisevana.

Kaikkia täälläkin on näemmä kuin kaltaisiasi.

Lämpimin, oikeammin kuumia terveisiä, T. Lawetorder Z via V

Lue lisää

""lakiosaoikeus tulisi ymmärtää laajemmin,~ jne, en muista oliko tuohon vielä jatkoa ja selitystä, että keitä koskevana."

Et muista ei ole tekosyy,siellä ei lukenut että miksi se tulisi ymmärtää laajemmin joten sun spekulaatiot siskon ja lapsien lakiosuuksista on täyttä tuubaa.Jälkimmäinen on täysin sun keksimää "vakiotuubaa".

Anonyymi kirjoitti:

"Nyt kun ajatellaan, että lapsettoman perii hänen sisarensa, niin tällöin sisarillakin olisi oikeus lakiosaan ja heidän jälkeläisillään."

No nyt tulee taas Lawetorderilta vakiotuubaa,kenelläs nyt olikaan oikeus lakiosuuteen perintökaaren mukaan...?Ei ainakaan vainajan sisaruksilla ja heidän kersoillaan.

Lue lisää

Taisi unohtua sekin, onko puolisoiden välillä tehty aikoinaan omaisuuden ositus...

Anonyymi kirjoitti:

Taisi unohtua sekin, onko puolisoiden välillä tehty aikoinaan omaisuuden ositus...

Mietitäänpä, yli 20 v sitten eronnut, uusi vaimo jolla kaksilasta miehensä kanssa, niin oliskohan tuo ositus tehyt, vaikea paikka nyt sanoa, mitäpä itse arvelet?

T. Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

""lakiosaoikeus tulisi ymmärtää laajemmin,~ jne, en muista oliko tuohon vielä jatkoa ja selitystä, että keitä koskevana."

Et muista ei ole tekosyy,siellä ei lukenut että miksi se tulisi ymmärtää laajemmin joten sun spekulaatiot siskon ja lapsien lakiosuuksista on täyttä tuubaa.Jälkimmäinen on täysin sun keksimää "vakiotuubaa".

Lue lisää

Ai on vai, tarkista itse "kangas, 2012 s.350 vai ettekö enään luotakkaan kirjallisuuteen??

Mikäs se muuten on tuo "lakiKIRJA"???

Anonyymi kirjoitti:

""lakiosaoikeus tulisi ymmärtää laajemmin,~ jne, en muista oliko tuohon vielä jatkoa ja selitystä, että keitä koskevana."

Et muista ei ole tekosyy,siellä ei lukenut että miksi se tulisi ymmärtää laajemmin joten sun spekulaatiot siskon ja lapsien lakiosuuksista on täyttä tuubaa.Jälkimmäinen on täysin sun keksimää "vakiotuubaa".

Lue lisää

Siellä muute luki, että rintaperillinen TAI SIJAANTULIJAPERILLINEN, eli mitä ilmeisimmin tarkoitetaan kaikkia sijaan tulijoita, eli kun ei ole rintaperillistä, perii edesmenneen sisar tai vanhemmat jos ovat elossa jompikumpi eli Kankaan laintarkoitusen tulkinnan mukaan sijaantuloperillisiä ovat nuo ja sitten sisaren perilliset.

Olikos teillä muuta ihanaa???

Psst, huomasithan, että sanoin LAINTARKOITUKSEN TULKINTAA??

T. Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Mietitäänpä, yli 20 v sitten eronnut, uusi vaimo jolla kaksilasta miehensä kanssa, niin oliskohan tuo ositus tehyt, vaikea paikka nyt sanoa, mitäpä itse arvelet?

T. Lawetorder Z via V

Lue lisää

No eihän välttämättä ole tehty. Ei uusi avioliitto ja lapset ole tae siitä.
On tapauksia, joissa jopa vuosikymmeniä sitten eronneilla onkin oikeus ex puolisonsa jäämistöön kun on jäänyt ositus tekemättä.
Vaikka vainajalla olisi rintaperillisiä, ex puolisokin (siis jos ositusta ei ole tehty!) on perunkirjoitukseen saakka kuolinpesän osakas ja on kutsuttava perunkirjoitukseen. Vaikka ei olisi saapa kuolinpesästä mitään.

..x..

Anonyymi kirjoitti:

No eihän välttämättä ole tehty. Ei uusi avioliitto ja lapset ole tae siitä.
On tapauksia, joissa jopa vuosikymmeniä sitten eronneilla onkin oikeus ex puolisonsa jäämistöön kun on jäänyt ositus tekemättä.
Vaikka vainajalla olisi rintaperillisiä, ex puolisokin (siis jos ositusta ei ole tehty!) on perunkirjoitukseen saakka kuolinpesän osakas ja on kutsuttava perunkirjoitukseen. Vaikka ei olisi saapa kuolinpesästä mitään.

..x..

Lue lisää

Linkki:

https://www.oikeus.net/uutiset.html?162810

Olipas taas jälleen kerran vaikeaselkoinen sepustus, tyypillinen osaamattomalle rahastajalle.

"Äiti jonka sisko kuoli lapsettomana sai testamentillaan siskoltaan hänen omaisuuden"

Talon/asunnon omistusta/vuokraussuhteesta ei tietoa ja tämä on ainoa asia ja jos vuokrattu, ei ole tulemassa mitään, jos taas miehen omistama kokonaan, ei ole tulossa mitään.

Jos taas esim. perintötalo, ei ole tulossa mitään.

Kun ositus tehty "tädin" kuoleman jälkeen ja havaittu, että asunnosta ei ole kuulunut osaakaan "tädille", ei ole tulossa mitään.

Ainoa asia, että jos "täti" on omistanutkin puolet, niin tällöin saattaisi olla tulossa, mutta testamentin sisällöstä emme tiedä.

Avio-oikeus ei anna omistusta kuin ainoastaan YHDESSÄ hankittuun omaisuuteen omistusoikeuden.

T. Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Olipas taas jälleen kerran vaikeaselkoinen sepustus, tyypillinen osaamattomalle rahastajalle.

"Äiti jonka sisko kuoli lapsettomana sai testamentillaan siskoltaan hänen omaisuuden"

Talon/asunnon omistusta/vuokraussuhteesta ei tietoa ja tämä on ainoa asia ja jos vuokrattu, ei ole tulemassa mitään, jos taas miehen omistama kokonaan, ei ole tulossa mitään.

Jos taas esim. perintötalo, ei ole tulossa mitään.

Kun ositus tehty "tädin" kuoleman jälkeen ja havaittu, että asunnosta ei ole kuulunut osaakaan "tädille", ei ole tulossa mitään.

Ainoa asia, että jos "täti" on omistanutkin puolet, niin tällöin saattaisi olla tulossa, mutta testamentin sisällöstä emme tiedä.

Avio-oikeus ei anna omistusta kuin ainoastaan YHDESSÄ hankittuun omaisuuteen omistusoikeuden.

T. Lawetorder Z via V

Lue lisää

"Avio-oikeus ei anna omistusta kuin ainoastaan YHDESSÄ hankittuun omaisuuteen omistusoikeuden."

Tämä(kin) osoittaa, että L-höppänällä ei ole mitään käsitystä avioliittolaissa säädetystä avio-oikeudesta.

Avio-oikeus EI anna omistusoikeutta mihinkään omaisuuteen.

Yhdessä hankittu omaisuus on yhteistä avio-oikeudesta riippumatta eli siihen omistusoikeus on lähtökohtaisesti fifty-fifty. Tässä "hankkiminen" tarkoittaa, että se on myös molempien rahoittama.

Omistusoikeus on avioliitossakin erillistä eli kumpainenkin omistaa yksin hankkimansa tai saamansa omaisuuden, saannon ajankohdasta riippumatta.

Avio-oikeus toteutuu omaisuuden OSITUKSESSA siten, että puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus arvomääräisesti lähtökohtaisesti puolitetaan niin, että varakkaampi osapuoli antaa omastaan köyhemmälle TASINKOA niin paljon, että puntit ovat tasan.

Avioliittolaki
34 §
Se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle. Niin ikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa.

35 §
Kumpaisellakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Sen nojalla saavat omaisuuden osituksessa eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison perilliset taikka kumpikin puoliso puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä, sen mukaan kuin IV osassa tarkemmin säädetään.

Avio-oikeutta ei kuitenkaan ole omaisuuteen, josta avioehtosopimuksin taikka lahjakirjassa, testamentissa tai henkilövakuutuksen edunsaajamääräyksessä on niin määrätty, eikä myöskään siihen, mikä on tullut sellaisen omaisuuden sijaan. Jos sitä paitsi on määrätty, että avio-oikeutta ei ole myöskään tällaisen omaisuuden tuottoon, noudatettakoon tätä määräystä. (14.5.2010/427)

Anonyymi kirjoitti:

Olipas taas jälleen kerran vaikeaselkoinen sepustus, tyypillinen osaamattomalle rahastajalle.

"Äiti jonka sisko kuoli lapsettomana sai testamentillaan siskoltaan hänen omaisuuden"

Talon/asunnon omistusta/vuokraussuhteesta ei tietoa ja tämä on ainoa asia ja jos vuokrattu, ei ole tulemassa mitään, jos taas miehen omistama kokonaan, ei ole tulossa mitään.

Jos taas esim. perintötalo, ei ole tulossa mitään.

Kun ositus tehty "tädin" kuoleman jälkeen ja havaittu, että asunnosta ei ole kuulunut osaakaan "tädille", ei ole tulossa mitään.

Ainoa asia, että jos "täti" on omistanutkin puolet, niin tällöin saattaisi olla tulossa, mutta testamentin sisällöstä emme tiedä.

Avio-oikeus ei anna omistusta kuin ainoastaan YHDESSÄ hankittuun omaisuuteen omistusoikeuden.

T. Lawetorder Z via V

Lue lisää

Sulla ei ole kaikki muumit laaksossa.

Anonyymi kirjoitti:

Olipas taas jälleen kerran vaikeaselkoinen sepustus, tyypillinen osaamattomalle rahastajalle.

"Äiti jonka sisko kuoli lapsettomana sai testamentillaan siskoltaan hänen omaisuuden"

Talon/asunnon omistusta/vuokraussuhteesta ei tietoa ja tämä on ainoa asia ja jos vuokrattu, ei ole tulemassa mitään, jos taas miehen omistama kokonaan, ei ole tulossa mitään.

Jos taas esim. perintötalo, ei ole tulossa mitään.

Kun ositus tehty "tädin" kuoleman jälkeen ja havaittu, että asunnosta ei ole kuulunut osaakaan "tädille", ei ole tulossa mitään.

Ainoa asia, että jos "täti" on omistanutkin puolet, niin tällöin saattaisi olla tulossa, mutta testamentin sisällöstä emme tiedä.

Avio-oikeus ei anna omistusta kuin ainoastaan YHDESSÄ hankittuun omaisuuteen omistusoikeuden.

T. Lawetorder Z via V

Lue lisää

Avio-oikeus koskee kaikkea omaisuutta,elkei ole tehty avioehtoa. Heh heh.
Osituksessa se laitetaan sitten täytäntöön,se avio- oikeus,avioliiton ajan kumpikin vallisre itse omaisuuttaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Avio-oikeus ei anna omistusta kuin ainoastaan YHDESSÄ hankittuun omaisuuteen omistusoikeuden."

Tämä(kin) osoittaa, että L-höppänällä ei ole mitään käsitystä avioliittolaissa säädetystä avio-oikeudesta.

Avio-oikeus EI anna omistusoikeutta mihinkään omaisuuteen.

Yhdessä hankittu omaisuus on yhteistä avio-oikeudesta riippumatta eli siihen omistusoikeus on lähtökohtaisesti fifty-fifty. Tässä "hankkiminen" tarkoittaa, että se on myös molempien rahoittama.

Omistusoikeus on avioliitossakin erillistä eli kumpainenkin omistaa yksin hankkimansa tai saamansa omaisuuden, saannon ajankohdasta riippumatta.

Avio-oikeus toteutuu omaisuuden OSITUKSESSA siten, että puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus arvomääräisesti lähtökohtaisesti puolitetaan niin, että varakkaampi osapuoli antaa omastaan köyhemmälle TASINKOA niin paljon, että puntit ovat tasan.

Avioliittolaki
34 §
Se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle. Niin ikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa.

35 §
Kumpaisellakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Sen nojalla saavat omaisuuden osituksessa eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison perilliset taikka kumpikin puoliso puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä, sen mukaan kuin IV osassa tarkemmin säädetään.

Avio-oikeutta ei kuitenkaan ole omaisuuteen, josta avioehtosopimuksin taikka lahjakirjassa, testamentissa tai henkilövakuutuksen edunsaajamääräyksessä on niin määrätty, eikä myöskään siihen, mikä on tullut sellaisen omaisuuden sijaan. Jos sitä paitsi on määrätty, että avio-oikeutta ei ole myöskään tällaisen omaisuuden tuottoon, noudatettakoon tätä määräystä. (14.5.2010/427)

Lue lisää

No niinhän olen sanonutkin, vain ja ainoastaan yhteisesti hankittuun omaisuuteen on omistusoikeus, se että omaansa on myös jäo sanomatta.

Tästä aina joutuu pehmeäpäisten kanssa inttään, danon vain, LUE SE AVIOLIITTOLAKI Y M M Ä R T Ä E N NIIN ehkä tajuatte.

T. Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

"Avio-oikeus ei anna omistusta kuin ainoastaan YHDESSÄ hankittuun omaisuuteen omistusoikeuden."

Tämä(kin) osoittaa, että L-höppänällä ei ole mitään käsitystä avioliittolaissa säädetystä avio-oikeudesta.

Avio-oikeus EI anna omistusoikeutta mihinkään omaisuuteen.

Yhdessä hankittu omaisuus on yhteistä avio-oikeudesta riippumatta eli siihen omistusoikeus on lähtökohtaisesti fifty-fifty. Tässä "hankkiminen" tarkoittaa, että se on myös molempien rahoittama.

Omistusoikeus on avioliitossakin erillistä eli kumpainenkin omistaa yksin hankkimansa tai saamansa omaisuuden, saannon ajankohdasta riippumatta.

Avio-oikeus toteutuu omaisuuden OSITUKSESSA siten, että puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus arvomääräisesti lähtökohtaisesti puolitetaan niin, että varakkaampi osapuoli antaa omastaan köyhemmälle TASINKOA niin paljon, että puntit ovat tasan.

Avioliittolaki
34 §
Se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle. Niin ikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa.

35 §
Kumpaisellakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Sen nojalla saavat omaisuuden osituksessa eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison perilliset taikka kumpikin puoliso puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä, sen mukaan kuin IV osassa tarkemmin säädetään.

Avio-oikeutta ei kuitenkaan ole omaisuuteen, josta avioehtosopimuksin taikka lahjakirjassa, testamentissa tai henkilövakuutuksen edunsaajamääräyksessä on niin määrätty, eikä myöskään siihen, mikä on tullut sellaisen omaisuuden sijaan. Jos sitä paitsi on määrätty, että avio-oikeutta ei ole myöskään tällaisen omaisuuden tuottoon, noudatettakoon tätä määräystä. (14.5.2010/427)

Lue lisää

Lue ymmärtäen: " 2 luku
Puolisoiden omaisuus
34 §

Se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle. Niin ikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa.

35 §

Kumpaisellakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Sen nojalla saavat omaisuuden osituksessa eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison perilliset TAIKKA KUMPIKIN PUOLISO PUOLET P U O LI S O I D E N O M A I S U U D EN taikka kumpikin puoliso puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä, sen mukaan kuin IV osassa tarkemmin säädetään.


90 § (20.8.2004/784)

Omaisuuden ositusta toimitettaessa on omaisuutena, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta, pidettävä:

1) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla avioliiton purkauduttua toisen puolison kuoleman vuoksi;

2) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla sen jälkeen, kun avioeroa koskeva asia on tullut vireille.

Poiketen siitä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, toisella puolisolla on kuitenkin avio-oikeus kohdassa tarkoitettuun omaisuuteen, jos avioeroa koskeva asia on rauennut muusta syystä kuin sen vuoksi, että puoliso on kuollut asian vireillä ollessa".

Nyt kysymys, MITÄ ON PUOLISOIDEN OMAISUUS??

Jollette ymmärrä, voidaan selittää.


T. Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Avio-oikeus koskee kaikkea omaisuutta,elkei ole tehty avioehtoa. Heh heh.
Osituksessa se laitetaan sitten täytäntöön,se avio- oikeus,avioliiton ajan kumpikin vallisre itse omaisuuttaan.

Lue lisää

Toivon ettette ole eronneet tai jos on ero meneillään, niin pika pikaa lukemansa ymmärtämiskurssille.

Kerro ennen kuin hippulat vinkuen menette kurssille, niin mitä laissa tarkoittaa sanat "puoliSOIDEN omaisuuden~ jne"?

Tarkoitetaanko toisen puoliSON omaisuutta, kummankin OMAA omaisuutta vaiko tarkoitetaanko puoliSOIDEN yhteistä omaisuutta???

T. Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Toivon ettette ole eronneet tai jos on ero meneillään, niin pika pikaa lukemansa ymmärtämiskurssille.

Kerro ennen kuin hippulat vinkuen menette kurssille, niin mitä laissa tarkoittaa sanat "puoliSOIDEN omaisuuden~ jne"?

Tarkoitetaanko toisen puoliSON omaisuutta, kummankin OMAA omaisuutta vaiko tarkoitetaanko puoliSOIDEN yhteistä omaisuutta???

T. Lawetorder Z via V

Lue lisää

Jotta saadaan asia vieläkin kimurantimmaksi, niin laitetaan tähän vielä perusoikeus omaisuutensa turvaan, eli perustuslain 15§ eli jokaisen oma omaisuus on perustuslailla suojattu ja ainoa oikeus säätää lailla kohdistuen omaisuuteen on ainoastaan pakkolunastus, eli muilla laeilla ei voida säätää omaisuuteen kohdistuvista toimenpiteistä, koska PL 15§ ei ole lakivaraumaa että voidaan säätää lailla omaisuuteen kohdistuvista toimista.

Yksinkertaista, eikö vain?

T. Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Avio-oikeus koskee kaikkea omaisuutta,elkei ole tehty avioehtoa. Heh heh.
Osituksessa se laitetaan sitten täytäntöön,se avio- oikeus,avioliiton ajan kumpikin vallisre itse omaisuuttaan.

Lue lisää

Luehan nyt uudelleen, lue ensin PUOLISOITTEN omaisuuden säästöstä versus PUOLISOIDEN OMAISUUDEN SÄÄSTÖSTÄ.

Kerro nyt kummassa tarkoitetaan mitä, kun se yhteinen omaisuus on jo mainittu aiemmin.

Puolisoitten omaisuuden säästöst tarkoittaa kummankin omaa omaisuutta joka nivotaan yhteen yhteisen omaisuuden kanssa.

Kun taas puolisoiden omaisuuden säästöstä taas tarkoittaa yhteistä omaisuutta.

Miksikö, no se on sellainen jännä äidinkielellinen juttu jota sanotaan erillisyyden ja yhtenäisyyden osoittajaksi.

Esim. Talo on puolisoiden omistuksessa eli kummankin yhdessä omistama.
Puolisoitten omistamiako nuo autot on, kyllä, kummallakin omansa

Kun taas puolisoitten erittää omaisuuden omistuksen erikseen.

On siinä kyllä lainsäätäjä saanut kieli keskellä suuta säätää, että saanut tuollaisen kommervenkin aikaiseksi ja joka sitten aiheuttaisi käräjöintiä joka taas tuottaisi määrätylle taholle.

Eli kun luemme oikein ja ymmärrämme lukemaamme oikei, ei tule väärin ymmärryksiä.

Kottakaa nyt jo ymmärtää että sehän sanotaan 34§ alussa melkein heti, "ennen avioliittoa on kummankin omaisuus on omaansa".

Avio-oikeus EI ANNA omistusoikeutta, vaan ainoastaan hallintaoikeuden eli voi käyttää ja hallita toisenkin omaisuutta kun taas yhdessä hankittu omaisuus on yhteistä, eli toinen osapuoli voi vaikka myydä, mutta aviopuolisolla on kuitenkin sanansa sanottavana, mutta voi myydä omistamansa verran, muttei kokonaan.

Entä jos aviopuoliso myy kokonaan toisen omistaman, mitenkä käy??

Pähkäilkääpä.

T. Lawetorder Z via V