Huttusenlehto, Ilmatar tuulivoimahanke

Odotellaan nyt sitä turistivirtaa Jyrkän korpeen.

Kuuntelin valtuuston keskustelun. Hyviä puheenvuoroja. Tuotiin esille etupäässä matkailua ja maisemia. Enempi puhuttiin valoista ja lapojen välkkeestä kuin meluhaitoista, mutta toki mainittiin, että välimatka asutukseen tulisi olla vähintään 10 x voimalan lapakorkeus. 300 m on huiman korkea!

Pienessä asuinkunnassani 'keskustelu' oli lähinnä sitä, että vastustajilla oli hienoja pitkiä puheenvuoroja ja selkeitä argumentteja. Änkyrämummot ja papat taas istuivat hartiat kyyryssä hiljaa, virne suupielessään; he tiesivät, että keskustan ja kumppanien voimin hanke runnottaisiin läpi, eli heidän ei tarvinnut puhua, vaan toimia vaan kiltisti kumileimasimina, ja 'voitto' tulisi kotiin. Tuntui, että missään vaiheessa he eivät käynnistäneet aivotoimintaansa. Mikä saattoi johtua sen laitteiston puutteesta tai epäkuntoon joutumisesta.

Toisin Rutakolla. Siellä puhuttiin suoraan, mutta kohteliaasti, puolin ja toisin. Joku siellä äänsi tosin, että hei mehän olemme nyt Päättäjiä, kun meidät on valittu päättämään. Suurin osa kuitenkin taisi ymmärtää olevansa kuntalaisten ja kunnan, koko yhteisön valtuutettuja. Eli heidän tulee kuunnella kuntalaisia tarkkaan, kysyä, ottaa selvää, hankkia tietoa ja olla avoin, miksi äänestää niin kuin äänestää. Nykyisen asuinkuntani klikkiytyneet höperöt voisivat ottaa oppia teistä siellä.

Sukevan voimalarypäs tulee näkymään kauas. Se taitaa tulla melko lähelle Sukevan taajamaa? Volokinpolun aisemat humisevat ja rumat voimalat olisivat minunkin mielestäni pilanneet. Hienoa, että ette suostuneet siihen.

Tuulivoimaloiden melu on todella paha, jopa 80% pahempi kuin mopopoikien kovaäänisten mopojen pärinä kesäöisin.
Tuulivoimaloiden melun vaikutuspiirissä on jopa 90% enemmän ihmisiä kuin mopojen ja mönkijöiden melun vaikutuspiirissä.
Huomioitavaa on että mopojen, mönkijöiden ja kovaäänisten autojen melu ei aiheita ihmisille terveyshaittoja eikä väsymystä mutta tuulivoimaloiden humina aiheuttaa. Unettomuutta ja erilaisia sairauksia.

Onko tehty tai onko tulossa maakuntakaava, jossa olisi eritelty, minne ylipäätään voimala-alueita saisi tulla? Kilpailutettiinko hanketta ollenkaan? Onko hankkeesta laadittu realistiset havainnekuvat ennen kuin asiasta päätetään? Onko maanvuokrasopimukset esitetty kuntalaisille? Onko tulossa haitankorvauksia, kenelle, ja kuinka paljon? Onko yritys vakavarainen senkin jälkeen, kun valtion tuki hömppävoimalle lakkaa?

Lehdessä oli kirjoitus myös ettei Hirvijärvelle saa tuulivoimalapuistoa rakentaa.
Vedottiin ensimmäiseksi Matkusjoen luonnonkauniiseen alueeseen ja rantoihin.
Alue on lähes peltoa eli ma-aluetta käytetään tuotantoon jolla jyrää isot koneet, traktorit ja puimurit, pallolle levitetään tonneittain lietelantaa josta osa päätyy Matkusjokeen.
Kuinka moni Hirvijärveläinen nauttii luonnosta tuolla alueella, nauttii Matkusjoen rannoista istuskelemassa rannalla. Epäilen että hyvin hyvin hyvin harva. Alueen luonnonkaunautta ei paranna kaaosmaiset maatilojen pihapiirit, metsissä raiskatut hakkuuaukeat.
Tuonkin kirjoituksen takana ei ole huoli luonnon kauneudesta vaan pelätään oman mökin hinnan alenemista. Pidetään huoli että kunto säilyy "kauniina" oman mökin ympärillä joten tuulivoimalat saa rakentaa johonkin muualle kunhan ei oman mökin läheisyyteen.
Valitetaan sähkön korkeasta hinnasta mutta ei sallita tuulivoimaloita jotka jauhaisivat sähköä puhtaasti verrattuna ydinvoimaan.

Tuo em n 2000 v edesmennyt hlö ei taida nyt näissä kaavotusasioissa autella konreettisesti suuntaan tai toiseenkaan. Tuo oli totta että luonnonrauhan säilymisen varjolla torpataan kaikki suunnitelmat, vaikka tosiasiassa pelätään postimerkin kokoisella tontilla olevan mökin/asumuksen arvon puolesta. Sosialisoidaan siinä samalla toistenkin omaisuutta ihan huomaamatta kun änkyröidään kehitystä vastaan. Sähkö kyllä kelpaa mutta aletaan hihhuloimaan vihreenä heti kun joku hanke ilmestyy lähelle.

Sonkajärvi tarvitse mahdollisimman paljon tuulivoimaloita. Kunta saa niistä kinteistöverotuloja ja ne ovat elinehto kuihtuvalle kunnalle. Väki vähenee rajua vauhtia ja verotulot myös.

Tuulipuistossa sijaitsevasta maatuulivoimalasta kertyy sen elinkaaren aikana kiinteistöveroa yli 400 000 euroa / voimala, mikäli kunta on ottanut käyttöön korkeimman mahdollisen voimalaitoksen kiinteistöveroprosentin. Suurin osa Suomen tuulivoimaloista sijaitsee tuulipuistoissa ja niitä verotetaan voimalaitoksen kiinteistöveroprosentin mukaan.

Jos tuulivoimala ei sijaitse tuulipuistossa, maksetaan siitä kiinteistöveroa kunnan yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan. Yksittäisestä, ei tuulipuistossa sijaitsevasta 3 MW maatuulivoimalasta kunnalle maksettava kiinteistövero on ensimmäisenä vuonna 6 000 – 11 500 euroa. Yksittäinen maatuulivoimala tuottaa kunnalle kiinteistöveroa elinkaarensa aikana noin 130 000 euroa.

Ei ole kunnalla ongelmia taloudessa kun ei ollu tarvista vajaan 10 miljoonan verotuloille

Kummittelee teille taas. Järjestäytykää. https://yle.fi/a/74-20070107

Kannatan hanketta ehdottomasti. Kunta satsannut jo yli 30 vuotta mm pitkospuihin. Välillä tukenut paikalla vaihtuvia yrittäjiä. Nyt pitkäjänteisen kehitystyön tuloksena yksi (1) paikallinen matkailuyritys. (Ketään väheksymättä.) Tuosta saapi päätellä jokainen ihan itse. Ruotsissa osaavat todistetusti yhdistää eri mittakaavan matkailun sekä muut maankäyttömuodot rinnakkain. Tuulivoimaloita näkyy rannalta, mereltä ja maalta.
On säilynyt palvelut ,matkailijat, lomamökit ja vakiasukkaat.
Miten se on siellä mahdollista?
Täällä tahtotila laittaa alueet kaiken mahdollisen kehityksen ulkopuolelle sielläkin missä ei ole edes asutusta. Haloo. Kun on vain joskus vuosikymmeniä sitten päätetty jotain niin sitten prkle se päätös pitää? Kunnan kassan pohja paistaa mutta onneksi on tätä erämaan rauhaa. Sitä nautiskelemalla vakikuntalaisten talous korjaantuu?
Ympäröivä yhteiskunta ja maailma kuitenkin muuttuu (vaikkei Sonkajärvellä sitä tunnusteta) ja tuon mittakaavan investoinnin/ kehityksen kierre ruokkisi tulevaisuudessa kuntaan hyvin todennäköisesti joitakin muitakin uusia investointeja. Tulisi niitä kaivattuja työpaikkoja.
Kumpi on luonut kehitystä yleisellä tasolla enemmän: Uuden kokeilu vai valittaminen/vanhassa pysyminen?

Kyllä turpeen tuotanto toi paljon työ paikkoja monta vuosi kymmentä. Iso osa ympäri vuotisia. Ja juuri kun tuotannto saatiin ympäristö ystävällisemmäksi valo päät keksi verottaa ja ajaa toiminnan katolleen.

MT 26.1.2024

Bioenergia ry:n mukaan Suomessa energiaksi käytettävä puu on hakkuiden, metsänhoidon ja metsäteollisuuden sivutuotetta. Puun polttoa vastustavat luontoaktivistit ovat asiasta eri mieltä ja rinnastavat puun muutenkin kivihiileen.

”Ei polteta tulevaisuutta” -kampanjan mukaan bioenergian tuotanto ei perustu metsäteollisuuden sivuvirtoihin. Sen sijaan energiaksi hakataan ainespuuta. Väitteensä tueksi kampanja on julkaissut energiapuuterminaaleista otettuja valokuvia.

Bioenergia-ala torjuu väitteet ja muistuttaa, että Suomen metsissä ei kasvateta erikseen energiapuuta. Energiaksi käytettävä puu on hakkuiden, metsänhoidon ja metsäteollisuuden sivutuotetta.

”Suomessa on runsaasti tietoa puun energiakäytöstä, ja toivomme, että tätä tietoa käytetään keskustelun ja päätöksenteon pohjana”, toteaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka.

Laurikkan mukaan on selvää, että metsätalouden päätarkoitus on kasvattaa puuta nimenomaan teollisuudelle ja että puupolttoaineiden käytöstä suurin osa perustuu sivuvirtoihin.

Suomessa käytetyistä puupolttoaineista kaksi viidesosaa oli vuonna 2022 metsäteollisuuden yhteydessä syntyvää ja suoraan hyödynnettävää mustalipeää.
Pienpuuta ja hakkuutähteitä haketetaan energialaitosten poltettavaksi.
Pienpuuta ja hakkuutähteitä haketetaan energialaitosten poltettavaksi. Kuva: Carolina Husu

Kampanjan kohteena olevasta lämpö- ja voimalaitosten käyttämästä kiinteistä polttoaineista lähes puolet on metsäteollisuuden erilaista sivutuotepuuta. Pienpuuta on 27, hakkuutähdettä 13, kierrätyspuuta 6, sahojen sivutuotteista valmistettavia pellettejä ja brikettejä 2 prosenttia.

Järeän runkopuun tilastoon päätynyt osuus on 3 prosenttia ja kantojen 1 prosenttia.

Bioenergia ry myöntää, että pienpuun joukossa on todennäköisesti aiempaa enemmän teollisuudelle periaatteessa kelpaavaa ainespuuta, lähinnä kuitupuuta. Sille ei ole kuitenkaan löytynyt teollista ostajaa.

Kunnon tilastotietoa asiasta ei ole.

Laurikka muistuttaa, että puu on energiakriisissä merkittävästi tukenut lämmön ja sähkön toimitusvarmuutta. Se on osaltaan vaikuttanut myös energian eurooppalaisittain alhaiseen hintatasoon ja laskenut energiantuotannon päästöjä.
Kotitalouksien osuus polttopuun käytöstä on noin 15 prosenttia.
Kotitalouksien osuus polttopuun käytöstä on noin 15 prosenttia. Kuva: Jarkko Sirkiä

Polttopuulla on suuri merkitys myös yksittäisille kotitalouksille. Luonnonvarakeskuksen mukaan pienpoltossa kiinteää puuta kuluu noin 6,9 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Sen osuus puun energiakäytöstä on noin 15 prosenttia.

”Puuenergia on uusiutuvana kotimaisena energianmuotona ollut merkittävässä roolissa siinä, että on siirrytty pois fossiilisten käytöstä sähkön- ja lämmöntuotannossa”, kertoo Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Puun polton vastustajat ovat asiasta täysin toista mieltä.

”Toisin kuin bioenergiayhtiöt mainostavat, puun poltto ei ole millään lailla ympäristöystävällistä. Puun hiilidioksidipäästöt ovat samaa luokkaa kuin kivihiilen”, sanoo ”Ei polteta tulevaisuutta” -kampanjan tiedottaja Jaakko Kilpeläinen.

Viime vuonna metsäpolttoaineella tehtiin 30 prosenttia Suomen kaukolämmöstä. Lisäksi biomassalla tehtiin sähköstä 13 prosenttia.

Leskelän mukaan energiantuotannossa painottuvat polttoon perustumattomat tuotantotavat. Se vähentää painetta lisätä puun käyttöä.

”Puuenergian käytön odotetaan lähivuosina tasaantuvan ja kääntyvän laskuun”, ennustaa Leskelä.

Sonkajärven aurinko- ja tuulihankkeen vastustajilla ja Helsingin pomovihreillä nyt tietokatkos.
Lukekaa kolmanneksi viimeinen lause.
On tämä touhua, valittajat kapinoivat puhtaampaa ilmaa vastaan!

https://eipoltetatulevaisuutta.fi/

K2: Mikä on kampanjan tavoite?

Ei polteta tulevaisuutta -kampanja haluaa poistaa metsäbiomassan uusiutuvan energian lähteiden listauksesta EU:n uusiutuvan energian direktiivissä (2009/28/EC). Me haluamme, että EU ei laske metsien biomassaa uusiutuvan energian tavoitteisiin, ja lopettaa metsien polttamisen taloudellisen tukemisen. Tällä hetkellä EU:n veronmaksajat maksavat suoraan 17 miljoonaa euroa vuodessa metsienpolton tukemiselle. Suurin osa tästä summasta menee suurille teollisuuslaitoksille. Tämän lisäksi metsienpoltto saa vielä miljardikaupalla kansallisia tukia.

Haluamme myös, että Suomi lopettaa metsäbiomassan energiapolton tukemisen ja kohdistaa energiantuotannon tuet ja verohelpotukset aidosti päästöttömille energiamuodoille. Suomi tukee EU:ssa nykyistä ilmastolle ja luonnolle tuhoisaa metsäpolitiikkaa ja on antanut verrattuna muihin EU-maihin suhteessa huomattavasti enemmän tukia puun poltolle kuin muille uusiutuville energiamuodoille.

Selvyyden vuoksi sanomme, että emme ole kieltämässä puun polttoa, vaan haluamme, että puunpoltto ei saisi enää samoja taloudellisia tukia EU-tasolla, kuin aidosti päästöttömät ja uusiutuvat energialähteet, kuten aurinko- ja tuulivoima.

4. Aluetalous ja ilmasto
4.1 Alueen nykytila ja kehitysnäkymät
Sonkajärven väestömäärä on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes tuhannella asukkaalla,

joka on viidesosa koko kunnan väestöstä. Ikääntyvää väestöä on paljon suhteessa nuoriin ja työikäisiin. Kun-
nan heikkouksia on myös korkea rakennetyöttömyys. Nämä trendit tulevat myös jatkumaan vuoteen 2030

mennessä. Kuntastrategian 2022–2025 tavoitteena ovat mm. elinvoimainen kunta ja vahva kuntatalous.
Kuntastrategiassa on elinvoiman monipuolisen kehittämisen saavuttamiseksi yhtenä toimenpiteenä listattu
uusiutuvan energian käytön lisääminen. Vahvan talouden osalta toimenpiteinä on tunnistettu investointien
pitkäjänteinen suunnittelu ja päätösten vaikutuksien huomioiminen kunnan talouteen. Tuulivoimaloiden

tuomat kiinteistöverotulot ja työpaikkojen luominen auttavat strategian tavoitteiden saavuttamisessa. Tuu-
livoimahankkeen tuomat taloudelliset hyödyt käydään tarkemmin läpi seuraavassa kappaleessa.

4.2 Vaikutus kuntatalouteen

Tuulivoimaloilla on suorat merkittävät taloudelliset vaikutukset kuntatalouteen kiinteistöverojen ja työ-
mahdollisuuksien (esimerkiksi maanrakennustyöt) kautta. Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan kiinteistö-
vero yleisellä tasolla perustuen potentiaalisten uusien tuulivoima-alueiden laajuuteen ja määrään. Muiden

taloudellisten vaikutusten osalta hyödynnetään yleisesti tuulivoimahankkeissa hyödynnettävää, yleistettyä
elinkeinovaikutusta (henkilötyövuosia). Hankkeen teknistaloudellisen arvioinnin tuloksia huomioidaan myös

tässä vaikutusten arvioinnissa. Aluetaloudelliset vaikutukset ulottuvat laajalle alueelle lähiseudulle, maa-
kuntaan ja koko Suomeen.

Erityisesti rakentamisen aikaiset aluetaloudelliset ja työllisyysvaikutukset ovat usein merkittäviä. Toiminnan

aikana hankealueen maanomistajat saavat vuokraamistaan alueista vuokratuloja ja kunta kiinteistöverotu-
loa. Työllisyysvaikutukset voidaan jakaa välittömiin työllisyysvaikutuksiin sekä välillisiin työllisyysvaikutuk-
siin, jotka aiheutuvat tuotannon ja kerrannaisvaikutuksien myötä. Etenkin rakentamisvaiheessa käytetään

runsaasti myös muiden toimialojen tuottamia välituotteita ja palveluja. Näitä ovat muun muassa koneet ja
laitteet, rakennusmateriaalit sekä kuljetus, huolto ja muut palvelut. Osa rakentamisvaiheen työstä tehdään
alueella lyhytaikaisesti oleskelevan työvoiman toimesta, mikä ei vaikuta suoraan lähialueen työllisyyteen.

Tuulivoimahankkeen merkittävimmät työllisyysvaikutukset syntyvät tuulivoimaloiden, sähköverkon ja tei-
den rakentamisen aikana.

Tuulivoimahanke on koko alueelle merkittävä investointihanke, joka toteutuessaan vaikuttaa monin tavoin

vaikutusalueensa työllisyyteen ja yritystoimintaan myönteisesti. Tuulivoimaloiden rakentamisvaiheessa työ-
tilaisuuksia tarjoutuu mm. raivaus-, maanrakennus- ja perustustöissä sekä työmaan ja siellä työskentelevien

henkilöiden tarvitsemissa palveluissa. Tällaisia ovat esimerkiksi majoitus-, ravitsemus-, kauppa- ja virkistys-
palvelut sekä vartiointi ja kuljetukset. Toimintavaiheessa tuulivoimahanke tarjoaa töitä suoraan huolto- ja

kunnossapitotoimissa ja teiden aurauksessa sekä välillisesti mm. majoitus-, ravitsemus- ja kuljetuspalve-
luissa ja vähittäiskaupassa. Tuulivoimaloiden käytöstä poistaminen työllistää samoja ammattiryhmiä kuin

rakentaminen. Arviointi on toteutettu panos-tuotosanalyysiä soveltaen ja siinä on arvioitu tarkasteltavien

hankkeiden välittömät ja välilliset vaikutukset sekä tuotannon kasvun aikaansaamat niin sanotut johdan-
naisvaikutukset, joilla tarkoitetaan tuotannon kasvusta syntyvän kulutuksen kasvun aikaansaamia suoria ja

välillisiä tuotantovaikutuksia.

Tuulivoimahankkeen maanomistajat hyötyvät hankkeesta maanvuokratulon kautta. Tuulivoimahanke hel-
pottaa myös alueen metsänhoitoa parannettujen ja kunnostettujen sekä mahdollisten uusien tieyhteyksin

kautta. Maatuulivoimalasta kertyy sen elinkaaren aikana (30 vuotta) kiinteistöveroa noin 400 000 euroa /
voimala. Maatuulivoimalassa kiinteistöverotettavaa tuloa kertyy perustuksista, tornista ja konehuoneen
rungosta. Tämä tarkoittaa, että mikäli hankealueella toteutuu 16 tuulivoimalaa, kunnalle syntyy yhteensä

noin 6,4 milj. euroa kiinteistöverotuloja tuulipuiston elinkaaren aikana. Lisäksi kunnille syntyy usein jonkin

verran kunnallisverotuloja. Vuonna 2023 Sonkajärvelle kertyi tuloveroa noin 5 073 000 euroa ja kiinteistö-
veroa noin 1 027 000 euroa. Tuulivoimaloiden ensimmäisen vuoden kiinteistövero on vaihdellut parin viime

vuoden aikana 20 000–35 000 € välillä. Huttusenlehdon tuulivoimahankkeen kokonaisinvestointikustannuk-
set ovat yhteensä noin 192 milj. euroa ja työllisyysvaikutus (suorat, välilliset) on elinkaaren aikana yhteensä

noin 2 468 henkilötyövuotta. Kokonaisinvestointikustannuksiin lasketaan mukaan mm. teiden rakentami-
nen ja parantaminen, puuston raivaus ja voimaloiden pystytys. Tuulivoimahankkeella arvioidaan olevan ko-
konaisuutena erittäin positiivisia vaikutuksia Sonkajärven aluetalouteen

Aurinkovoimalasta kertyy kunnalle kiinteistöverotuloa noin 640 000 euroa vuodessa, investoinnin koon ol-
lessa noin 125 miljoonaa euroa. Työllisyysvaikutus on noin 1500 henkilötyövuotta. Vuonna 2023 Sonkajär-
ven kunnan verotulot pienenevät sote-, palo- ja pelastustoimen uudistuksen vuoksi noin 43 prosenttia, kun

niiden rahoitus siirretään kunnilta hyvinvointialueille.

Ja rupeleista kertyy? Ei taida kummosia tulla.

Miksi niitä rupelia ei voi rakentaa taajamien lähelle ja valtateitten varteen? Olis valmiit tiet lähellä

(puhelin soepi)
-Päevee… S-järven luontoaktiivit
-Ville täältä hesasta moi!
-No hee Vilikki!
- Kuulin Silvialta että teillä on jokin proggis meneillään siellä pohjois-Savossa. Sirpa on taas reissussa joten minä aloin soittamaan. Mikä juttu se on?
- Nonnii, on ollu kyllä vähä roggista.. Myö ollaa par aekoo vastustamassa meiän mielestä yhtä ympäristön kannalta huonoo hanketta nurin. Ollaan kirjoteltu lehtiin ja sosiaallisseen metiaan. On tehty atressi. Otettu kantoo siellä ja tuolla. Hankkeen puolustajat ovat enimmäkseen hilijoo kun suattaavat suaha raetilla nokkiisa. Puolustaavat kantoosa verotuloilla. Huomiota on tullu jo sen verran että on suatu syän ja taputusemojia Ameriikasta asti. Vae olkohan se Vieremältä..
- No näinhän se menee ihan käsikirjan mukaan. Hyvä hyvä!
- Nii ja sitä jatkuvata soettelua ja ennakkovalitusta piättäjille varsinnii myöhään illalla. Ykssii jo noetu ettee muista apteekista kantoo melatoniinia nii paljoo mitä tarvihtis ku saen sen sillon uamuyöllä tuas asian tiimoelta heräteltyä.
- Mitäs vaikutuksia tuolla hankkeelle sitten olisi?
- No, ollaa tultu siihen tulokseen että miltee asumaton korpi muuttus asumiskelvottomaks. Maesema pillaantus. Luonnossa liikkumine ja sammoelu loppus tykkänää. Ja sitä kaatta emäntiin marjastus. Jootus rakentammaan teetä ja hakkoomaan linjoja. Arvellaa vahvasti että suettii kulukis mutkille. Väläkkyviä valoja näkys. Tulis melua, kuulus lappoen suihketta ja turpiinin murinoeta Nii ja se se vasta paras iän olis jota ee ies kuuliskaan. Se joku infrapunaultravioletti.. Kiinteistöjen arvo romahtas. Eehän myö nyt tämmöstä hyväksytä.
- Kyllä tuommoinen kaivoshanke pitäisi saada ehdottomasti kaadettua, kuulostaapa pahalta.
- Mikkää kaevoshanke.. Suunnittelloovat tuulvoemoo ja aarinkoenergiakenttee tuonne kunnan itänurkkaan. Joku hypritihanke kaeken kukkuraks. Minun mökki on het siinä vaikutusalueen ulkopuolella. Rupelin hät hättee ehkä erottas kun oekeen tarkasti tiiraelis siitä metän läpi ennakkosuunnitelmiin mukkaan. Vuan häerihtöö se silti, kun tuommosta ees suunnitellaa. Ku muuttii iha varalta valittaavat. Pittää aena varuilta valittoo ettee vuan myöhästy mistää. Eekö se oo näen pelanna?
- …Te valitatte siellä pohjois-Savossa tuulivoimasta ja aurinkoenergiasta..?
- Nii myö tehhään!! Joku osas vielä paljastoo huoltoaseman pihamualla että ne ropelin asentajat on kovinnii atleettisia könsikkäitä. Kapuaavat päevästä toeseen tikkaeta pitkin. Nosteloovat mutterlaatikoeta ja niitä kanteloovat. Eevätkä oo ylpaenosia. Tiiä vaekka tänne tullessaa veesivät meeltä naeset ja joesivat kaekki viinat jos tuo hanke mänis läpi. Mitenkähä muute se tippumisvuara sieltä tolopan nokasta jos olis vähä maestissa eelisillan jäliltä..? Kaet niillä jottii valjaat pittää olla. Hee kuule, nyt juolahti! Mulla ne suattas olla vähä käätetyt valjaat jootilaana tuolla aatotallin ylisillä kävynkerruun jäliltä. Oeskoon sulla tarvetta?
- Hei… ei tämä nyt näin mene. Puolueen yhtenäinen kanta on suosia juuri näitä uusiutuvia energiamuotoja. Tarkoitus vähentää ilmakehään hiilidioksidipäästöjä. Puunkin polttoa ollaan ajamassa alas.
Kuulkaapas nyt:
Putinin julma hyökkäyssota Ukrainaan on aiheuttanut koko Euroopan laajuisen fossiilienergian kriisin ja energian hintojen nousun kestämättömälle tasolle. Suomi on välttynyt kaikkein pahimmilta seurauksilta, koska olemme panostaneet hyvissä ajoin kohtuuhintaiseen uusiutuvaan energiaan.
Viimeistään tämä sota ja sen aiheuttama energiakriisi tekevät selväksi, että fossiilisista polttoaineista pitää irtautua nopeasti. Nyt on entistä tärkeämpää jatkaa investointeja vihreään siirtymään ja edistää kotimaisen uusiutuvan, hajautetun ja päästöttömän energian tuotantoa. Muuten fossiilienergian hinnan heilahtelu ja kansainväliset jännitteet tulevat osumaan ihmisten kukkaroihin myös tulevina vuosina.
Tämän olemme myös velkaa lapsillemme ja luonnolle: ilmastokriisin rajoittaminen puoleentoista asteeseen on meidän sukupolvemme tehtävä. Nyt ei ole aika jarruttaa ilmastotoimissa, vaan päinvastoin kiihdyttää.
Vihreiden visiona on planeetan kannalta kestävä energiatalous. Energiantuotannon päästöjä on vähennettävä kohti tilannetta, jossa hiiltä sidotaan päästöjä enemmän, eli päästöt ovat negatiiviset.
Samaa viestiä kuuluu myös suomalaisen elinkeinoelämän suunnalta: yritykset haluavat johdonmukaisia ja rohkeita ilmastotavoitteita. On tärkeää, että ilmastotoimien tekeminen jatkuu myös tulevan hallituskauden aikana. Poliitikkojen on annettava selkeä signaali elinkeinoelämälle, että vihreät investoinnit kannattavat jatkossakin. Vain johdonmukaisella ja tiukalla ilmastopolitiikalla voimme tehdä Suomesta puhtaan teollisuuden suurvallan.
Energiamurroksen ratkaisijoilla on käsissään suuret markkinat, sillä toimivilla energia- ja ilmastoratkaisuilla on huutava kysyntä eri puolilla maailmaa. Murros näkyy Suomessa jo lukuisten vetytalouden investointien muodossa sekä siinä, että tuulivoima on tällä hetkellä yksi eniten Suomeen investointieuroja tuovista teollisuudenaloista.
(jatkuu)

Energia on jokapäiväinen ja arkinen asia: lämmitämme kotiamme, valaisemme sen sähköllä ja liikumme esimerkiksi kodin ja työpaikan tai opiskelupaikan välillä. Erilaisten ratkaisujen saatavuus kuitenkin vaihtelee alueittain ja ihmisten välillä: harvaan asutuilla alueilla ei ole joukkoliikennettä ja sähköautojen hinnat ovat vielä monien saavuttamattomissa.
Vihreiden visiossa keskeisessä roolissa ovat tuuli ja aurinko. Tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto vaihtelevat sään mukaan, joten energiankulutuksen joustavuutta on lisättävä yhtä jalkaa uusiutuvien kasvun kanssa, muuten siirtymä ei onnistu. Kulutuspiikkien alentamiseksi on kehitettävä uusia keinoja lisätä sähkönkulutuksen joustoja ja varastoida sähköä käytettäväksi silloin, kun sitä on vähän tarjolla. Sähkön avulla tuotettavat polttoaineet, lämpö ja vihreä vety ovat merkittävä osa ratkaisua, ja Suomeen onkin suunnitteilla hankkeita jo miljardien eurojen edestä. Aurinkosähkön lisääminen tukee kasvavaa tuulivoimaa, sillä vuositasolla aurinkosähkö tasaa tuulivoiman vaihtelua.
Jotta tuulella tuotettua energiaa olisi paremmin tarjolla eri aikoina, tulee sitä rakentaa tasaisesti eri puolille maata ja merelle. Itä- ja Etelä-Suomessa odotellaan yhtä isoja tuulivoiman investointeja kuin Länsi-Suomeen on jo saatu, sillä kunnat hyötyvät investoinneista mm. kiinteistöveron kautta. Rakentamisen esteitä esimerkiksi kantaverkkoon, infrastruktuuriin ja puolustusvoimien tutkavalvontaan liittyen on määrätietoisesti purettava. Luvituksesta on tehtävä sujuvaa ja vaikutukset luontoon samaan aikaan huomioidaan. (Vihreiden energiavisio 2035)
Näinhän tämä on piirikokouksissakin sovittu toteutettavaksi?
- Kylläpä oel hyvät visiot ja perusteet. Ihan lastennii puolesta. Näehän se pitäs varmaan tulevaesuuvessa männäkkii... Vua eehä myö muute van kun on se mökkikii.. Iha vuan varalta vastustettaan..
- ….Tuut tuut tuut tuut…..
- Minkäköhän takia se katkes. Liekö virta loppunna.
Samapa tuo. No, taijampa lähtee tästä saanan lämmitykseen. Jos kylypee ropsaattas tänä iltana Viäntäs kiukaan vaehteeks tääsille. Ollu nuita tuulisia vuorokaasia. Sähkökii on tuas vaehteeks halapoo.
Mistäköhän se sekkii oekeen johtunoo.

Ai että. Vihreiden kannatuslukemat onkin huikeat. 😅😅 Nyt vaan istumaan mannerheimintielle. Eiku prkl onkin liian kylmä, hipit makaa mieluummin sisällä. Keväämmällä sitten.

Rivien välissä ironiaa seassa

Ehdottomasti tuulivoimaloita Sonkajärvellä!!!
Lapissa ja länsirannalla missä niitä on paljon eivät haittaa asukkaita tai matkailijoita. Matkailu on sielä iso elinkeino ja valveutuneet matkailijat ymmärtävät tuulivoiman arvon.

Sonkajärven On mentävä eteenpäin ja tartuttava tähän tilaisuuteen. Kunnalle tulisi veroeuroja ja saataisiin kehitettyä esim. matkailua.

Kunta saisi noin miljoonan verotuloja vuoteen tuosta hankkeesta. Jos mietitään vaihtoehto B:tä että tuo rahasumma saataisiin verotulona erämatkailusta jonkin osakeyhtiön kautta niin lasketaan. Osakeyhtiön verokanta on 20 % yrityksen tuloksesta.
20%=1000000 euroa niin 100 %=5000000 euroa. Tuo 5 miljoonan tulos tehtäisiin vaikka 10 % liikevoittomarginaalilla. Liikevaihtoa yrityksellä pitäisi olla siis 50 miljoonaa vuodessa!
Jos jokainen asiakas ostaisi tuotetta/palvelua 50 eurolla niin kävijöitä pitäsi olla miljoona vuodessa. Kyllä olisi ralli jyrkäntiellä. Laskekoon joku muu paljonko tämä taas tuottaisi päästöjä kun ollaan kerta huolissaan että luonto pilaantuisi tuulivoimasta. Matkailu, mökkeily ja energiahanke mahtuu samalle alueelle.

tuulivoimalla rahotettas matkailua montakohan sataa tonnia nyt uppoaa

Järjen ääni voitti.

Paskan marjat

Sekin sukevalainen kehitysvammaisen näköinen valtuutettu väänteli naamaansa kuin downin syndroomainen eilisessä kokouksessa.

Noinko ottaa äänestystulos pattiin

Meidän pitää kehittää Itä-Suomea omilla investoinneilla.

Haavisto kertoo, että hän puolustaisi Itä-Suomen investointeja ja edistäisi tuulivoiman rakentamista alueella. Itään tulisi myös saada vihreän sähkön tuotantoa ja vetytaloutta, Haavisto sanoo.
IS