Tomumaja hairahtui, varaus taivaspaikkaan jäi mikäli sellainen on, vai liekö tämä elomme se taivas..

Kyllä niin vaan kävi että hairahduin taas kerran. Havannalaisella puoliksi poltetulla sikarilla ne kehvelit, porvarit, minut ostivat. Enää en saa polttamaani sikarinjämää polttamattomaksi, minkäs teen ? Hakisin porvarille Havannasta uuden sikarin ja peruisin kaupat, mutta kun ne lentokoneet, kuka todella tietää, mihin ne oikeasti lentävät ? Voivat hyvinkin kuljettaa lettumaan reunan yli ja sitten ei olla enää missään. Niin, maahan ON litteä lettu, kiekko. Lapsikin sen ymmärtää.

Nyt kun tulin myyneeksi maallisen tomumajani ilkeälle oikeistolle, nyt minäkin olen se kapikali.. kalipanis.. kapitatata.. vai mikä se nyt oli, mutta ruma sana kuitenkin. Eli jos jokin kaksijalkainen kameleontti minua vielä kommunistiksi sanoo, tietää se huutia eipäs kun siis huutoja. Purran sanoin:" usan demokraatit on kommunisteja, maa on kommunistien kaappaama" eli Kamala on kommunisti ja kommunisti on kamala. Ja nyt kaikki koko sivistynyt suomi polkemaan viimeisetkin kommunistit suohon.

Anarkisti, vihervassari, piraatti, hyttytyttö ja muut yhteiseen hyvään uskovat maailmanparantajat, mitä yhteistä näillä on ? Se on usko oikeudenmukaisempaan, inhimillisempään yhteiskuntaan, joka ymmärtää vastuunsa myös luonnon vitaliteetin varjelemisessa ja on tarvittaessa valmis toimimaan myös ulkoparlamentaarisesti, sillä useinkin muutokset yhteiskunnissa tapahtuvat voimistuvina vastareaktioina vallitsevaa epäoikeudenmukaista normistoa kohtaan. Paskoja lakeja ja määräyksiä ei pidä noudattaa, ne pitää kyseenalaistaa ja sitten kun enemmistö herää korjausliikkeelle, se toteutuu. Näin kuuluukin olla.

Kokoomus, pääoma, rahavallan keskittymät, mitä yhteistä näillä sitten on ? Tavoite on pohjimmiltaan sama kuin edellisillä sillä erotuksella, että siinä päässä laidunmaata EI tavoitella yhteistä hyvää eikä tasa-arvoa, pikemminkin päinvastoin. Tämä sortti eläjää, porvari, pitää sisällään tuhdin määrän intelligenssiä ja se kykenee ohjeistamaan ja ollessaan päättävässä asemassa, toteuttamaan usalaista, heikompaa sortavaa politiikkaa, jossa niin oikeusvaltioperiaate kuin tasa-arvokin jäävät toteutumatta.

Minä pidän Suomen monipuoluejärjestelmästä, missä pitkälti oikeistoryppään tuottama intelligenssi tuottaa innovaatioita kansakuntamme kehittyä ja se toinen rypäs, vasemmisto, pitkälti toteuttaa ja mahdollistaa työllään kokonaisuuden koossapysymisen. Mielestäni moniarvoinen yhteiskunta -Suomen malli- , on jos ei paras, niin parhaasta päästä kuitenkin takaamaan eettisesti kestävän tulevaisuuden kehittyminen edeti suotuisampaan, kaikkia osapuolia hyödyttävään suuntaan.

Mikä on sitten keskustan rooli nykysuomessa ? Jaa-a , olisiko näin, että terveestä ideologisesta menneisyydestä maatalousyhteiskunnan kukoistuskaudelta on pikku hiljaa ajauduttu nykytilaan, jossa vanhat viisaudet eivät enää päde siinä määrin että äänestäjiä riittäisi, mutta mikä neuvoksi ? Mene ja tiedä, mielestäni edessä on joko perinpohjainen uudistuminen tai kuihtuminen, jotka molemmat ovat hyviä vaihtoehtoja. Jos puolue ei uudistu rankimman mukaan, se tekee itse itsestään hyödyttömän, tarpeettoman, joku sanoo jopa haitallisen (minä en sano). Keskustalla on maakunnissa vahvat kenttäorganisaatiot ja ylevät perinteet, joiden vahvana tukena ovat olleet puolueen omat koulutuskeskukset, jotka nekin ovat nyt enenevässä määrin hiipumassa. Tätä voimavaraa, -kouluttamista- , kehittämällä ja uudistamalla voitaisiin tehdä hyvinkin paljon keskustan säilymiseksi merkittävänä puolueena. Vahva yhteinen -keskustalainen linja- , sen tulisi löytyä jotta menestykselle olisi jatkossa edellytykset.

Eläköön yhteiskunnan moniarvoisuus, tasa-arvo ja nouskoon eettinen moraali, siis kansan syvien rivien oikeustaju, taas kerran yhteiskunnan kantavaksi voimaksi.

Vielä otan puheeksi yleiseurooppalaisen ilmiön nimeltä äärioikeistohöhhötys. Se joutaa kuihtua, mitä pikemmin, sen parempi.

Jaa mutta mitä minä sen sikarijutun kanssa nyt teen... Taidanpa nostaa peltiveneen vetten syvyyksistä ja seilata sillä Havannaan noutamaan sen sikarin ja pläjäyttää sen sitten takaisin ahneen ja ruman porvarin naamalle. Leikki leikkinä, ei se välttämättä ruma ole, itse olen ruma...