Ateismista tietävälle

Ei täällä kukaan tiedä ateismista mitään sehän on melkeinpä mitätöntä, ei uskota jumaliin vaikka pieru pääsisi, siinä kaikki.

Ateisteilla ei ole mitään yhteisesti hyväksyttyä koodistoa, mutta suurin osa Suomen ja tämän palstan ateisteista pitää hyväksyttävänä juopottelun, huoraamisen, varastamisen, näpistelyn (työnantajalta), väkivallan, kannabiksen pössyttelyn, syrjinnä, sortamisen, omaisuuden ryöstöt, tapot ja murhat, kunhan vain uhrina ovat kristityt uskovaiset ja tekijöinä joko ateistit tai muslimit, joita ateistit rakastavat ihan perkeleesti.

<<Onko ateisteille ihmisen seksuaalinen suuntautuminen tärkeämpi, kuin se, että edustetaan ateistisia arvoja, jos on jotkin vaalit ja ihminen on ehdokkaana?>>

Ei ole mitään ateistisia arvoja tarkalleen ottaen, koska ateismi tarkoittaa vain, että ei usko Jumalaan. Tarkoitatko kenties sekulaareja ja humanistisia arvoja joita ateistit usein kannattaa?

Seksuaalinen suuntautuminen on tärkeä niille jotka uskoo identiteettipolitiikkaan. En usko, että identiteettipolitiikka liittyy mitenkään erityisesti sekularismiin tai humanismiin, ja monet ateistit on identiteettipolitiikkaa vastaan.

<<Ateistit ovat aina kertoneet palstalla, että teismien, eli teistisesti tuntevien ihmisten,>>

Tarkoitat varmaan teistejä. Lisäksi teismi ei ole tuntemus, se on uskomus.

Homous on Jumalalle kauhistus!

Tiedoksi avaajalle; olen ateisti enkä usko jumalaasi enkä mhinkään huuhaaseen mitä raamattusi horisee. Mitä hemmetin koodistoa? 🤣Ei mulla muuta.

Ihmisten seksuaalinen suuntautuminen ei liity mitenkään ateismiin.
Vaaleissa ihmiset äänestävät poliittisen "suuntautumisensa" mukaisesti.

Ei ole olemassa kuin "normaali" moraalijärjestelmä ja oikeuskoodisto, joihin uskovaiset lisäilevät jotain omia seksuaalisia sääntöjä ja rajoituksia.

En ymmärrä tuollaista "hahmojen esittelyä". Mitä se tarkoittaa?

Moraalijärjestelmät ja oikeuskoodistot ovat usein hyvin samankaltaisia. Eri asioita vain arvotetaan eri tavoilla. Lainsäädäntö ei aina pysty tarkasti seuraamaan moraalia, eikä kaikkea voi laeilla säätää.

Koodistoni on uskoa todellisuteen. Historia friikkinä tutustunut muinaisiin kultuureihin ja jumaltarustoihin, myöskin raamattuun, kaikki jumaltarinat on ihmisten mielikuvitusta.

"Ei vaan kristityksi kääntyneet entiset ateistit kertovat entisestä elämästään ja ystävistään, jotka kaikki olivat ateisteja ja ne ovat vieläkin, jotka eivät ole kääntyneet."


Eiköhän tämä kerro nykyisistä uskovaisista enemmän

Suomalaisista kristinuskon Jumalaan uskoo n. 20%. Vastasyntyneistä kukaan ei usko yhteenkään jumalaan, ateismi on synnynnäinen ominaisuus. Se, että suomalaisista n.20% uskoo kristinuskon Jumalaan, on lapsuuden aivopesun syytä.
Sukupuolinen suuntaus on myös synnynnäinen ominaisuus.

Uskonnot vääristävät ateistien kuupan.
Se yksi herne poukkoilee. Sinne tänne.

Uskonnot vääristävät kuupan.
Se yksi herne poukkoilee. Sinne tänne.

Voit aloittaa lukemalla Thomas Hobbesia, joka oli valistuksen ajan filosofeista eräs ensimmäisistä, jotka hylkäsivät opin universaalista (jumalallisesta) moraalista.

Thomas Hobbesin moraalifilosofia keskittyy yhteiskunnallisen järjestyksen perusteluihin. Hänen mielestä luonnontila, jossa ihmiset elävät ennen yhteiskunnan syntyä, on "kaikkien sota kaikkia vastaan" -tilanne. Tässä tilanteessa elämä on ”eläimellistä, raakaa ja lyhyttä”.

Luonnontila: Ihmisen luonnollinen tila on sodan tila, jossa jokainen ihminen on toiselle ihmiselle uhka. Tässä tilanteessa vallitsee pelko, epäluulo ja väkivalta.

Luonnonlait: Rationaaliset periaatteet, jotka auttavat välttämään luonnontilan kaaosta. Esimerkiksi pyrkimys turvallisuuteen ja rauhaan.

Yhteiskuntasopimus: Ihmiset sopivat luopuvansa luonnollisista oikeuksistaan suvereenin hallitsijan hyväksi. Tätä kautta he saavuttavat turvallisuuden ja järjestyksen.

Moraali: Moraaliset arvot ovat peräisin luonnonlaeista ja yhteiskuntasopimuksesta, eivät jumalalta.

Lakien noudattaminen: Lakien noudattaminen on moraalista, koska se on välttämätöntä yhteiskunnallisen järjestyksen säilyttämiseksi. Suvereenin laatimat lait määrittävät hyvän ja pahan.

Oikeus ja väärä: Hyveet ja paheet määritellään sen mukaan, tukevatko ne vai heikentävätkö järjestystä ja vakautta. Esimerkiksi tottelevaisuus suvereenille on hyve, kun taas kapina on pahe.

Huomionarvoista on, että Hobbes kirjoitti ennen nykymuotoisen demokratian syntyä, joten hänellä yhteiskuntasopimus tarkoittaa vallan ja lain luovuttamista monarkille, jonka vastuuna on ylläpitää alaistensa turvallisuutta. Hobbes kuoli 1679.

Sata vuotta Hobbesin kuoleman jälkeen valistusfilosofian hengessä laadittu Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus 1(776) on nykymuotoisen demokratian ja ihmisoikeuksien eräs keskeisimmistä dokumenteista. Se toteaa mm.

Kaikki ihmiset ovat luotuja tasa-arvoisiksi: Julistuksen alussa todetaan, että "kaikki ihmiset ovat luotuja tasa-arvoisiksi" ja että heillä on "Luojansa antamia tiettyjä luovuttamattomia oikeuksia", kuten "elämä, vapaus ja onnen tavoittelu". Tämä väite muodosti perustan amerikkalaisen demokratian ja yksilön oikeuksien periaatteelle.

Hallitus saa valtansa hallituilta: Julistuksessa todetaan myös, että "kaikki oikeudenmukainen valta perustuu hallittujen suostumukseen". Tämä väite korosti kansanvaltaisen hallituksen periaatetta ja sitä, että hallitus on vastuussa kansalaisilleen.

Yksilön oikeudet: Julistus sisältää myös useita väitteitä yksilön oikeuksista, kuten oikeuden elämään, vapauteen ja omaisuuteen. Se suojaa myös sananvapautta, uskonnonvapautta ja oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Nämä väitteet muodostivat perustan Yhdysvaltain perustuslaille ja Bill of Rightsille.

Ranskan suuri vallankumous (1789) kamppaili yhteiskuntasopimukseen ajatuksen vapaudesta, veljeydestä ja tasa-arvosta, sekä uskonnon vapaudesta.

Moraali on yleensä opittu sukupolvet ylittävä, kirjoittamaton tai kirjoitettu kokoelma sääntöjä, joiden tarkoituksena on taata yhteiskuntarauha ja ihmisten turvallisuus. Jokaisella kulttuurilla on omanlaisensa moraalinen järjestelmä, mutta useimmat tunnustavat henkilön ja omaisuuden koskemattomuuden. Moraalinen järjestelmä on osa kulttuurin kollektiivista "muistia ja oikeudentajua"; se on voinut elää ja kehittyä kulttuurin sisällä vuosisatoja jatkuen sukupolvelta seuraavalle, niin, että tietyt moraaliset säännöt ovat taaperoiästä alkaen istutettu syvälle selkärankaan.