metsien suojelu

Niinpä,

hyvin usein maalta kaupunkiin muuttaneet ihmiset juurikin heti huomaavat kuinka luonto ympärillä tuhoutuu ja sitä jatkuvasti tuhotaan. Syyllinen tai maksaja toki pyritään löytämään muualta, vaikka maalta.

Ei huomata että juurikin kaupungeissa eniten tarvitaan luonnon antimia, ruokaa, energiaa, materiaaleja, turhanpäiväisiä tuotteita, välineitä, koneita, laitteita ja vaikka kulkuneuvoja matkailuun, luonnossa lomailuun ja huvitteluun.

Lienee huono omatunto siitä kaikesta?

Anonyymi kirjoitti:

Niinpä,

hyvin usein maalta kaupunkiin muuttaneet ihmiset juurikin heti huomaavat kuinka luonto ympärillä tuhoutuu ja sitä jatkuvasti tuhotaan. Syyllinen tai maksaja toki pyritään löytämään muualta, vaikka maalta.

Ei huomata että juurikin kaupungeissa eniten tarvitaan luonnon antimia, ruokaa, energiaa, materiaaleja, turhanpäiväisiä tuotteita, välineitä, koneita, laitteita ja vaikka kulkuneuvoja matkailuun, luonnossa lomailuun ja huvitteluun.

Lienee huono omatunto siitä kaikesta?

Lue lisää

🛑Niinpä, silti edes ympäristöministeriön myöntämä Kansallinen kaupunkipuisto-status ja kaupungin sitoutuminen siihen ei estä ahneutta!
🌲Torstaihin 14.9. asti aikaa allekirjoittaa tämä, KIITOS jos allekirjoitatte!💙💙💙

https://www.adressit.com/hangon_casinopuiston_sailyttaminen

Aivan niin. En kuitenkaan ole vielä vuosikymmenien aikana tavannut ehkä yhtään metsänomistajaa tai ns. luonnonsuojelijaa joka olisi tehnyt oikeasti mitään merkittävää työtä luonnon hyväksi, istuttanut tuhattakaan puun tainta, kitkenyt rikkaruohoja, raivannut vesakoita, hankkinut ruokansa kasvimaalta jne...

Tosin heitä on usein näkynyt nuotiolla paistamassa makkaraa, juomassa olutta, telttailemassa, patikoimassa valmiilla poluilla, ajelemassa sähköpyörillä tunturin rinteillä, päristelemässä mönkijöillä, moottorikelkoilla tai vesijeteillä järvillä, palauttamassa metalleja ja muoveja takaisin luontoon tölkkien, muovirasioiden, jne. muodossa.

Ne jotka oikeasti haluavat suojella tai hallita luontoa, vaikka metsiä, on syytä ostaa kohde, laittaa rukkaset käteen ja alkaa oikeasti töihin. Se on uskottavaa toimintaa puheen sijasta.

Anonyymi kirjoitti:

Aivan niin. En kuitenkaan ole vielä vuosikymmenien aikana tavannut ehkä yhtään metsänomistajaa tai ns. luonnonsuojelijaa joka olisi tehnyt oikeasti mitään merkittävää työtä luonnon hyväksi, istuttanut tuhattakaan puun tainta, kitkenyt rikkaruohoja, raivannut vesakoita, hankkinut ruokansa kasvimaalta jne...

Tosin heitä on usein näkynyt nuotiolla paistamassa makkaraa, juomassa olutta, telttailemassa, patikoimassa valmiilla poluilla, ajelemassa sähköpyörillä tunturin rinteillä, päristelemässä mönkijöillä, moottorikelkoilla tai vesijeteillä järvillä, palauttamassa metalleja ja muoveja takaisin luontoon tölkkien, muovirasioiden, jne. muodossa.

Ne jotka oikeasti haluavat suojella tai hallita luontoa, vaikka metsiä, on syytä ostaa kohde, laittaa rukkaset käteen ja alkaa oikeasti töihin. Se on uskottavaa toimintaa puheen sijasta.

Lue lisää

Vai et. Katsomalla kartaa, huomaat että moni metsänomistaja on luopunut talousmetsien hyödyn maksimoinnista ja perustanut luonnonsuojelualueen. Useimmat metsänomistajat suhtatuvat nykyään kieleteisesti maan auraamiseen ja pyrkivät muokkaamaan sitä mahdollisimman vähän.

Nämä olutta juovat koneillaan päristelevät sotkijat eivät tietenkään ole luonnonsuojelijoita.

Suomessa puiden istuttamista tehdään juuri tehometsätalouden vuoksi ja kaikki mitä esiotät luonnonsuojelun nimissä on tehometsätaloutta, ei luonnonsuojelua. Kasvimaat eivät liity millään tavalla luonnonsuojeluun.

Se on tosi, ryteköissä on paljon puita, ne pitäisi pikimiten raivata kuntoon, jolloin ne kasvaisi tehokkaasti ja nielisisvät hiiltä tehokkaasti....hopihopi raivaamaan tai harventamaan, sieltä saa paljon hakepuuta joilla Pääkaupunkimmekin lämpiää.

Niin mikä on metsänomistajan oikeus ja onko hänellä myös vastuu .

Anonyymi kirjoitti:

Niin mikä on metsänomistajan oikeus ja onko hänellä myös vastuu .

Edellä ilmeisesti vihervassariporukka kovin moittii Suomen metsiä tietämättömyydessään.
Tosiasiahan on että Suomen metsät voivat paremmin kuin koskaan.
Puuston määrä 2505 miljoonaa m3 on suurin kuin koskaan ja on kasvanut vuodesta 1950 lähtien 66 % eli yli miljardi m3 ja myös sen järeys on kasvanut..
Koska se on kasvanut niin myös sen hiilensidontakyky on lisääntynyt vastaavasti
Vuodesta 1970 lukien on vuotuinen poistuma ollut pienempi kuin vuotuinen kasvu ja esimerkiksi vuonna 2020 metsien puuston kasvu oli yli 100 miljoonaa m3 ja puuston määrä lisääntyi 11 miljoonaa m3.

Anonyymi kirjoitti:

Edellä ilmeisesti vihervassariporukka kovin moittii Suomen metsiä tietämättömyydessään.
Tosiasiahan on että Suomen metsät voivat paremmin kuin koskaan.
Puuston määrä 2505 miljoonaa m3 on suurin kuin koskaan ja on kasvanut vuodesta 1950 lähtien 66 % eli yli miljardi m3 ja myös sen järeys on kasvanut..
Koska se on kasvanut niin myös sen hiilensidontakyky on lisääntynyt vastaavasti
Vuodesta 1970 lukien on vuotuinen poistuma ollut pienempi kuin vuotuinen kasvu ja esimerkiksi vuonna 2020 metsien puuston kasvu oli yli 100 miljoonaa m3 ja puuston määrä lisääntyi 11 miljoonaa m3.

Lue lisää

Loputtomasti ei tuokaan voi kasvaa. Jossain vaiheessa tulee piste ettei kuutioita tule enää lisää.

Anonyymi kirjoitti:

Loputtomasti ei tuokaan voi kasvaa. Jossain vaiheessa tulee piste ettei kuutioita tule enää lisää.

Tuo on tosiasia.
Mielenkiintoista olisi löytää se metsien taso jossa olisi mahdollisimman paljon puuta ja samalla sen kasvu ja hiilensidonta olisi mahdollisimman suurta.
Sehän tiedetään että suurin kasvu- ja hiilensidontaikä on n. 30-50 vuoden iässä.
Siksi Lukekin totesi että pohjoissuomessa on metsät ohittaneet tämän parhaan kasvu- ja hiilensidontaiän lähinnä siksi että siellä on suuria suojelualueita.
Kun nyt vaaditaan 30 % metsistä suojeltavaksi niin onkohan kukaan esittäjistä laskenut paljonko Suomen metsien hiilensidonta ja kasvu vähenee?

Niinhän ne näkyy kaikki lakkolaisetkin ajattelevan että rahaa, rahaa.

Jos hiilensidontaa pidetään tärkeänä niin edellisessä kirjoituksessa mainitun kysymyksen lisäksi olisi ratkaistava 29.5. klo 22,14 esitetty asia eli metsien käytössä ja hoidossa olisi löydettävä se taso jolloin ne mahdollisimman paljon sitoisivat hiiltä.
Varmaa on että kokonaispoistuma jossa teollisuushakkuut ovat mukana eivät saa ylittää ylittää vuotuista kasvua mutta ei myöskään metsien keskimääräinen ikä saisi ylittää parhaan hiilensidonnan ikää.
Kun näin on niin tähän ei sovi myöskään suurien suojelualueiden vaatiminen sillä jo nyt nämä alueet ovat pohjoissuomessa aiheuttaneet hiilensidonnan vähenemistä.

Totuus on kuitenkin se että metsän paras kasvu- ja hiilensidontaikä on n. 30-50 vuotta,
Sen jälkeen kasvu alkaa hidastua .
Se tieto että suojelualueilla hiilensidonta on heikentynyt löytyy Luken tutkimuksesta jossa todetaan etä pohjoissuomessa jossa on paljon suojelualueita on metsien kasvu ja hiilensidonta vähentynyt koska puusto on ohittanut parhaan hiilensidontaiän .
Edellä tehtiin mielenkiintoinen kysymys eli mikä on se metsien tila jolloin se eniten kasvaa ja sitoo hiiltä.
Selvää on että metsä pitäisi saada kasvamaan mahdollisimman paljon esim. lannoituksella ym.
Toiseksi kokonaispoistuma ei voi olla suurempi kuin kasvu ainakaan keskimäärin.
Mutta ei myöskään loputtomiin voi puuston määrään lisäys lisätä kasvua ja hiilensidontaa.

Anonyymi kirjoitti:

Totuus on kuitenkin se että metsän paras kasvu- ja hiilensidontaikä on n. 30-50 vuotta,
Sen jälkeen kasvu alkaa hidastua .
Se tieto että suojelualueilla hiilensidonta on heikentynyt löytyy Luken tutkimuksesta jossa todetaan etä pohjoissuomessa jossa on paljon suojelualueita on metsien kasvu ja hiilensidonta vähentynyt koska puusto on ohittanut parhaan hiilensidontaiän .
Edellä tehtiin mielenkiintoinen kysymys eli mikä on se metsien tila jolloin se eniten kasvaa ja sitoo hiiltä.
Selvää on että metsä pitäisi saada kasvamaan mahdollisimman paljon esim. lannoituksella ym.
Toiseksi kokonaispoistuma ei voi olla suurempi kuin kasvu ainakaan keskimäärin.
Mutta ei myöskään loputtomiin voi puuston määrään lisäys lisätä kasvua ja hiilensidontaa.

Lue lisää

Metsien hiilensidonta on hätävale jolla ostetaan aikaa sille ettei lomalentoja ja muuta kerskakulutusta tarvitsisi lopettaa.