Putinin ajatuksille ei lämpene kukaan mutta kohta kaikki miettivät kylmentämistä.
Todellisuudessa Kremliä kiinnostaa Nicolas Tenzerin mukaan vain naapurimaiden väkivaltainen alistaminen.
Presidentti Emmanuel Macronin joulukuun alussa väläyttämä ajatus Venäjälle myönnettävistä turvatakuista on saanut osakseen voimakasta kritiikkiä paitsi eurooppalaisilta ja pohjoisamerikkalaisilta, myös useilta ranskalaisilta ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijoilta.
Pariisin arvostetun Sciences Po -yliopiston kansainvälisten suhteiden professori Nicolas Tenzerin mukaan Kreml ei itsekään usko esittämiensä turvatakuuvaatimusten aiheellisuuteen eikä väitteisiinsä Naton muodostamasta uhasta, mutta haluaa saada lännen kuvittelemaan, että ne ovat perusteltuja.
Jokainen, joka antaa ymmärtää ottavansa ne todesta, kuten Ranskan presidentti teki, pelaa professorin mukaan vähintään epäsuorasti Kremlin pussiin.
– Toiseksi, jos Venäjään kohdistuu jokin uhka, se ei voi tulla lännestä. Euroopan unionilla tai Natolla ei ole koskaan ollut pienintäkään halua hyökätä Venäjälle, Tenzer sanoo tuoreessa artikkelissaan.
Olisi hänen mukaansa naurettavaa ajatella, että myöskään Ukraina, Georgia, Valko-Venäjä tai Moldova uhkaisivat Venäjää.
Vladimir Putinin hallinto puhuu Venäjään kohdistuvasta eksistentiaalisesta uhasta, mutta tosiasiassa se pelkää Tenzerin mukaan vain niiden maiden vapautta, joiden se katsoo kuuluvan Venäjän etupiiriin.
– Kansainvälinen oikeus ei etupiirin käsitettä edes tunne, hän huomauttaa.
On löydettävä keino
Ainoat maat, jotka ovat tällä hetkellä turvatakuiden tarpeessa, ovat Tenzerin mielestä ne, joihin Venäjä on hyökännyt – ennen kaikkea Ukraina, mutta myös Georgia ja Moldova, joiden alueista osa on edelleen venäläisjoukkojen miehitysvallan alla.
Keskustelu Venäjälle annettavista turvatakuista on hänen mukaansa kyseenalaista pitkälläkin aikavälillä ottaen huomioon, kuinka hirvittäviin rikoksiin Venäjän tiedetään parhaillaan syyllistyvän.
– Ongelmana ei ole Venäjän turvallisuus vaan se, miten muita maita kyetään kestävästi suojelemaan Venäjältä. Jos Venäjä ei itse luovu vaatimuksestaan olla imperialistinen suurvalta, vapaan maailman on löydettävä keino sen torjumiseksi, hän sanoo.
– Mitä tulevaisuuteen tulee, joko Putin tai vastaavat rikolliset pysyvät vallassa, jolloin puheet turvatakuista ovat täyttä ajanhukkaa tai sitten Venäjä päätyy epätodennäköiselle demokraattisen kehityksen tielle, jolloin se lakkaa vaatimasta turvatakuita, hän toteaa.
Jos epätodennäköinen skenaario toteutuisi ja Venäjä päättäisi valita aidon demokratian, sen olisi Tenzerin mukaan aluksi keskityttävä irtautumaan aggressiivisesta politiikasta – sotilaallisista väliintuloista, massiivisista epävakauttamis- ja disinformaatio-operaatioista ja kansallisvarallisuuden väärinkäytöstä mafiaklaanien hyväksi – sekä miettimään, miten Putinin sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti tuhoama maa kyetään jälleenrakentamaan.
Todellisuudessa Kremliä kiinnostaa Nicolas Tenzerin mukaan vain naapurimaiden väkivaltainen alistaminen.
Presidentti Emmanuel Macronin joulukuun alussa väläyttämä ajatus Venäjälle myönnettävistä turvatakuista on saanut osakseen voimakasta kritiikkiä paitsi eurooppalaisilta ja pohjoisamerikkalaisilta, myös useilta ranskalaisilta ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijoilta.
Pariisin arvostetun Sciences Po -yliopiston kansainvälisten suhteiden professori Nicolas Tenzerin mukaan Kreml ei itsekään usko esittämiensä turvatakuuvaatimusten aiheellisuuteen eikä väitteisiinsä Naton muodostamasta uhasta, mutta haluaa saada lännen kuvittelemaan, että ne ovat perusteltuja.
Jokainen, joka antaa ymmärtää ottavansa ne todesta, kuten Ranskan presidentti teki, pelaa professorin mukaan vähintään epäsuorasti Kremlin pussiin.
– Toiseksi, jos Venäjään kohdistuu jokin uhka, se ei voi tulla lännestä. Euroopan unionilla tai Natolla ei ole koskaan ollut pienintäkään halua hyökätä Venäjälle, Tenzer sanoo tuoreessa artikkelissaan.
Olisi hänen mukaansa naurettavaa ajatella, että myöskään Ukraina, Georgia, Valko-Venäjä tai Moldova uhkaisivat Venäjää.
Vladimir Putinin hallinto puhuu Venäjään kohdistuvasta eksistentiaalisesta uhasta, mutta tosiasiassa se pelkää Tenzerin mukaan vain niiden maiden vapautta, joiden se katsoo kuuluvan Venäjän etupiiriin.
– Kansainvälinen oikeus ei etupiirin käsitettä edes tunne, hän huomauttaa.
On löydettävä keino
Ainoat maat, jotka ovat tällä hetkellä turvatakuiden tarpeessa, ovat Tenzerin mielestä ne, joihin Venäjä on hyökännyt – ennen kaikkea Ukraina, mutta myös Georgia ja Moldova, joiden alueista osa on edelleen venäläisjoukkojen miehitysvallan alla.
Keskustelu Venäjälle annettavista turvatakuista on hänen mukaansa kyseenalaista pitkälläkin aikavälillä ottaen huomioon, kuinka hirvittäviin rikoksiin Venäjän tiedetään parhaillaan syyllistyvän.
– Ongelmana ei ole Venäjän turvallisuus vaan se, miten muita maita kyetään kestävästi suojelemaan Venäjältä. Jos Venäjä ei itse luovu vaatimuksestaan olla imperialistinen suurvalta, vapaan maailman on löydettävä keino sen torjumiseksi, hän sanoo.
– Mitä tulevaisuuteen tulee, joko Putin tai vastaavat rikolliset pysyvät vallassa, jolloin puheet turvatakuista ovat täyttä ajanhukkaa tai sitten Venäjä päätyy epätodennäköiselle demokraattisen kehityksen tielle, jolloin se lakkaa vaatimasta turvatakuita, hän toteaa.
Jos epätodennäköinen skenaario toteutuisi ja Venäjä päättäisi valita aidon demokratian, sen olisi Tenzerin mukaan aluksi keskityttävä irtautumaan aggressiivisesta politiikasta – sotilaallisista väliintuloista, massiivisista epävakauttamis- ja disinformaatio-operaatioista ja kansallisvarallisuuden väärinkäytöstä mafiaklaanien hyväksi – sekä miettimään, miten Putinin sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti tuhoama maa kyetään jälleenrakentamaan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.