Oliko 80-luvun GTi jne. ruiskukoneella (bensiini) olevissa autoissa miten paljon eroja kattiautoihin, oliko niissä esim. happitunnistinta, kun niissähän seoksen ei tarvinnut olla katalysaattorille soviteltu? Vai oliko niissä silti happitunnistimet vaikka kattia ei ollutkaan? Esim. Jenkkiversioissahan oli katit jo silloin, joten liekö kannattanut kovin monenlaisia variaatioita tehdä silloin varmaankin kalliista ruiskutuslaitteistosta?
80-luvun ruiskukoneet ilman kattia?
Anonyymi-ap
4180
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Harvemmin oli happitunnistinta. Jos oli sitä käytettiin samaan takoitukseen kuin kattiversioissa eli seoksen mittaamiseen. Säätöparametrit olivat vain toiset kuin katilla varustetuissa eli paremmin moottorin toiminnalle optimoitu. Ilman kattia oleva versio oli tehokkaampi ja polttoainetaloudellisempi. Periaatteessa ainut ero oli ohjausboksissa.
Katilla varustetun version säätöparametrit on optimoitu katin toiminnan kannalta epätaloudellliseksi. Sytytysenakkko on myöhäisempi jotta katille saadaan riittävä lämpötila, toisekseen seoksen pitää olla rikkaampi eli lambda arvo 1. Ilman kattia moottoria voidaan ajaa laihemmalla seoksella ja päästä parempaan polttoainetalouteen.
Muistaakseni Ladoihin lisättiin suomessa katalysaattori. Tämä taisi olla ihan myynnin lisäämiseksi tehty muutos, koska kaasarikonettahan ei saa toimimaan katalysaattorin vaatimalla tavalla. Ei ainakaan Ladan kaasarilla. :D
Lyijytöntä niihin piti kuitenkin tankata.
Tekniikan Maailma naureskeli tuolle vedätykselle. Eli sekin on tässä maassa nähty, että kaasarikoneessa oli katti. :D
Eikös siinä Ladan kaasarissa ollut kuitenkin jokin lambdaa totteleva sähkösäädin? Eivät kai silti toimineet uutenakaan kehuttavasti.
Jos en ihan väärin muista niin 90-luvun Accordin karvalakkimallissa oli samantapainen ratkaisu, tosin ilmeisesti paremmin toteutettuna.
Ainakaan 80-luvun lopun Alfa Romeoissa oli lambda vain niissä joissa oli myös katti.