Joulua vietettiin energiakriisin varjossa myös 49 vuotta sitten

Jouluvalot sammuivat eikä autoille riittänyt bensaa –
Vuonna 1973 Lähi-idässä syttyi sota, joka vaikutti merkittävästi läntisen maailman energiankulutukseen. Kriisiä voi verrata nykypäivän energiakriisiin, mutta varoen.
Öljykriisin myötä valtioneuvosto teki energiansäästöpääksen 18. joulukuuta 1973.
Kaupungit pimenivät jouluna vuonna 1973. Kauppojen näyteikkunat sammuivat sulkemisajan jälkeen, jouluvalot saivat roikkua tummina. Vain joka toinen katuvalo valaisi.
Vuonna 1973 joulukuun 19. päivä Yle keräsi asiantuntijat vastaamaan kansalaisten kysymyksiin A-studioon. Kysymyksistä huokuu hämmennys.
Öljykriisin seurauksena energiaa piti käyttää säästeliäästi. Vaikeuksia loi se, että yli puolet Suomen energiankulutuksesta tuli öljystä 1970-luvun alkupuolella.
– Koko yhteiskunta ja kulttuuri merkittävästi pyöri öljyn ympärillä. Lämmityksessä, sähkössä ja liikenteessä oltiin todella öljyriippuvaisia.
Öljy yleistyi energianlähteenä 1960-luvulla, sillä sen markkinahinta oli matala. Tämä näkyi katukuvassa mutta myös kodeissa: Autot kiitivät pitkin valaistuja moottoriteitä ja kotien kaapit täyttyivät muovisista asioista.
Sitten lokakuussa 1973 Lähi-idässä syttyi sota ja maailma sai huomata, miten riippuvainen se onkaan alueen tuottamasta raaka-aineesta. Öljyntuottajat asettivat valtioita kauppasaartoon ja kutistivat länsimaiden öljyn saannin. Hinnat nousivat ja kriisi puhkesi.


Hyvinvointivaltiota jo pitkälle rakentaneet suomalaiset joutuivat kärsimään energianiukkuutta öljykriisin seurauksena ensimmäistä kertaa sitten 1950-luvun alun ja toisen maailmansodan.
– Mediassa näkyi huolestuneita poliitikkoja ja viranomaisia, jotka kehottivat säästämään polttoainetta. Ei se jäänyt pelkkiin kehotuksiin tämä säästökuuri. Säästömääräykset ja kiellot perustuivat lakiin.
Laki väestön toimeentulosta ja maan talouselämän turvaamisesta poikkeuksellisissa oloissa toi kansalaisille nipun erilaisia säästömääräyksiä.

Joulukuun 20. päivänä voimaan astuneissa valtioneuvoston laatimissa säästöpäätöksissä muun muassa kiellettiin moottoriurheilu, asuntojen lämmittäminen yli 20 celsiusasteeseen ja autojen lämmittäminen sähköverkossa alle 10 asteen pakkasella. Nopeusrajoitukset laskettiin 80 kilometrin tuntivauhtiin. Määräyksiä rikkovalle saattoi rapsahtaa sakot.
Kriisin puhjetessa Suomessa öljyn hinta nelinkertaistui muutamassa kuukaudessa. Vaikka polttoainetta virtasi meille myös Neuvostoliitosta, ei sitä aina ollut riittämiin.
– Autoilijoiden oli huomioitava, että huoltoasemilta saattoi loppua polttoaine.
Säästöpäätökset rajoittivat autojen lämmittämistä. Polttoainetta saattoi myös olla vaikea saada bensa-asemilta.
– Tietynlaista huolta ilmapiiriin tuli, kun tilanteeseen liittyi myös inflaatio ja elinkustannusten nouseminen. Ne olivat vielä 70-luvulla pitkällekin riesana.
Joulun kynnyksellä voimaan astuneet määräykset päättyivät vasta vuoden 1974 toukokuun lopussa.
– Varsin kuuliaisesti ne otettiin vastaan. Suuri osa aikuisista oli tuolloin kuitenkin kokenut pahempaakin pulaa ja puutetta sodan säännöstelyvuosina. Voi kuvitella, että ihmiset ovat purnanneet niissä omissa piireissään nousevia hintoja.


Tänä vuonna jouluvalot saavat loistaa.
– On muistettava, että se konteksti, tilanne ja asiayhteys on hyvin erilainen.
Molempien kriisien taustalla on sota ja kumpaankin liittyy inflaation kiihtyminen. Silti vaikutukset kansalaisiin olivat 1970-luvun alussa tasa-arvoisempia, koska kiellot ja määräykset koskivat kaikkia.
– Ilman muuta joihinkin ne iskivät enemmän kuin toisiin, mutta kriisi oli tavallaan tasaisesti jakautunut. Nythän tämä sähkön hintakriisi iskee niin sattumanvaraisesti. Jos oltaisiin saatu rakentaa jokin vuosikymmen energiamme mallilleen, jota vihreät sai vastustettua, meillä ei oli energiakriisiä, edes kaikki huomaisi. Vihreät olleet paljon vartioina, joka nyt huomataan. Vihreät tulisi kieltää, niin päästäsiin edes nyt kriisissä paremmin rakentamaan energiaamme.Tuollainen pieni marginaalinen sakki sai liikaa valtaa. Ettei ihme jos vihreät kirotaankin alimpaan helvettiin.