En oikein millään jaksa tätä joka vuotista kaupallista juhla pelleilyä enää.
Syys-lokakuun vaihteessa alkaa jo oikein ärsyttää joulusuklaat ja jouluvalot, kun ne täyttää kaupat. Tulee sellainen fiilis, että taasko kaikki alkaa teeskennellä. Meillä on luovuttu kinkuista, koristeista, valot on pimeyttä varten, ei joulua.
Kukaan ei kuulu edes kirkkoon, eikä tiedä mikä joulu on. Toisaalta, kun ikää tulee, ei joulu edes kiinnosta enää. Olen vasta reilu 30 vuotias, mutta en näe edes lapsilla olevan enää joulumieltä, koska ei sitä meillä aikuisillakaan ole.
Minusta täysin vanhentunut kulutusjuhla, joka ei sovi nykyiseen maailman menoon millään tavoin. Joulu ei tuo minkäänlaista rauhaa tai toivoa kenellekkään. Päinvastoin ahdistaa erityisesti yksinäisiä ja perheettömiä.
Meillä on iso perhe ja suku, mutta joka vuotinen näytteleminen vie jo voimia. Sodat jatkuu, ihmiset köyhtyy, hinnat nousee, ensi vuosikin on jo valmiiksi pilalla, niin mitähän v***ua tässä oikein juhlitaan, tulevaa maailman loppuako ?
Syys-lokakuun vaihteessa alkaa jo oikein ärsyttää joulusuklaat ja jouluvalot, kun ne täyttää kaupat. Tulee sellainen fiilis, että taasko kaikki alkaa teeskennellä. Meillä on luovuttu kinkuista, koristeista, valot on pimeyttä varten, ei joulua.
Kukaan ei kuulu edes kirkkoon, eikä tiedä mikä joulu on. Toisaalta, kun ikää tulee, ei joulu edes kiinnosta enää. Olen vasta reilu 30 vuotias, mutta en näe edes lapsilla olevan enää joulumieltä, koska ei sitä meillä aikuisillakaan ole.
Minusta täysin vanhentunut kulutusjuhla, joka ei sovi nykyiseen maailman menoon millään tavoin. Joulu ei tuo minkäänlaista rauhaa tai toivoa kenellekkään. Päinvastoin ahdistaa erityisesti yksinäisiä ja perheettömiä.
Meillä on iso perhe ja suku, mutta joka vuotinen näytteleminen vie jo voimia. Sodat jatkuu, ihmiset köyhtyy, hinnat nousee, ensi vuosikin on jo valmiiksi pilalla, niin mitähän v***ua tässä oikein juhlitaan, tulevaa maailman loppuako ?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Kyllä omalla valinnalla voi päästä vähemmällä. Ilmoittaa vaan, että me on nyt päätetty viettää joulua omalla porukalla. Seuraavana joulun se on jo helpompaa.
Nyt voi vielä käyttää tekosyynä jotain tautia, joita on paljon liikkeellä ja olisi ihan oikeastikin viisainta olla mihinkään menemättä, kun sairaalatkin ovat jo täynnä-
Me olemme niin tehneet jo siitä lähtien kun lapset lähtivät maailmalle. Yksi sähkökynttilä on koristeeta ja se riittää. Parille läheisimmälle sukulaislapselle annetaa vähän rahaa tai lahjakortti S-Markettiin.
Ainahan se joku viinipullo tai suklaa tulee lahjaksi, vaikka kumpaakaan ei itse nautita.
Ei siinä kysytä yhden yksilön mieltymyksiä, että jaksatko vai ei. Muut jaksaa ja raha liikkuu.
Harvinaisen suomalainen aloitus. Kielletään kaikki. Jos mulla ei ole niin ei saa olla muillakaan.
Joulu on alkuaan pakanallinen juhla yule (jule, jul, joulu), jota germaanikansat viettivät joulu- ja tammikuussa talvipäivänseisauksen tienoilla. Kinkku tulee joulupöytään Odinin juhlista.
Joulukuussa vietetty saturnalia on yksi parhaiten tunnettuja antiikin Rooman uskonnollisia juhlia. Ehkäpä karnevaaliluonteensa johdosta juhlasta on säilynyt lukuisia mainintoja aikalaiskirjallisuudessa. Esimerkiksi runoilija Catulluksen mukaan kyseessä oli optimus dierum, päivistä parhain, ja kieltämättä hyvin poikkeuksellisesta ajanjaksosta osana roomalaista kalenterivuotta juhlassa olikin kyse. Nykyajan näkökulmasta Saturnalia on mielenkiintoinen juhla, sillä se on usein nähty kristillisen joulun edeltäjäksi Rooman valtakunnassa.
Saturnaliaa vietettiin alkaen 17. joulukuuta, jolloin Roomassa, Forum Romanumilla sijainnut Saturnuksen temppeli oli perimätiedon mukaan vihitty käyttöön (ehkä noin 500 eaa.). Saturnalia oli jo hyvin varhaisesta vaiheesta lähtien äärimmäisen suosittu juhla, joka selittää osaltaan sen, että juhlapäivien määrää laajennettiin: virallisten juhlapäivien määrä vaihteli eri aikoina kolmen, viiden ja seitsemän välillä. Juhla aloitettiin julkisella aterialla Saturnuksen temppelin edessä, jonka jälkeen alkoi varsinainen karnevaali. Seuraavat päivät olivat aikaa, jolloin kaikki asukkaat, orjia myöten, saivat pitää hauskaa ja vapaata työnteosta: ruumiillinen työ oli kutakuinkin kielletty, koulut oli suljettu ja oikeuskaan ei istunut saturnalia-juhlan aikana. Myöskään sotaa ei saanut noiden päivien aikana julistaa. Juhlapäiviin kuuluivat tärkeänä osana uhkapelit sekä ruoka ja juoma, tarkemmin ottaen ylenpalttiset syömingit ja suoranainen juopottelu; joidenkin antiikin kirjailijoiden mukaan selvin päin julkisesti liikkuneet ihmiset olivat poikkeustapauksia, ja heihin suhtauduttiin kutakuinkin epäluuloisesti.
Tärkeä osa karnevaalin viettoa oli myös lahjojen antaminen. Rahalahjoja annettiin paljon, mutta usein lahjoitettiin myös esimerkiksi kynttilöitä tai erilaisia vaha- tai savihahmoja; lahja riippui sen antajan varallisuudesta. Periaatteessa lahjat saattoivat olla mitä hyvänsä: työkaluja, veitsiä tai muita tarvekaluja, ruokaa, eläimiä, vaatteita, huonekaluja
Mitä sitten voimme tietää Saturnalian ja kristillisen joulun suhteesta? Oliko joulu kristillinen ”korvike”, jolla pyrittiin houkuttelemaan vanhan uskonnon kannattajia kristityiksi? Kiistatta joitain yhtymäkohtia juhlilla on. Molemmista juhlista löytyy esimerkiksi lahjojen antamisen perinne, ja jotkut ovat nähneet erityisesti angloamerikkalaisessa kulttuurissa esiintyvät joulukuorot – ovelta ovelle kiertävät, joululauluja esittävät ryhmät – jatkumona roomalaisen saturnalian lauluperinteille. Ovatpa jotkut myös väittäneet saturnalian aikana valmistettujen ihmisenmuotoisten leivonnaisten liittyvän nykyisiin, jouluna leivottaviin ”nisuäijiin”. Toisaalta lienee melko luonnollista, että roomalaisessa yhteiskunnassa 300- ja 400 – luvuilla, ehkä vielä myöhemminkin, yhtä aikaa voimakkaasti vaikuttaneet perinteet, vanha pakanakulttuuri ja kristinusko, vaikuttivat myös toisiinsa. Tavat siis saattoivat helposti sekoittua ilman erityistä tarkoituksellisuutta.
Selvin yhtymäkohta lienee kuitenkin juhlien ajankohta. Sekä saturnalia että kristillinen joulu sijoittuvat joulukuun loppupuolelle, vuoden pimeimmälle ajanjaksolle. Mietittäessä juhlien ajankohtaa ja sen merkitystä on kuitenkin muistettava, että varhaiskristityille Kristuksen syntymäjuhla ei aluksi ollut likimainkaan vuoden tärkein tapahtuma: kristittyjen vuoden kohokohta oli pääsiäinen. Niinpä joulun ”oikeasta” ajankohdasta ei ollut sopimusta satoihin vuosiin: hajanaisten lähteiden perusteella näyttää siltä, että Jeesuksen syntymää juhlistettiin hyvinkin erilaisina ajankohtina ympäri valtakuntaa – jotkut ovat viettäneet sitä keväällä, toiset syksyllä. Ensimmäinen päivämäärä, joka on saanut edes jossain määrin laajempaa kannatusta kristittyjen ”yleiseksi” joulujuhlaksi, on 6. tammikuuta eli loppiainen. Ensimmäinen suhteellisen varma viittaus nykyiseen joulun ajankohtaan, eli joulukuun 25 päivään Kristuksen syntymäjuhlana on puolestaan niin sanottu Filocaluksen kalenteri vuodelta 354 jaa. Tämä rikkaalle Valentius-nimiselle kristitylle tehty kalenteri oli jaettu teemoittain eri osiin, jotka listasivat tärkeinä pidettyjä kalenterivuoden päiviä. Yksi kalenterin osista sisälsi luettelon marttyyrien muistopäivistä; heti kyseisen osan alussa näkyy teksti: VIII kal. ian. natus christus in betleem iudae – ”kahdeksas päivä ennen tammikuun ensimmäistä päivää Kristuksen syntymä Juudean Betlehemissä”. 300-luvun puolivälistä lähtien joulu siis alkaa vakiintua lähemmäs saturnaliaa – ei kuitenkaan sen kanssa päällekkäin. Saturnaliahan loppui virallisesti jo viimeistään 23. joulukuuta, joskus vieläkin aikaisemmin (19. tai 21. päivä).
Toinen roomalaisen kalenterin ei-kristillinen juhlapäivä, joka on nähty saturnalian tapaan joulun ”edeltäjäksi”, oli voittamattoman auringon, Sol Invictuksen, syntymäpäivä joulukuun lopulla. Kuten saturnalian suhteen, myös tässä tapauksessa joulu on joskus nähty kristillisenä vastineena suositulle pakanajuhlalle. Mitä tulee juhlan suhteeseen kristilliseen jouluun, on myös Sol invictuksen syntymäpäivä kuitenkin varsin ongelmallinen tapaus.
https://research.tuni.fi/trivium-fi/articles/joulun-varhaishistoriaa-rooman-valtakunnassa-saturnalia-natalis-invicti-ja-kristuksen-syntymapaivajuhla
Jokainen itse voi lopettaa omalta kohdaltaan kaupallisen pelleilyn mutta ei silti Joulua tarvi lopettaa, Joulu on vaan pilattu.
Olen onnistuneesti välttänyt koko joulua sen jälkeen kun erosin kirkosta 1992..,,,,
Jeesus ei syntynyt jouluna, Näin sanoo HERRA HERRA. tER PASTORI PROFEETTA J PASANEN
https://www.youtube.com/watch?v=x9N371ga1Ho&t=2348s
Minä olen lopettanut joulun viettämisen jo vuosikausia sitten. Sukulaisten motkotuksista en piittaa pätkääkään. Kenenkään ei ole pakko viettää juhlaa jota inhoaa, eikä aina tarvitse olla muille mieliksi. Elämä on valintoja.
Rooman keisarikunnassa oli monia eri uskontoja, joista yksi oli kristinusko. Keisari Konstantinus Suuri teloitutti v. 326 poikansa ja tämän pojan, sekä vaimonsa. Keisari alkoi kärsimään tunnontuskia teosta jonka kaikki tuomitsivat lukuunottamatta kristittyjä, jotka sanoivat keisarille, viimeisellä tuomiolla sinulle annetaan anteeksi. Kuolinvuoteellaan keisari kääntyi kristinuskoon ja myöhemmin siitä tuli Rooman keisarikunnan valtauskonto.
Kielletään vaput, pridet,ym hömppä viikot. Jouluhan on vain kaksi päivää.
Pride hömppä viikon.
No nyt tuli asiallinen ehdotus, jota voi tolkun ihminen lämpimästi kannattaa.
Perinteiseen jouluun liityy liian paljon paineita, lahjat, siivous, paistokset, hautakynttilät , Uudenvuoden juhla on iloisempi ja parempi!
Joulu alkaa olla paketissa. Jouluruuatkin melkein loppu.
Joku lopetti jo Joulupukin Nurmijärvellä!
Joulupukkina työskennellyt kuoli autoon aattona
Joulu on ihana syntymä juhla
Joulu on ihana perhejuhla
Joulu on ihana rauhanjuhla
---EI Joulua kukaan pysty lopettamaan vaikka sitä on pakanat yrittäneen jo 2023 vuotta ----
Aloittajassa on diktaattorin vikaa. Mikä ei käy hänelle, ei saa käydä muillekaan.