Jeesus kehottaa antamaan anteeksi jokaiselle, joka rikkoo meitä vastaan 490 kertaa. Hän ei mainitse mitään mistään sijaisuhrista, jonka tuon meitä vastaan rikkoneen tulee uhrata, jotta voisimme antaa hänen rikkomuksensa anteeksi. Jokseenkin samaan hengenvetoon hän kehottaa meitä olemaan taivaallisen Isämme kaltaisia.
Helluntailaisuuden ja luterilaisuuden mukaan taivaallinen Isä on kuitenkin niin anteeksiantamaton hullu sadisti, ettei kykene antamaan ihmisille anteeksi heidän rikkomuksiaan, jollei saa ensiksi hyvitystä kostonhimollleen inhimillisen sijaisuhrin muodossa,
Jumalan tulee toisin sanoen
a) ENSIKSI saada vuodattaa "vanhurskas" (lue: mielipuolisen sadistisen) vihansa VIATTOMAN (!!!!!!!) sijaisuhrin päälle, JOTTA Hän tämän jälkeen voisi antaa anteeksi niille, jotka
b) pyytävät anteeksi rikkomuksiaan,
c) tekevät parannuksen ja
d) uskovat tuohon sijaisuhriin ja ylipäätään koko sijaisuhrijärjestelmään.
Eli vaikka Jeesuksen mukaan MEIDÄN tulee antaa meitä vastaan rikkoneille anteeksi EHDOITTA (missään kohtaa Jeesus ei edellytä meitä vastaan rikkoneelta anteeksipyyntöä) ja vaikka hänen Isänsä ei helluntailaisten ja luterilaisten mukaan kykene antamaan anteksi ilman yllä mainittujen NELJÄN EHDON TÄYTTYMISTÄ,
meidän EHDOTON anteeksiantamuksemme tekee meistä muka "taivaallisen Isämme kaltaisia".
Tämä saatallinen oppi on hieman toisenlainen kuin Paavalin, jonka mukaan Jumala ITSE oli Ihmisessä Jeesuksessa Kristuksessa ja sovitti maailman ITSENSÄ kanssa siten, että Jeesus veti meidät KAIKKI tykönsä ja kuoli MEINÄ KAIKKINA pois synnistä heräten MEINÄ KAIKKINA uutena luomuksena. TÄTÄ tarkoittaa se kolossalaiskirjeen sanoma, jonka mukaan Jumala SEKÄ loi ETTÄ sovitti koko universumin Kristuksessa.
Ja KAIKKI TÄMÄ tapahtui PERUUTTAMATTOMASTI jo siinä vaiheessa, KUN KUKAAN EI USKONUT JEESUKSEEN.
Helluntailaisuuden ja luterilaisuuden mukaan taivaallinen Isä on kuitenkin niin anteeksiantamaton hullu sadisti, ettei kykene antamaan ihmisille anteeksi heidän rikkomuksiaan, jollei saa ensiksi hyvitystä kostonhimollleen inhimillisen sijaisuhrin muodossa,
Jumalan tulee toisin sanoen
a) ENSIKSI saada vuodattaa "vanhurskas" (lue: mielipuolisen sadistisen) vihansa VIATTOMAN (!!!!!!!) sijaisuhrin päälle, JOTTA Hän tämän jälkeen voisi antaa anteeksi niille, jotka
b) pyytävät anteeksi rikkomuksiaan,
c) tekevät parannuksen ja
d) uskovat tuohon sijaisuhriin ja ylipäätään koko sijaisuhrijärjestelmään.
Eli vaikka Jeesuksen mukaan MEIDÄN tulee antaa meitä vastaan rikkoneille anteeksi EHDOITTA (missään kohtaa Jeesus ei edellytä meitä vastaan rikkoneelta anteeksipyyntöä) ja vaikka hänen Isänsä ei helluntailaisten ja luterilaisten mukaan kykene antamaan anteksi ilman yllä mainittujen NELJÄN EHDON TÄYTTYMISTÄ,
meidän EHDOTON anteeksiantamuksemme tekee meistä muka "taivaallisen Isämme kaltaisia".
Tämä saatallinen oppi on hieman toisenlainen kuin Paavalin, jonka mukaan Jumala ITSE oli Ihmisessä Jeesuksessa Kristuksessa ja sovitti maailman ITSENSÄ kanssa siten, että Jeesus veti meidät KAIKKI tykönsä ja kuoli MEINÄ KAIKKINA pois synnistä heräten MEINÄ KAIKKINA uutena luomuksena. TÄTÄ tarkoittaa se kolossalaiskirjeen sanoma, jonka mukaan Jumala SEKÄ loi ETTÄ sovitti koko universumin Kristuksessa.
Ja KAIKKI TÄMÄ tapahtui PERUUTTAMATTOMASTI jo siinä vaiheessa, KUN KUKAAN EI USKONUT JEESUKSEEN.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Nyt kyllä suuri oppi on hullaannuttanut sinut.
Ei luterilaisilla ja helluntailaisilla voi olla mitään yhteistä. Ei edes pahassa.
Luterilaiset ovat täydellisiä kasteessaan. Mitä nyt vähän herjaa heittävät.
Helarit taasen eivät ole tarpeeksi hurmahenkisiä että olisivat Jumalan pyhiä.
Silti ovat tosistaan mitaamattomien valovuosien päässä.