Man har inbillat sig att en ingengör är

högt utbildad ,intelligent m.m,men nu skrivs det att vissa blivande igenjörer inte får sin examen när de inte klarar svenskan.
Andra skriver att de inte haft några prolem med svenskan,att svenskan är ett lätt språk.
Så olika kan det vara.
2250
2Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 22

Vanhimmat

Underligt nog kan mindre utbildade ofta också andra språk än engelska.

2Äänestä
  • Vad beror det på ?

    2Äänestä

  • Läkaren kan inte svenska,men närvårdaren talar både finska och svenska.

    2Äänestä

  • Anonyymi00010 kirjoitti:

    Läkaren kan inte svenska,men närvårdaren talar både finska och svenska.

    Lääkärit ovat usein kielitaitoisia paikkakunnasta riippumatta.

    2Äänestä

  • Anonyymi00011 kirjoitti:

    Lääkärit ovat usein kielitaitoisia paikkakunnasta riippumatta.

    Men det finns utländska läkare som inte alltid ens kan finska så bra,

    2Äänestä

Månne inte nu de flesta ändå klarar svenskan ?

2Äänestä
  • Åtminstone de som jag känner har gjort det.

    2Äänestä

  • Anonyymi00003 kirjoitti:

    Åtminstone de som jag känner har gjort det.

    Kanske yrket inte passar alla ?

    2Äänestä

Insinööreillä ruotsin suorite ei ole maailman vaikein muutenkaan. Kieliaktiivi tuntuu valittavan insinöörien puolesta. Onko kieliaktiivi itse insinööri?

2Äänestä
  • Eller karriären strandade på svenskan ?

    2Äänestä

  • Anonyymi00005 kirjoitti:

    Eller karriären strandade på svenskan ?

    Möjlig orsak.

    2Äänestä

  • Anonyymi00008 kirjoitti:

    Möjlig orsak.

    Antagligen.

    2Äänestä

Useinhan se on niin, että jos on matemaattisesti lahjakas, ei ole kielellisesti lahjakas. Insinööreillä on pitkä matematiikka hallussa, mutta kielipää voi olla huonompi. Pelkäsin itsekin, etten pääse yliopistosta RUOTSIN kielen takia. Opiskelin ruotsin uudestaan lainaamalla yläastetasoisia kirjoja ensin ja sitten kertasin lukioruotsin. Luetun ymmärtäminen menee jotenkuten, mutta puhuminen on aivan onnetonta. Yhtäkkiä en muista/osaa sellaistakaan minkä ymmärrän lukemalla ja on aikaa ajatella mitä tekstissä sanotaan. Osalle englannin kursseja ei tarvinnut ollenkaan mennä kun esitestin mukaan osasin englantia niin hyvin. Sitä kuulee niin paljon. Laulujen sanoissa, telkkarissa, jne. Ruotsi unohtuu kun sitä ei kuule jos ei asu ruotsinkielisellä alueella tai ole ruotsinkielisessä työpaikassa.

Äänestä
  • En usko, että on oikeasti olemassa selkeää jakoa "kielipää" / "matikkapää". En ole koskaan nähnyt tutkimusta, joka tukisi tällaista jakoa osaamisessa. Moni on hyvä molemmissa, toiset eivät kummassakaan.

    Kielellinen lahjakkuuskin näkyy eri tavoin. Joku voi olla hyvä kirjoittamaan ja tuottamaan tekstiä. Toinen taas oppii käytännössä eri kieliä hyvin, mutta ei ymmärrä välttämättä kielen syvempää rakennetta.

    2Äänestä

  • Anonyymi00014 kirjoitti:

    En usko, että on oikeasti olemassa selkeää jakoa "kielipää" / "matikkapää". En ole koskaan nähnyt tutkimusta, joka tukisi tällaista jakoa osaamisessa. Moni on hyvä molemmissa, toiset eivät kummassakaan.

    Kielellinen lahjakkuuskin näkyy eri tavoin. Joku voi olla hyvä kirjoittamaan ja tuottamaan tekstiä. Toinen taas oppii käytännössä eri kieliä hyvin, mutta ei ymmärrä välttämättä kielen syvempää rakennetta.

    Ystävä asui lapsena ja nuorena arabimaissa ja sanojensa mukaan oppi arabiaa ihan ja kykenee käymään keskusteluja arabiaksi. Ainoa juttu mikä siinä on, on että hänellä ei ole aavistustakaan miten sitä kirjoitetaan. Täytyy olla aika hyvä muisti, jos ei kirjoitettua tekstiä tarvitse ajattelunsa tueksi.

    2Äänestä

  • Anonyymi00014 kirjoitti:

    En usko, että on oikeasti olemassa selkeää jakoa "kielipää" / "matikkapää". En ole koskaan nähnyt tutkimusta, joka tukisi tällaista jakoa osaamisessa. Moni on hyvä molemmissa, toiset eivät kummassakaan.

    Kielellinen lahjakkuuskin näkyy eri tavoin. Joku voi olla hyvä kirjoittamaan ja tuottamaan tekstiä. Toinen taas oppii käytännössä eri kieliä hyvin, mutta ei ymmärrä välttämättä kielen syvempää rakennetta.

    On taatusti paljon ihmisiä, joille matikka on hyvin vaikeaa ja jotka jäisivät vaille korkeakoulututkintoa, jos virkaruotsin sijaan olisikin virkamatikka.

    2Äänestä

Tai sitten on se passiivinen sanavarasto. Ymmärtää lukemansa jos on aikaa lukea ja päätellä loput niistä kohdista mitä ei ymmärrä. Ja ymmärtää jos joku puhuu tosi hitaasti. Mutta samaan aikaan ei itse kykene puhumaan tai tuottamaan tekstiä. Ne samat sanat, jotka ymmärtää toisen tuottamana, eivät muistukaan mieleen kun itse pitäisi jotakin tuottaa.

2Äänestä

Miksi pilkata ihmisten älykkyyttä, jos ruotsi ei suju?

Niiden älyhän tässä reistaa, joiden mielestä insinöörin ei tarvitse valmistua, jossei ruotsia osaa.

Äänestä
  • Ruotsinkielistenhän se on helpompi oppia suomea kun he kuulevat sitä kaikkialla. Toisin perin ei olekaan niin helppoa. Saahan sitä koulussa ruotsia tankata ja tankata, mutta jos sitä ei missään kuule, niin kyllä se unohtuu. Ystävä on 6 ällän ylioppilas, mutta niinpä vain hänkin oli Saksaan muuttaessaan kolmikymppisenä unohtanut saksan kielen kun ei sitä ollut Suomessa tarvinnut eikä saksan puhetta kuullut. Joutui aika lailla alusta aloittamaan. Sanoi kyllä hyötyä olleen, kouluaikana oli saksaa opiskellut. Aina sieltä jotain palautui mieleen.

    2Äänestä

  • Anonyymi00019 kirjoitti:

    Ruotsinkielistenhän se on helpompi oppia suomea kun he kuulevat sitä kaikkialla. Toisin perin ei olekaan niin helppoa. Saahan sitä koulussa ruotsia tankata ja tankata, mutta jos sitä ei missään kuule, niin kyllä se unohtuu. Ystävä on 6 ällän ylioppilas, mutta niinpä vain hänkin oli Saksaan muuttaessaan kolmikymppisenä unohtanut saksan kielen kun ei sitä ollut Suomessa tarvinnut eikä saksan puhetta kuullut. Joutui aika lailla alusta aloittamaan. Sanoi kyllä hyötyä olleen, kouluaikana oli saksaa opiskellut. Aina sieltä jotain palautui mieleen.

    Kaikkialla maailmassa vähemmistöt opiskelevat maansa pääkielen eikä niin, että enemmistö ja muut vähemmistöt opiskelevat yhden vähemmistön kielen (meillä ruotsi alle 5%).

    Äänestä

Mitä aloittaja tarkoittaa?

Maailman insinööreistä ruotsia osaa tuskin kukaan, jokunen Ruotsissa.

Tämän vuoksiko insinöörit eivät olekaan korkeasti koulutettuja ja älykkäitä, kuten aloittaja oli aiemmin kuvitellut?

Äänestä
  • Tunnen useita ruotsia hyvin osaavia insinöörejä. Olin firmassa töissä, joissa myös insinööreiltä edellytettiin laajaa kielitaitoa. Ala oli hyvin kansainvälinen. Yksi työntekijä myös puhui ruotsia firmassa ruotsinkielisten kanssa, koska halusi treenata ruotsiaan. Lisäksi osattiin englantia ja myös saksaa.

    Insinööri ja kielitaito eivät sulje toisiaan pois.

    1Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

högt utbildad ,intelligent m.m,men nu skrivs det att vissa blivande igenjörer inte får sin examen när de inte klarar svenskan.
Andra skriver att de inte haft några prolem med svenskan,att svenskan är ett lätt språk.
Så olika kan det vara.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu