Ennallistaminen vähentää hiilinieluja

Pitkässä ruohossa on kyykäärmeiden mukava luikerrella.

Anonyymi kirjoitti:

Pitkässä ruohossa on kyykäärmeiden mukava luikerrella.

Älä murehdi. Ei niitä Helsingissä ja muissa kaupungeissa ole.
Sitäpaitsi, eihän sitä saa tappaa. Hyötyeläin kuulemma.

Ennallistaminen tosiaan vähentää hiilensidontaa ja roimasti.
1.
Jos tavoitteena on että metsät pitää olla siinä kunnossa kuin ne olivat v. 1950 jolloin
puuston määrä oli n. 1500 miljoonaa m3 niin mitä pitää tehdä kun nyt puuston määrä on 2505 miljoonaa m3.
Hakataanko 1005 miljoona m3 maahan lahottajatoukkien syötäväksi.
2.
Turvemaiden metsiä on n. 40 % metsistä ja niiden puusto n. 30 % puuston määrästä.
Jos ja kun näitten maitten ojat tukitaan niin menetetään siinä oleva puusto ja sen hiilensidonta.
3.
30 % metsistä pitäisi suojella ja niiden hiilensidonta aikaa myöten vähenee ja lopuksi kokonaan lakkaa kasvun pysähtymisestä ja lahoamisesta johtuen. Jo nykyiset suojelualueet varsinkin Lapissa ovat ohittaneet parhaan hiilensidontaiän ja siksi pohjoissuomen metsien hiilensidontakyky on heikentynyt.

Näitä hiilensidonnan vähennyksiä vaan ei suojeluintoiset tahdo myöntää.

Anonyymi kirjoitti:

Ennallistaminen tosiaan vähentää hiilensidontaa ja roimasti.
1.
Jos tavoitteena on että metsät pitää olla siinä kunnossa kuin ne olivat v. 1950 jolloin
puuston määrä oli n. 1500 miljoonaa m3 niin mitä pitää tehdä kun nyt puuston määrä on 2505 miljoonaa m3.
Hakataanko 1005 miljoona m3 maahan lahottajatoukkien syötäväksi.
2.
Turvemaiden metsiä on n. 40 % metsistä ja niiden puusto n. 30 % puuston määrästä.
Jos ja kun näitten maitten ojat tukitaan niin menetetään siinä oleva puusto ja sen hiilensidonta.
3.
30 % metsistä pitäisi suojella ja niiden hiilensidonta aikaa myöten vähenee ja lopuksi kokonaan lakkaa kasvun pysähtymisestä ja lahoamisesta johtuen. Jo nykyiset suojelualueet varsinkin Lapissa ovat ohittaneet parhaan hiilensidontaiän ja siksi pohjoissuomen metsien hiilensidontakyky on heikentynyt.

Näitä hiilensidonnan vähennyksiä vaan ei suojeluintoiset tahdo myöntää.

Lue lisää

Olisi tärkeää löytää se metsänhoidon taso jolla saavutettaisiin metsien paras mahdollinen hiilensidontakyky pitkällä aikavälillä.
-Selvää on että jos kokonaispoistuma on pitkään suurempi kuin kasvu niin hiilensidonta heikkenee.
- Jos kasvu on sitä vastoin pitkään reilusti suurempi kuin kokonaispoistuma niin miten siinä käy ?
Metsähän sitoo hiiltä parhaiten n. 30-60 vuoden iässä jonka jälkeen sen sidontakyky heikkenee ja lopuksi kokonaan lakkaa .
Jos siis kasvu on jatkuvasti suurempaa kuin poistuma niin se aiheuttaa sen että metsästä
on vanhempaa ja järeämpää ja samalla vanhempaa ja näin sidontakyky heikkenee.
- Jos kasvu ja kokonaispoistuma olisi pitkällä aikavälillä samankokoiset niin mitä tapahtuisi ?

Ennallistamista ajavien tulisi tutustua Kanadan metsiin ja niiden hoitotapaan.
Kanadan metsäpinta-ala on kaksinkertainen Suomen metsiin verrattuna mutta sen hiilensidontakyly on pienempi . !! Miksi ?
Koska siellä metsiä ei ole hoidettu eikä hakattu ja siten ne on päässeet ohittamaan parhaan hiilensidontakyvyn.
Nyt tämä on myös Suomessa todettu pohjoisen metsien osalta joissa on suuria suojelualueita jossa hiilensidonta on vähentynyt..
Nyt kuitenkin Suomessa ajetaan metsiä Kanadan malliin vaatimalla lisää suojelualueita ja hakkuiden kieltämisellä.

Sitten kun myllyt ovat tulleettiensä päähän kenrn vastuulla on rakenteiden purku ja alueen maisemointi sekä ennallistaminen? Tuskin tuulivoimsyhtiöt sitä tekee.