Katselin FISin tietokannasta mäkihyppääjä Jari Puikkosen uran palkintopallisijoituksia ja heräsi heti kysymys että miksi mies menestyi lahjakkuutensa nähden kovin vaatimattomasti? Hän oli kuulemma joillain osaalueilla jopa Nykästä lahjakkaampi mutta silti menestys jäi varsin laihaksi.
Alla pientä vertailua jonka tein.
Voitot. MaailmanCup, MM, Olympia : Puikkonen : 11. Nykänen 63.
Palkintopallisijoitukset MaailmanCup, MM, Olympia. Puikkonen 31. Nykänen 107.
Ero miesten välillä oli aivan valtava koska kyseessä oli suurinpiirtein samantasoiset urheilijat fyysisesti. Nykänen voitti tuplasti enemmän kuin mitä Puikkonen oli edes palkintopallilla. Ilmeisesti Puikkosen valmentaja ei ollut aivan tehtäviensä tasalla. Menetimme mahdollisesti monta kaksoisvoittoa juurikin siihen että Puikkosesta ei saatu ulosmitattua hänen osaamistaan.
MIksi Jari Puikkonen ei menestynyt?
107
2770
Vastaukset
- Anonyymi
Nykysin Lahen kaupungin suojatyöpaikassa.
- Anonyymi
Vastasitko apukoulussakin aina eri asiaan mitä kysyttiin .Kysymys kuului miksi Puikkonen ei pärjännyt niin hyvin kuin olisi pitänyt,eikä missä hän nykyisin on töissä.
- Anonyymi
Työntäkää se suojatyöpaikkanne hanuriinne näiden esittäjät. Sitäpaitsi eläkkeellähän tuon jo olla pitäisi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Työntäkää se suojatyöpaikkanne hanuriinne näiden esittäjät. Sitäpaitsi eläkkeellähän tuon jo olla pitäisi.
Orpo hoputtaa töihin etuudet poistoon.Laiskaat tarvitse mitään siksihän lakotkin,kun työelämäheikennykset ehkä 12 tuntiset työt ilman lisiä ja tukia ja avustuksia.
- Anonyymi
Huono urheilija ei menesty, vaikka olisi huippuluokan valmentaja.
- Anonyymi
3 eri olympialaisissa mitali ei mun mielestä mikään paska suoritus ole
- Anonyymi
Tottakai Puikkonen menestyi ihan OK, ei siitä ole kysymys. Nyt onkin kysymys siitä että miksi hän ei saavuttanut enempää urallaan. Mies oli Nykäsen ja Weisflogin tasoinen lahjakkuus mutta hän ei voittanut Maailmancupia, ei mäkiviikkoa, ei henk.koht Olympiakultaa Jotain tehtiin väärin Puikkosen valmennuksessa. Nyt kun aikaa on kulunut niin näistäkin voi joku ehkä kertoa enemmän. Puikkonen oli joka tapauksessa poikkeuksellinen lahjakkuus josta ei saatu kaikkea irti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tottakai Puikkonen menestyi ihan OK, ei siitä ole kysymys. Nyt onkin kysymys siitä että miksi hän ei saavuttanut enempää urallaan. Mies oli Nykäsen ja Weisflogin tasoinen lahjakkuus mutta hän ei voittanut Maailmancupia, ei mäkiviikkoa, ei henk.koht Olympiakultaa Jotain tehtiin väärin Puikkosen valmennuksessa. Nyt kun aikaa on kulunut niin näistäkin voi joku ehkä kertoa enemmän. Puikkonen oli joka tapauksessa poikkeuksellinen lahjakkuus josta ei saatu kaikkea irti.
https://www.is.fi/urheilulehti/parhaat/art-2000009304642.html ……
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tottakai Puikkonen menestyi ihan OK, ei siitä ole kysymys. Nyt onkin kysymys siitä että miksi hän ei saavuttanut enempää urallaan. Mies oli Nykäsen ja Weisflogin tasoinen lahjakkuus mutta hän ei voittanut Maailmancupia, ei mäkiviikkoa, ei henk.koht Olympiakultaa Jotain tehtiin väärin Puikkosen valmennuksessa. Nyt kun aikaa on kulunut niin näistäkin voi joku ehkä kertoa enemmän. Puikkonen oli joka tapauksessa poikkeuksellinen lahjakkuus josta ei saatu kaikkea irti.
Koska halusi Lahden kaupungin suojatyöpaikaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tottakai Puikkonen menestyi ihan OK, ei siitä ole kysymys. Nyt onkin kysymys siitä että miksi hän ei saavuttanut enempää urallaan. Mies oli Nykäsen ja Weisflogin tasoinen lahjakkuus mutta hän ei voittanut Maailmancupia, ei mäkiviikkoa, ei henk.koht Olympiakultaa Jotain tehtiin väärin Puikkosen valmennuksessa. Nyt kun aikaa on kulunut niin näistäkin voi joku ehkä kertoa enemmän. Puikkonen oli joka tapauksessa poikkeuksellinen lahjakkuus josta ei saatu kaikkea irti.
Miksi sinä et ole koskaan ollut töissä?
- Anonyymi
Lentomäen MM-kisoissa 80-luvun alussa tapahtunut loukkaantuminen suisti Puikkosen uran sivuraiteille. Ilman sitä loukkaantumista Puikkonen olisi tapellut Jensin ja Matin kanssa aivan tasavertaisesti.
Jos meillä nyt olisi Puikkosen tasoinen mäkimies kisoissa niin hän olisi koko kansan sankari. Puikkonen kuitenkin voitti yksin urallaan enemmän kuin mitä koko Suomen mäkimaajoukke on voittanut viimeisen 15 vuoden aikana. Kannattaa pitää se mielessä.- Anonyymi
hyvä huomio. onkohan koko maajoukkue, jossa on varmasti ollut kymmeniä hyppääjiä vuosien varrella, saavuttanut edes viimeisen 20 vuoden aikana sitä mitä puikkonen saavutti yksin 80-luvulla. puikkosella on jalometallia varmasti kolmanneksi eniten kaikista suomalaisista mäkihyppääjistä kautta aikojen. harmi että mies ei ole valmennusportaassa kaiketi? nyt kynnetään niin syvällä suomalaisessa mäkihypyssä että vanhojen starojen apu oli tervetullutta. nykyään ollaan onnellisia jos päästään toiselle kierrokselle.
- Anonyymi
1989 Lahden kisoissa Puikkonen oli kurko ja kingi mestari ja siellä vielä Masa oli kans mukana. Sekä edelleenkin uraa jatkava ikinuori Kasai! :)
- Anonyymi
Juu. Masa oli mukana vielä vuonna 1990, silloin tuli hopeaa lentomäestä ja SM kultaa isosta mäestä. 1991 Masa voitti vielä Jämsän Kaipolassa Keski-Suomen mäkiviikon yhden osakilpailun ja sen ansiosta hän pääsi vuoden 1991 MM-kisoihin. Sinne sitten päättyi käytännössä miehen ura. No 11 vuotta on ihan kelpo ura mäkimiehelle. Masa on edelleen ainoa mäkihyppääjä joka on voittanut MM-kultaa, Olympiakultaa, MC kokonaiskilpailun, mäkiviikon sekä lentomäen MM kultaa. On jännä homma että kukaan ei vieläkään ole pystynyt samaan vaikka arvokisoja on joka toinen vuosi. Vettori sanoi että Masa olisi ollut käytännössä voittamaton jos ei olisi kaljan kanssa pelannut niin paljon.
Kasaista ei ole tänä talvena kuulunut mitään? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juu. Masa oli mukana vielä vuonna 1990, silloin tuli hopeaa lentomäestä ja SM kultaa isosta mäestä. 1991 Masa voitti vielä Jämsän Kaipolassa Keski-Suomen mäkiviikon yhden osakilpailun ja sen ansiosta hän pääsi vuoden 1991 MM-kisoihin. Sinne sitten päättyi käytännössä miehen ura. No 11 vuotta on ihan kelpo ura mäkimiehelle. Masa on edelleen ainoa mäkihyppääjä joka on voittanut MM-kultaa, Olympiakultaa, MC kokonaiskilpailun, mäkiviikon sekä lentomäen MM kultaa. On jännä homma että kukaan ei vieläkään ole pystynyt samaan vaikka arvokisoja on joka toinen vuosi. Vettori sanoi että Masa olisi ollut käytännössä voittamaton jos ei olisi kaljan kanssa pelannut niin paljon.
Kasaista ei ole tänä talvena kuulunut mitään?https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/noriaki-kasai-50-teki-jalleen-makihyppyhistoriaa/8612416
Tässä sitä tuoretta juttua. Iloinen kaveri ja hymy kasvoilla. On kyllä kova konkari. Nostan hattua ja maljaa - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/noriaki-kasai-50-teki-jalleen-makihyppyhistoriaa/8612416
Tässä sitä tuoretta juttua. Iloinen kaveri ja hymy kasvoilla. On kyllä kova konkari. Nostan hattua ja maljaaOn kyllä kova kaveri. Toni Nieminen on nuorempi ja miestä ei ole vuosiin näkynyt kisoissa:) Toivottavasti Kasai saisi vielä kerran itsensä kuntoon ja MC pisteille.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On kyllä kova kaveri. Toni Nieminen on nuorempi ja miestä ei ole vuosiin näkynyt kisoissa:) Toivottavasti Kasai saisi vielä kerran itsensä kuntoon ja MC pisteille.
Toivotaan että mies pääsee A-maajoukkueen mukana kiertämään kisoja. Ansaitsee sen kyllä uran kruununa ehdottomasti. Sapporossa kävi. Kasai näkyy olevan saman ikäinen ex-hyppääjä Jani Soinisen kanssa. Ja hän lopetti jo 2001 Lahden kisoihin. Ja Ahosen herrakin jää taakse.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Toivotaan että mies pääsee A-maajoukkueen mukana kiertämään kisoja. Ansaitsee sen kyllä uran kruununa ehdottomasti. Sapporossa kävi. Kasai näkyy olevan saman ikäinen ex-hyppääjä Jani Soinisen kanssa. Ja hän lopetti jo 2001 Lahden kisoihin. Ja Ahosen herrakin jää taakse.
Muistankohan oikein historiasta että Kasai oli koehyppääjänä Calgaryssa 1988? Kuitenkin maailmancup ura alkoi 1988-1989. Että näin!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Muistankohan oikein historiasta että Kasai oli koehyppääjänä Calgaryssa 1988? Kuitenkin maailmancup ura alkoi 1988-1989. Että näin!
Kyllä näin oli. Miehen ura on kyllä aivan käsittämättömän pitkä. Hänelle pitäisi antaa kyllä "vilikortti" kaikkiin kansainvälisiin kilpailuihin mihin hän haluaa osallistua. Kasai toisi lisää katsojia välillä varsin tyhjiin katsomoihin. Pienestä se on kiinni etteikö vielä alkaisi lentämään. Tyyliä on mutta potkua ei tahdo enään löytyä ponnistuksessa, ehkä sinne joku lääke vielä löytyy.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä näin oli. Miehen ura on kyllä aivan käsittämättömän pitkä. Hänelle pitäisi antaa kyllä "vilikortti" kaikkiin kansainvälisiin kilpailuihin mihin hän haluaa osallistua. Kasai toisi lisää katsojia välillä varsin tyhjiin katsomoihin. Pienestä se on kiinni etteikö vielä alkaisi lentämään. Tyyliä on mutta potkua ei tahdo enään löytyä ponnistuksessa, ehkä sinne joku lääke vielä löytyy.
Kyllä Kasai ansaitsee paikkansa Japanin A-maajoukkueessa. 35v mökihypyn uraa alla. No jospa Ylen UrheiluStudio tekisi hänestä juttua/haastattelua että mikä miehellä tilanne
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä Kasai ansaitsee paikkansa Japanin A-maajoukkueessa. 35v mökihypyn uraa alla. No jospa Ylen UrheiluStudio tekisi hänestä juttua/haastattelua että mikä miehellä tilanne
Kyllä Kasai pitäisi kutsua Suomen mäkiin hyppimään ja treenaamaan. Hänellä faneja sekä seuraajia löytyy. No tämä nyt oli oma villi ajatus jos ei nyt näissä tulevissa MM-kisoissa nähdä tuota keltamusta asuista konkaria.
- Anonyymi
Nykäsen kovin saavutus on vuoden 1986 maailmancupin voitto. Mies antoi koko alkukauden tasoitusta kun ei ollut kunnossa ja olut virtasi. Mäkiviikoltakin mies potkaistiin pellolle kesken turneen. Muistan kun pikkupoikana tammikuun alussa 1986 seurattiin Matin touhuja Laajavuoressa Jyväskylässä. Mies treenasi siinä pienessä nyttyrässä kadoksissa ollutta hyppyään kuntoon joka saakelin päivä melkein kaksi viikkoa. Ei edes käynyt isossa betonissa. Mies palasi 11 pv tammikuuta 1986 Harachovissa takaisin turneelle ja voitti heti, koko loppukausi oli yhtä podiumia. 13 kertaa palkintopallilla joista 7 voittoa. Vettori jäi lopulta taakse ja MC kannu tuli Suomeen. Silloin Masa näytti että mikä mies hän on parhaimmillaan. Aina antoi nimmareita ja jutteli, Masa oli selvinpäin mukava mies. vieläkin on Masan fanikortteja tallessa.
- Anonyymi
Ei osannu kuulemma hiihtää niin pyydettihin suksimaha vittuhun. Sisäpiirin tietoa.
- Anonyymi
Miten voi suksia jos ei osaa hiihtää?
- Anonyymi
Kuulostaa ihan Popedan Suksi biisin sanomalta..
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuulostaa ihan Popedan Suksi biisin sanomalta..
Puikkosen chrash 1981 ei tapahtunut lentomäessä. Hyppyhän oli 135 m. Luokkaa. Ei se lentomäessä olisi ollut tuolloinkaan ylipitkä. Paikkakunta Planica yhdistyy monien mielessä lebtomäkiin.
Mutta ei tuo Puikkosen ura surkea ollut. 1980 olympiapronssia, 1981 MM-kulta lentomöestä, 1981 Mm-hopeaa, 1984 olympiapronssia, 1985 Mm-hopeaa ja 1989 suurmäen maailmanmestaruus. 2 kertaa 3 parhaan joukossa Saksan - Itävallan mäkiviikolla. Ei nyt ihan surkea ura. Nuo saavutukset siis henkilökoht. Kisoista. Menestystä ja erityisesti pitkiä hyppyjä olisi voinut tulla enemmänkin ellei v. 1981 olisi tapahtunut Planicassa jotakin...
. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Puikkosen chrash 1981 ei tapahtunut lentomäessä. Hyppyhän oli 135 m. Luokkaa. Ei se lentomäessä olisi ollut tuolloinkaan ylipitkä. Paikkakunta Planica yhdistyy monien mielessä lebtomäkiin.
Mutta ei tuo Puikkosen ura surkea ollut. 1980 olympiapronssia, 1981 MM-kulta lentomöestä, 1981 Mm-hopeaa, 1984 olympiapronssia, 1985 Mm-hopeaa ja 1989 suurmäen maailmanmestaruus. 2 kertaa 3 parhaan joukossa Saksan - Itävallan mäkiviikolla. Ei nyt ihan surkea ura. Nuo saavutukset siis henkilökoht. Kisoista. Menestystä ja erityisesti pitkiä hyppyjä olisi voinut tulla enemmänkin ellei v. 1981 olisi tapahtunut Planicassa jotakin...
.Puikkonen ja Nykänen olivat muuten kolme kertaa samanaikaisesti arvokisojen henkilökohtaisen kilpailun palkintopallilla. V. 1984 Sarajevon olympialaisten pikku mäessä / v. 1985 Seefeldin MM-hiihtojen suurmäessä ja v. 1989 Lahden MM-HIIHTOJEN suurmäessä. Näistä Puikkonen oli Nykästä edellä 1985 ja 1989. Nykänen 1984.
Puikkosen uran loistokkuus hakee vertaistaan juuri Planica 1981 - tapahtumien vuoksi. Itse nostaisin esille myös Puikkosen nousun v. 1984 Sarajevon pikkumäessä. Sijoitus 1. Kierroksen jälkeen ei ollut 20 joukossa... Lopputuloksena olympiapronssi.
Ei Puikkosta voi Nykäseen verrata. Matti on omaa luokkaansa. Mutta Ahosen Janne onkin jo hankalampi vertauskohde. Toisaalta Ahosella maailmanmestaruus sekä suurmäessä että pikkumäessä / Ahosen 5 Keski - Euroopan mäkiviikon voittoa on ylittämätön saavutus. Mutta Ahonen ei saavuttanut henkilökoht. Olympiamitalia [vrt. Puikkosen 2 mitalia] eikä lentomäen maailmanmestaruutta [vrt. Puikkosen MM-kulta lentomöestä 1981]. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Puikkosen chrash 1981 ei tapahtunut lentomäessä. Hyppyhän oli 135 m. Luokkaa. Ei se lentomäessä olisi ollut tuolloinkaan ylipitkä. Paikkakunta Planica yhdistyy monien mielessä lebtomäkiin.
Mutta ei tuo Puikkosen ura surkea ollut. 1980 olympiapronssia, 1981 MM-kulta lentomöestä, 1981 Mm-hopeaa, 1984 olympiapronssia, 1985 Mm-hopeaa ja 1989 suurmäen maailmanmestaruus. 2 kertaa 3 parhaan joukossa Saksan - Itävallan mäkiviikolla. Ei nyt ihan surkea ura. Nuo saavutukset siis henkilökoht. Kisoista. Menestystä ja erityisesti pitkiä hyppyjä olisi voinut tulla enemmänkin ellei v. 1981 olisi tapahtunut Planicassa jotakin...
.Siis v. 1982 pikkumäen MM-hopea Oslosta, eikä v. 1981. Puikkosen paha loukkaantuminen vuonna 1981 keväällä Planicassa johti harjoitushyppyjen määrän vähyyteen ennen Osloa verrattuna kilpailijoihin... Miettikää mikä saavutus tuo pienen mäen MM-HOPEA olikaan Oslossa 1982.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Puikkonen ja Nykänen olivat muuten kolme kertaa samanaikaisesti arvokisojen henkilökohtaisen kilpailun palkintopallilla. V. 1984 Sarajevon olympialaisten pikku mäessä / v. 1985 Seefeldin MM-hiihtojen suurmäessä ja v. 1989 Lahden MM-HIIHTOJEN suurmäessä. Näistä Puikkonen oli Nykästä edellä 1985 ja 1989. Nykänen 1984.
Puikkosen uran loistokkuus hakee vertaistaan juuri Planica 1981 - tapahtumien vuoksi. Itse nostaisin esille myös Puikkosen nousun v. 1984 Sarajevon pikkumäessä. Sijoitus 1. Kierroksen jälkeen ei ollut 20 joukossa... Lopputuloksena olympiapronssi.
Ei Puikkosta voi Nykäseen verrata. Matti on omaa luokkaansa. Mutta Ahosen Janne onkin jo hankalampi vertauskohde. Toisaalta Ahosella maailmanmestaruus sekä suurmäessä että pikkumäessä / Ahosen 5 Keski - Euroopan mäkiviikon voittoa on ylittämätön saavutus. Mutta Ahonen ei saavuttanut henkilökoht. Olympiamitalia [vrt. Puikkosen 2 mitalia] eikä lentomäen maailmanmestaruutta [vrt. Puikkosen MM-kulta lentomöestä 1981].Se oli harmittava homma että Ahonen jäi ilman Olympiamitalia henk.koht kilpailuissa. Asia on kuitenkin niin että Olympiamitali, oli väri mikä hyvänsä on arvokkaampi kuin maailmanmestaruus isossa kuvassa. Olympiamitalistit muistetaan aina. Ahoselle tuli joku pakkomielle siitä että se Olympiamitali on saatava, siksi se jäi saamatta. Liikaa oli miehellä paineita, ja osin myös huonoa tuuria.
Nykänen sanoi aikanaan Jyväskylässä että ilman Ari-Pekka Nikkolaa hän ei olisi enään Galgaryssa ollut mukana. Nikkola alkoi kaudella 86-87 aika tasaisesti haastamaan Nykästä ja se kismitti Mattia. Mattihan sitten treenasi kesän 87 todella intensiivisesti, korkkikin oli kiinni kerrankin. Sitten tuli menestystä enemmän kuin lääkäri määrää, ehkä liikaakin, kun miettii mihin se loppupeleissä johti. Matin olisi pitänyt lopettaa hyppyura jo vuonna 1985 lentomäen MM jälkeen, niin ehkä mies olisi vielä hengissä. Silloin oli jo kaikki saavutettu, oli ihan turha ottaa niitä mitaleja lisää mitkä olivat jo kaapissa. Kaikki oli jo voitettu vuoteen 85 mennessä.
Jens Weisflogia pidettiin Nykäsen pahimpana kilpakumppanina. En ole ikinä ymmärtänyt että miksi. Matti voitti 46 mc-kilpailua ja ja 6 vuotta pidemmän uran hypänny Jens 32 mc- kilpailua. Jens voitti kokonaiscupin vain kerran, vuonna 1984. Matti voitti neljä kertaa.
Ahoseen vielä jos palataan. Mies olisi vieläkin suurempi mäkilegenda jos olisi ymmärtänyt lopettaa kauden 2010 jälkeen kokonaan, silloin Ahonen oli vielä pari kertaa pallilla ja 11 cupin loppupisteissä. Uran loppu oli surullista seurattavaa. Sijat maailmancupissa : v. 2011 = 44. 2014 = 31. 2015 = 58. 2017 =50.
Jotenkin koin jo ikäväksi seurata kisoja silloin telkkarista, Nieminen ja Uotila hehkuttivat kuningaskotka höpötystään, mutta tulosta ei enään tullut, ikävä kyllä. Miehelle olisi suonut enemmän. Hänellä oli kaikki eväät ottaa se Olympiakulta sekä lentomäen MM, jotka jäivät saavuttamatta. Mutta hatun nosto Ahoselle, huikea ja pitkä ura. Ahosella taitaa olla eniten palkintopallipaikkoja kautta aikojen MC-kisoista, se on kova saavutus.
Nykyään ei tule seurattua kisoja juurikaan, onko Ahosen poika vielä mukana kiertämässä kansallisia kisoja?
Kauas on tämä keskustelu ajautunut otsikosta mutta hyvä että joskus on tullut menestystä, niitä aikoja on nyt kiva muistella. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siis v. 1982 pikkumäen MM-hopea Oslosta, eikä v. 1981. Puikkosen paha loukkaantuminen vuonna 1981 keväällä Planicassa johti harjoitushyppyjen määrän vähyyteen ennen Osloa verrattuna kilpailijoihin... Miettikää mikä saavutus tuo pienen mäen MM-HOPEA olikaan Oslossa 1982.
Se oli kova saavutus Puikkoselta. Minua on aina harmittanut että se hopea meni ihan ohi kansalta. Mies otti tavallaan mitalin kylmiltään! Sitä kisaa ei koskaan näytetä missään videoklipeissa, sitä ei löydy youtubestakaan ilmeisesti?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Puikkosen chrash 1981 ei tapahtunut lentomäessä. Hyppyhän oli 135 m. Luokkaa. Ei se lentomäessä olisi ollut tuolloinkaan ylipitkä. Paikkakunta Planica yhdistyy monien mielessä lebtomäkiin.
Mutta ei tuo Puikkosen ura surkea ollut. 1980 olympiapronssia, 1981 MM-kulta lentomöestä, 1981 Mm-hopeaa, 1984 olympiapronssia, 1985 Mm-hopeaa ja 1989 suurmäen maailmanmestaruus. 2 kertaa 3 parhaan joukossa Saksan - Itävallan mäkiviikolla. Ei nyt ihan surkea ura. Nuo saavutukset siis henkilökoht. Kisoista. Menestystä ja erityisesti pitkiä hyppyjä olisi voinut tulla enemmänkin ellei v. 1981 olisi tapahtunut Planicassa jotakin...
.Se paha kaatuminen on youtubessa. Hyppy ei ollut lentomäessä, mutta Puikkonen tuli sananmukaisesti montun pohjaan. Lisäksi tuolloin oli lämmin aurinkoinen kevätsää ja alastulopaikkaa ei ollut suolattu niin kaukana. Puikkonen siis upposi pehmeään alastulopaikkaan.
- Anonyymi
Koska menestys vaatii taitoa?
- Anonyymi
Lahdessa hän voitti suurmäen kultaa. Olin paikan päällä v. 1989.
- Anonyymi
MM-kisat.
- Anonyymi
Joo, Puikkonen päihitti tuossa kisassa sellaiset suuruudet kuin Weissflog ja Nykänen. Kisan loistavaa suomalaista menestystä täydensi Puikkosen kullan ja Nykäsen pronssin lisäksi A. P. Nikkolan sijoittuminen neljänneksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joo, Puikkonen päihitti tuossa kisassa sellaiset suuruudet kuin Weissflog ja Nykänen. Kisan loistavaa suomalaista menestystä täydensi Puikkosen kullan ja Nykäsen pronssin lisäksi A. P. Nikkolan sijoittuminen neljänneksi.
Se oli hieno päätös Puikkosen uralle.
Nykäsen kovin saavutus on ehdottomasti vuoden 1990 lentomäen MM-hopea. Nykäs Matti ei kesällä 1989 treenannut käytännössä katsoen ollenkaan vaan aika kului voittopuolisesti iltariennoissa. Eihän Nykäsen olisi pitänyt olla koko kisoissa, mies oli rapakunnossa, 4 kiloa oli painoakin liikaa. Sitä ei kai koskaan kysytty mieheltä että mistä se kaivoi sen mitalin niissä kisoissa. Se jäi mitali jotenkin miehen voittojen varjoon vaikka saavutuksena se on uskomaton.
Näkyy uusi Nykänen muuten kasvavan kovaa vauhtia Jyväskylässä, geenit ainakin on kohdallaan.
- Anonyymi
Ja omat saavutuksesi? Kerro ihan mistä vain mitä olet saavuttanut. Ei taida olla muuta kuin löysät housuun vähän väliä.
- Anonyymi
älä tule sotkemaan asiallista keskustelua päätä aukomalla, jokainen saavuttaa sen minkä saavuttaa . Kerrankin jotain järkevää luettavaa lahti palstalla. mene pois jos ei mäkihyppy kiinnosta.
- Anonyymi
JP oli viimeisiä vanhan tyylin hyppääjiä ja viimeisessä kisassa oli joukkuemäen ankkurina tuoden kultaa salpausselän kisoissa! Ei huono!
Hyypytyyli oli puhdasta ja tasaista sekä luotettavaa tekemistä, toimi joukkueessa hyvin.- Anonyymi
Puikkonen oli tyylikäs. Välillä pisti silmään miehen ylämäen laskuasento, ihan kuin olisi pelännyt että vauhti kasvaa liian isoksi hyppyrin nokalle.
- Anonyymi
https://areena.yle.fi/1-50061379
Siinä linkki mestareiden Puikkonen, Nykänen haastatteluun. Mietaan Jussi ja Menneisyyden vanki Freeman haastattelevat=) - Anonyymi
Eka mitalli 1980 olympiapronssia. Samasta kilpailusta Suomelle tuli myöskin kultaa.
- Anonyymi
Yhteenvetona tästä ketjusta: Suomen menestyneimmät mäkimiehet kautta aikain: Nykänen, Ahonen ja Puikkonen. Noista Nykänen tietysti omaa luokkaa. On sitten makuasioita kumpi noista on kakkonen... Mun mielestäni Ahonen mäkiviikon viidesti voittaneena. Mutta Puikkosen 2 henkilökohtaista olympiamitalia ja Ahosen 0... Puikkosen kaatuminen Planica 1981 on tietysti karmaiseva asia. Mutta kyllä Ahosellakin oli yks tosi paha kaatuminen lentomäestä jonkin yli 240 m. Ilmalennon jälkeen. Mutta on hyvä muistaa, että Puikkosen chrash sattui suht varhaisessa vaiheessa [ikää n. 21 v.] ja vaikutti koko loppu-uraan.
Nykäsestä en ole nähnyt juurikaan videoklippiä, jossa kaatuisi. On toki mies kaatunut mutta ehkä kamerat eivät olleet paikalla silloin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yhteenvetona tästä ketjusta: Suomen menestyneimmät mäkimiehet kautta aikain: Nykänen, Ahonen ja Puikkonen. Noista Nykänen tietysti omaa luokkaa. On sitten makuasioita kumpi noista on kakkonen... Mun mielestäni Ahonen mäkiviikon viidesti voittaneena. Mutta Puikkosen 2 henkilökohtaista olympiamitalia ja Ahosen 0... Puikkosen kaatuminen Planica 1981 on tietysti karmaiseva asia. Mutta kyllä Ahosellakin oli yks tosi paha kaatuminen lentomäestä jonkin yli 240 m. Ilmalennon jälkeen. Mutta on hyvä muistaa, että Puikkosen chrash sattui suht varhaisessa vaiheessa [ikää n. 21 v.] ja vaikutti koko loppu-uraan.
Nykäsestä en ole nähnyt juurikaan videoklippiä, jossa kaatuisi. On toki mies kaatunut mutta ehkä kamerat eivät olleet paikalla silloin.Ketjun aloituskirjoitus on mielenkiintoinen. Kun monen mielestä "Janne" on suomalaisista mäkihyppääjistä about kolmanneksi menestynein. Samalla voitais kysyä miksi V. Kankkonen, T. Nieminen, J. Törmänenb eivät menestyneet... Tai esim. A-P Nikkola ja J. Soininen...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ketjun aloituskirjoitus on mielenkiintoinen. Kun monen mielestä "Janne" on suomalaisista mäkihyppääjistä about kolmanneksi menestynein. Samalla voitais kysyä miksi V. Kankkonen, T. Nieminen, J. Törmänenb eivät menestyneet... Tai esim. A-P Nikkola ja J. Soininen...
Siis Jari "Janne" Puikkonen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siis Jari "Janne" Puikkonen.
Puikkosen väitettyä "menestymättömyyttä" on tässä ketjussa käsitelty monipuolisesti. Paha kaatuminen voi muodostua esteeksi lisämenestykselle niin fyysisessä kuin henkisessä mielessä. Mutta Puikkosen Jari todella pärjäsi hyvin Planicassa keväällä 1981 sattuneen onnettomuuden jälkeenkin. Ja kyllä niitä kaatumuksia on ollut ennenkin. 1960-luvulla kaatumisia oli vähintään yhtä. Paljon kuin nykyäänkin. Kankkosen Veikko mm. Loukkasi itseään. Ja tuolloin välineet oli mitä oli / kypärät pipoja... Suomalaisista Mika Laitisen osaksi tuli harmittavia kaatumisia 1990 - luvun puolivälissä eivätkä ehkä olleet merkityksetön asia, että kansainvälinen ura päättyi huipputasolla verraten nuorena. MM - pronssia ehti Laitinen saavuttaa henkilökohtaisella tasolla. Emme pääse hyppääjien pään sisään. Mutta Hannu Lepistökin on myöntänyt Jari Puikkosen pelänneen liian kovia vauhteja Planican jälkeen. Ylämäen laskuasento siis oli varovainen Puikkosella uran loppupuolella. Hatun nosto Puikkoselle komeasta urasta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Puikkosen väitettyä "menestymättömyyttä" on tässä ketjussa käsitelty monipuolisesti. Paha kaatuminen voi muodostua esteeksi lisämenestykselle niin fyysisessä kuin henkisessä mielessä. Mutta Puikkosen Jari todella pärjäsi hyvin Planicassa keväällä 1981 sattuneen onnettomuuden jälkeenkin. Ja kyllä niitä kaatumuksia on ollut ennenkin. 1960-luvulla kaatumisia oli vähintään yhtä. Paljon kuin nykyäänkin. Kankkosen Veikko mm. Loukkasi itseään. Ja tuolloin välineet oli mitä oli / kypärät pipoja... Suomalaisista Mika Laitisen osaksi tuli harmittavia kaatumisia 1990 - luvun puolivälissä eivätkä ehkä olleet merkityksetön asia, että kansainvälinen ura päättyi huipputasolla verraten nuorena. MM - pronssia ehti Laitinen saavuttaa henkilökohtaisella tasolla. Emme pääse hyppääjien pään sisään. Mutta Hannu Lepistökin on myöntänyt Jari Puikkosen pelänneen liian kovia vauhteja Planican jälkeen. Ylämäen laskuasento siis oli varovainen Puikkosella uran loppupuolella. Hatun nosto Puikkoselle komeasta urasta.
Niin, kovin kiinnitetään huomiota niihin kaatumisiin, jotka on tapahtunut TV-RUUDUN todistamina. Kyllä niitä tapahtuu muulloinkin. Ja yhtä kauaskantoisia voi olla. Tuskin Nykänenkään aina pystyssä pysyi. TVBn ikuistamat hypyt on pisara meressä. Vielä menestyksistä ja menestymättömyyksistä: arvostukset voi vaihdella eri puolilla Eurooppaa. Jossain päin mäkiviikon voitto arvostetaan korkealle. Meillä taas arvokisavoitot. Jos henkilökohtainen olympikulta asetetaan menestyksen kriteerit edellyttäviksi jutuiksi niin siitä seuraa se, että Ahonen "Ei menestynyt" eikä Puikkonen. Törmänen ja Soininen kyllä. Ja tässä katsannossa kaikkien aikojen mäkimies on Simon Amman eikä Nykänen. Sveitsiläinen saavutti 4 henkilökoht. Olympiakultaa, Nykänen 3. Meillä ei täysin ymmärretä kuinka ikoni Amman tässä lajissa on. Yhtään Nykäsen Mattia vähättelemättä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin, kovin kiinnitetään huomiota niihin kaatumisiin, jotka on tapahtunut TV-RUUDUN todistamina. Kyllä niitä tapahtuu muulloinkin. Ja yhtä kauaskantoisia voi olla. Tuskin Nykänenkään aina pystyssä pysyi. TVBn ikuistamat hypyt on pisara meressä. Vielä menestyksistä ja menestymättömyyksistä: arvostukset voi vaihdella eri puolilla Eurooppaa. Jossain päin mäkiviikon voitto arvostetaan korkealle. Meillä taas arvokisavoitot. Jos henkilökohtainen olympikulta asetetaan menestyksen kriteerit edellyttäviksi jutuiksi niin siitä seuraa se, että Ahonen "Ei menestynyt" eikä Puikkonen. Törmänen ja Soininen kyllä. Ja tässä katsannossa kaikkien aikojen mäkimies on Simon Amman eikä Nykänen. Sveitsiläinen saavutti 4 henkilökoht. Olympiakultaa, Nykänen 3. Meillä ei täysin ymmärretä kuinka ikoni Amman tässä lajissa on. Yhtään Nykäsen Mattia vähättelemättä.
Amman on toki ihan hyvä mutta hänellä on vain 23 MC osakilpailuvoittoa eikä yhtään kokonaiscupin voittoa. Mäkiviikon voitto uupuu myös. Mutta toiseksi paras kautta aikojen Nykäs Matin jälkeen. Ja nostan hattua että Amman jaksaa vielä yrittää vaikka ei ole 9 vuoteen voittanut enään mitään. Rikkoi jo Ahosen kyseenalaisen ennätyksen siinä listassa.
Ahosta käy niin sääliksi. Miehellä oli kaikki saumat nousta kaikkien aikojen mäkimieheksi mutta ei vain saanut sitä Olympiamitalia.
Vieläkä Ahosen kannattaisi yrittää? Hän on aika hyvässä kunnossa edelleen?
- Anonyymi
Jos sinuakin kiinnostaa kysymys ensinnäkin, niin eikö siinäkin ole jo jotain? 🤣 Kuinkahan moni on googlannut sinun nimeä ja siellähän on sitten jo jotain merkittävää?
- Anonyymi
VÄRISUORAT on yksi tapa vertailla hyppääjien uria. Ammanilla on oma kruununsa. Mutta kuka on voittanut mäkiviikon, maailmancupin, MM - kullan [pikkumäki tai suurmäki], olympiakullan ja Lentomäen MM-kullan? Nykänen Matti on oikea vastaus. Ainoat kauneusvirheet Matilla on vain puuttuva pikkumäen MM-KULTA. Siitäkin hopeaa v. 1987. Ja se toinen juttu on se mikä Ammanilla on. Ja Nykäsellä ei ole: henkilökohtainen olympiakulta molemmista mäistä 2 olympialaisista.
Puikkosen Jarillakin on oma himmeä värisuoransa: olympiamitali 3 peräkkäisissä olympiakisoissa. 1980 ja 1984 henkilökohtainen pronssi ja 1988 kulta joukkuemäestä.
VÄRISUORAT asettavat nykyajan hyppääjät eri asemaan kuin aikaisemmat menneisyyden tähdet. 1960-luvulla ei ollut Cup - ruljanssia nykyisessä merkityksessä eikä Lentomäki - juttuja. Pikkumäen ja suurmäen tuplaus v. 1964 olympialaisissa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
VÄRISUORAT on yksi tapa vertailla hyppääjien uria. Ammanilla on oma kruununsa. Mutta kuka on voittanut mäkiviikon, maailmancupin, MM - kullan [pikkumäki tai suurmäki], olympiakullan ja Lentomäen MM-kullan? Nykänen Matti on oikea vastaus. Ainoat kauneusvirheet Matilla on vain puuttuva pikkumäen MM-KULTA. Siitäkin hopeaa v. 1987. Ja se toinen juttu on se mikä Ammanilla on. Ja Nykäsellä ei ole: henkilökohtainen olympiakulta molemmista mäistä 2 olympialaisista.
Puikkosen Jarillakin on oma himmeä värisuoransa: olympiamitali 3 peräkkäisissä olympiakisoissa. 1980 ja 1984 henkilökohtainen pronssi ja 1988 kulta joukkuemäestä.
VÄRISUORAT asettavat nykyajan hyppääjät eri asemaan kuin aikaisemmat menneisyyden tähdet. 1960-luvulla ei ollut Cup - ruljanssia nykyisessä merkityksessä eikä Lentomäki - juttuja. Pikkumäen ja suurmäen tuplaus v. 1964 olympialaisissa.Niin, Keski - Euroopan mäkiviikon kaikki osakilpailu [4 kpl] voittanut hyppääjä Nykänen ei ole. Sittemmin ainakin Sven Hannawald on tuon ainakin saavuttanut. Taisi olla ensimmäinen tuohon yltänyt.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin, Keski - Euroopan mäkiviikon kaikki osakilpailu [4 kpl] voittanut hyppääjä Nykänen ei ole. Sittemmin ainakin Sven Hannawald on tuon ainakin saavuttanut. Taisi olla ensimmäinen tuohon yltänyt.
Pieni kauneusvirhe. Nykänen voitti 1987 - 88 mäkiviikolla osakilpailuja 3 ja tais olla yhdessä kisassa kakkonen. Hyvä saldo neljän osakilpailun mäkiviikolta. Ja tuolloin mäkiviikon kokonaiskisan Matti vei lähes sadan pisteen erolla kakkoseksi sijoittuneeseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pieni kauneusvirhe. Nykänen voitti 1987 - 88 mäkiviikolla osakilpailuja 3 ja tais olla yhdessä kisassa kakkonen. Hyvä saldo neljän osakilpailun mäkiviikolta. Ja tuolloin mäkiviikon kokonaiskisan Matti vei lähes sadan pisteen erolla kakkoseksi sijoittuneeseen.
Paveli Ploc vei silloin ekan kisan. Nykänen kävi muuten Tsekeissä vuonna 2011 voittamassa veteraanien MM-kultaa. Samalla reissulla mies kävi syömässä Pavel Plocin ravintolassa. Pavel Ploc kohteliaana miehenä pyyteli Matilta anteeksi että meni "vahingossa" voittamaan sen mäkiviikon ensimmäisen kisan. Harmi että Matti lopetti veteraanikisailun siihen vuoteen. Mies oli vasta tulossa kuntoon ja tavoitteena oli vielä yleisen sarjan SM-kisat.
- Anonyymi
Paska hyppääjä ei pärjää. Fakta.
- Anonyymi
Niin se taitaa olla. Aika oivallus muuten. Noista suomalaisista hyppääjistö tyyliniekka oli mielestäni Pentti Kokkonen. Olivat tosi esteettisiä usein Kokkos-Penan loikat.
- Anonyymi
Nykyisin Lahden mäkimaine lepää ainoastaan Julia Kykkäsen harteilla.
- Anonyymi
Kokkos-Penan ilmalentoja ei juuri netistä löydy. Joku tuuppi leike kyl oli joskus, jossa taus olla jotain Tšekki-kielistä selostusta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kokkos-Penan ilmalentoja ei juuri netistä löydy. Joku tuuppi leike kyl oli joskus, jossa taus olla jotain Tšekki-kielistä selostusta.
Jos panee haun ski jumping germany austria 1978 tai 1979 youtube niin kyllä Kokkonen voipi vilahtaa mutta suomenkielistä klippiä selostuksineen Penan lennoista niin vain löydy.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos panee haun ski jumping germany austria 1978 tai 1979 youtube niin kyllä Kokkonen voipi vilahtaa mutta suomenkielistä klippiä selostuksineen Penan lennoista niin vain löydy.
Vieläkö Kokkonen hyppelehtii?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vieläkö Kokkonen hyppelehtii?
Kokkonenkin olis tänä päivänä aktiivina Suomessa lähes Jumalan asemassa suorituksillaan. 14 kertaa pallilla MM-Olympia-MC kisoissa. 2 voittoa MC kisoissa. Mies oli vain aktiivi väärään aikaan. Nykänen pieksi Kokkosta niin raakasti kisoissa että Kokkosen hyvät sijoitukset jäivät unholaan.
Mäkihypyn nykyisen aallonpohjan siemen kylvettiin jo Nykäsen aikana, silloin luultiin että aina sieltä joku tulee eikä juniorityöhon panostettu. Sitten tulikin Ahonen joka kannatteli Suomen mainetta pari vuosikymmentä kera vaihtuvien adjutanttien, Hautamäki, Soininen, jne. Nyt ollaankin sitten vajottu sellaiseen suohon että ylös ei nousta, ainakaan helposti. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos panee haun ski jumping germany austria 1978 tai 1979 youtube niin kyllä Kokkonen voipi vilahtaa mutta suomenkielistä klippiä selostuksineen Penan lennoista niin vain löydy.
https://www.youtube.com/watch?v=ch7XeSIOYFU
Siinä Kokkosen Pena Oslossa MM-kisoissa joukkuemäessä vuonna 1982
- Anonyymi
Nykäsen kirjassa oli mielenkiintoinen kommentti. Pullin mukaan Nykänen oli itseasiassa kesällä 1991 kovemmassa fyysisessä kunnossa kuin Galgaryn vuonna 1988. Sitten tuli surullisen kuuluisa "kosteanpaikan leiri" Thaimaaseen, kera siipiveikkojen ja comeback jäi piippuun. Nykänenhän oli Predazzon MM-kisoissa -91 kuin varjo entisestään, potkua ei ollut enään ollenkaan. Vasta Kaipolassa Keski-Suomen mäkiviikolla mies kairasi itsensä silloin MM koneeseen. Kaipolan mäki oliikin sellainen joka kysyi enemmän rohkeutta kuin kuntoa. Kaipolan mäki Jämsässä oli sellainen että se viskasi ukon sellaisiin korkeuksiin että moni hyppääjä suorastaan pelkäsi sitä mäkeä. Itse näin Nykäsen Jyväskylässä hyppäämässä vielä kesällä 1992.
- Anonyymi
Vieläkö Kaipolan hyppyrimäki on pystyssä? Siellä oli kovia kisoja 80-luvulla.
Alla linkki Kaipolan vuoden 1986 hiihdon Sm-kisoihin. Mukana myös mäkisankarit Puikkonen/Nykänen.
https://www.youtube.com/watch?v=zLneEq0rBW4- Anonyymi
Kiitos Kokkosen ilmalennon klipin linkin laittamisesta. Kyllä usein Pentillä sukset oli esteettisesti samassa linjassa keskenään. Tyyliä usein jopa enemmän kuin Puikkosen Jarilla. Suomen mäkihypyn nykyinen alennustila oikein alleviivaa sitä kuinka tärkeä tuollainen 1980 - luvun kisoissa about 8. Sijoittunut hyppääjä [kuten Kokkonen usein sijoittui] ... Eikä vähiten joukkuekisoissa. Kokkonen saavuttikin joukkuemäen MM-mitaleja: 1982 pronssia / 1984 ja 1985 kultaa. Se kulta vuodelta 1984 tuli "ylimääräisestä" joukkuemäen MM-kisasta - vailla yhteyttä MM-HIIHTOIHIN ja olympialaisiin. Sarajevossa 1984 joukkuemäki ei kuulunut vielä talviolympialaisten lajeihin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiitos Kokkosen ilmalennon klipin linkin laittamisesta. Kyllä usein Pentillä sukset oli esteettisesti samassa linjassa keskenään. Tyyliä usein jopa enemmän kuin Puikkosen Jarilla. Suomen mäkihypyn nykyinen alennustila oikein alleviivaa sitä kuinka tärkeä tuollainen 1980 - luvun kisoissa about 8. Sijoittunut hyppääjä [kuten Kokkonen usein sijoittui] ... Eikä vähiten joukkuekisoissa. Kokkonen saavuttikin joukkuemäen MM-mitaleja: 1982 pronssia / 1984 ja 1985 kultaa. Se kulta vuodelta 1984 tuli "ylimääräisestä" joukkuemäen MM-kisasta - vailla yhteyttä MM-HIIHTOIHIN ja olympialaisiin. Sarajevossa 1984 joukkuemäki ei kuulunut vielä talviolympialaisten lajeihin.
Joo, kiitos tuosta Jämsän - pätkästä aivan erityisesti. Nykäselle SM-kultaa ja Puikkosella hopeaa. Kuinkas muuten... Kaipolan SM - kisojen Pronssimies Suorsa oli mukana seuraavana vuonna eli MM-kisoissa 1987 [Oberstdorf] Suomen voittoisassa mäkijoukkueessa. Noissa MM-hiihdoissa joukkuemäessä A. P. Nikkola suorastaan loisti.
- Anonyymi
Tänään kun katselin MM-hiihtojen normaalimäen kilpailua niin kyllä tuli taas ikävä menneitä aikoja. Mäkihyppy alkaa olemaan niin marginaalinen laji Suomessa, että on itseasiassa jo miltei matemaattisesti minimaalinen mahdollisuus että siitä määrästä harrastajia joku nousisi lajin absoluuttiselle huipulle. Aalto ja Kytösaho kolkuttelevat siinä huipun tuntumassa mutta jostain syystä se viimeinen napsu puuttuu.
- Anonyymi
https://www.youtube.com/watch?v=xZ7spBNIDkA
Siinä legendaarinen videoklippi vuodelta 1991 Kaipolasta Keski-Suomen mäkiviikolta. Tämä on se kisa josta Nykänen sai lunastettua paikan vuoden 1991 Predazzon MM-kisoihin. Matin ensimmäistä hyppyä kun katsoo niin ei uskoisi että tämä on miehen kolmanneksi viimeinen kilpailu ennen veteraanien MM-kisoja 2008. Masalla oli vielä Kaipolassa hyvä vire päällä. Predazzossa harjoituksissakin Matti veteli pari kertaa yli 120m. isossa mäessä. Hän itse sanoi että jos kisahyppy ei olisi mennyt täysin pieleen niin kolmas sija olisi ollut vielä mahdollisen.
Kaipolan kisan voittaa tuossa Anssi Nieminen. Anssi oli urallaan 2 kertaa podiumilla maailmancupissa, vuonna 1986 Innsbruckissa sekä vuonna 1990 Lake placidissa, kummassakin kisassa kolmas.
AP Nikkolalle kuuluisi kyllä antaa iso kiitos siitä että Matti ja Suomi voittivat Galgaryssa 1988 kolme kultamitalia. Kuten jossain edellä mainittiin niiin Matin sain kesällä 1987 treenaamaan vain se että Nikkola oli päässyt kaudella 1986-87 Nykäsen ihon alle loistavilla suorituksillaan. Ilman Nikkolaa Matti olisi lopettanut jo vuonna 1987.
Kokkonen taitaa olla kautta aikojen Suomen tyylikkäin hyppääjä, miehen hyppyjä oli ilo seurata. Ja tulihan sitä menestystäkin ihan kivasti miehelle. - Anonyymi
https://www.youtube.com/watch?v=nuof7QKQqds&t=33s
Mäkihypyn SM-kisat olivat ennen iso tapahtuma jotka taltioitiin oikein YLEn toimesta. Eipä tule enään mäkihypyn kansallisia kisoja TV:sta.
Linkin takana koko mäkihypyn SM kisa vuodelta 1990. Itselle oli yllätys että myös Jari Puikkonen oli mukana tuossa kisassa, monesti on ollut mediassa sellainen tieto että Puikkonen lopetti Lahden MM-kisojen jälkeen.- Anonyymi
Kokkonen oli tyylitaituri. Hieno urheilija. Suomen "mäenlaskun" taso oli 1980 - luvulla leveä: Kokkonen, Nykänen, Puikkonen, Nikkola, Törmänen...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kokkonen oli tyylitaituri. Hieno urheilija. Suomen "mäenlaskun" taso oli 1980 - luvulla leveä: Kokkonen, Nykänen, Puikkonen, Nikkola, Törmänen...
Kasarin hyppääjistä yks legendaarisin on Risto Laakkonen. Samis ja vastakohta Sven Hannawaldille. Saksan - Itävallan mäkiviikon kokonaiskisan voi voittaa joko voittamalla kaikki 4 osakilpailua [Sven] tai voittamatta yhtään neljästä osakilpailusta [Risto].
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kasarin hyppääjistä yks legendaarisin on Risto Laakkonen. Samis ja vastakohta Sven Hannawaldille. Saksan - Itävallan mäkiviikon kokonaiskisan voi voittaa joko voittamalla kaikki 4 osakilpailua [Sven] tai voittamatta yhtään neljästä osakilpailusta [Risto].
Arvokisoissa sais tulla yks pikku rymsteeraus: pikkumäen kisa historiaan ja tilalle lentomäki. Tietysti Lentomäen monipäiväiset MM-kisat jäisi historiaan. SE EI KAIKKIA MIELLYTTÄISI. Mut ihan oikeasti: miks näitä Pikkumäkiä väkisin pidetään MM-hiihdoissa ja talviolympialaisissa. Kun maailmancupissa ei varmaan lainkaan ei ole noita "pikkuhyppyjä". Nimitys normaalimäki on myös typerä termi. Se, ettei tähän uudistukseen ole menty, saattaa johtua Lentomäki-verkoston puutokset. MM-hiihtojen pitopaikat vähenisi tai Lentomäki toisinaan olisi "etänä" muusta kisakylästä. Eli no hope...! Vissiin Suomesta puuttuu Lentomäki - infra...?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Arvokisoissa sais tulla yks pikku rymsteeraus: pikkumäen kisa historiaan ja tilalle lentomäki. Tietysti Lentomäen monipäiväiset MM-kisat jäisi historiaan. SE EI KAIKKIA MIELLYTTÄISI. Mut ihan oikeasti: miks näitä Pikkumäkiä väkisin pidetään MM-hiihdoissa ja talviolympialaisissa. Kun maailmancupissa ei varmaan lainkaan ei ole noita "pikkuhyppyjä". Nimitys normaalimäki on myös typerä termi. Se, ettei tähän uudistukseen ole menty, saattaa johtua Lentomäki-verkoston puutokset. MM-hiihtojen pitopaikat vähenisi tai Lentomäki toisinaan olisi "etänä" muusta kisakylästä. Eli no hope...! Vissiin Suomesta puuttuu Lentomäki - infra...?
Täällä harmiteltiin, ettei löydy netistä klippiä Puikkosen hopeaa tuottaneesta pikkumäen MM-kisasta vuodelta 1982. Laitoin "MM Oslo 1982 normaalimäki"... Ja kyllä! Suomeksi selostettu Puikkosen molemmat hypyt. Ja lopuksi vielä tulosluettelo, jossa mm. Nykänen hienosti sijalla neljä. Tuossakin kisassa Puikkonen teki nousun: 1. Kierroksen jälkeen oli sijalla 9 ja lopputulos: MM-HOPEA! Ja kauteen 1981-1982 valmistautumisessa Jari oli aivan eri asemassa kuin enimmät kanssakilpailijat.
- Anonyymi
Vai ei pikkumäki kuulu arvokisoihin. Katsopas tämä killpailu. Galgary vuodelta 1988. Selostajana legendaarinen baritoniääni Chris Schenkel.
Kisassa on mukana koko 80 luvun kerma. Thoma, Bulau, Weislflog, Nykänen, Puikkonen, Nikkola, Eddie"The Eagle"Edwards:) jen jne.
Kun katsoo kisan ja kuuntelee selostajan tarinaa niin huomaa miten iso stara Matti Nykänen oli maailmalla. Itse joskus törmäsin Nykäseen Saksassa vuonna -85 tavaratalossa jossa hän jakoi nimmareita, silloin itse tajusin että kuinka iso nimi hän oli Keski-Euroopassa.. Suomessa miestä ei toilalujen takia oiken koskaan arvostettu tarpeeksi.
Nykyään ollaan tyytyväisiä kun tulee 6 sija niinkuin tänään joukkuemäestä tuli, ei sellaisiin sijoituksiin pidä olla tyytyväinen jos joskus haluaa jotain voittaa!
Oli se Galgaryn pikkumäen kisa vain jännittävä tapahtuma. Hieno mäki josta ei sen jälkeen vissiin ole juurikaan hypätty?
https://www.youtube.com/watch?v=1C7vW4NUy_o - Anonyymi
Kyllä oli muuten väkeä katsomossa Galgaryssa, yli 50000 katsojaa! Huh, nykyään jos siellä on muutama sata niin se on jo paljon
- Anonyymi
Kyllä Pikkumäkiä hypätään arvokisoissa. Mutta pointti olikin, että miksi. Kun maailmancupissa nykyään taidetaan ahtaa pari pikkumäen kisaa kauteen. Yleisö janoaa pitkiä lentoja. Lentomäen kisat ovat tulleet jäädäkseen maailmancupin. Kai se sitten on niin, että kahdesta henkilökohtaisesta mäkikisasta arvokisoissa halutaan pitää kiinni. Lieneekö FIS - TAHTOTILA ihan...? Mäkikisojen hyppyjen pituudet on kyllä noussut 1980-luvulta. Suurmäen hyppyjen pituudet olivat joissakin 1980 - luvun arvokisoissa samaa luokkaa kuin nykyisissä pikkumäen kilpailuissa. Mitä tulee niihin lentomäkiin: Norjasta löytyy mutta löytyykö muualta Pohjoismaista...?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä Pikkumäkiä hypätään arvokisoissa. Mutta pointti olikin, että miksi. Kun maailmancupissa nykyään taidetaan ahtaa pari pikkumäen kisaa kauteen. Yleisö janoaa pitkiä lentoja. Lentomäen kisat ovat tulleet jäädäkseen maailmancupin. Kai se sitten on niin, että kahdesta henkilökohtaisesta mäkikisasta arvokisoissa halutaan pitää kiinni. Lieneekö FIS - TAHTOTILA ihan...? Mäkikisojen hyppyjen pituudet on kyllä noussut 1980-luvulta. Suurmäen hyppyjen pituudet olivat joissakin 1980 - luvun arvokisoissa samaa luokkaa kuin nykyisissä pikkumäen kilpailuissa. Mitä tulee niihin lentomäkiin: Norjasta löytyy mutta löytyykö muualta Pohjoismaista...?
Pikkumäkien säilyttäminen on viisasta. Noissa pikkuhypyissä erot on usein pieniä. Saattaa olla liki 10 hyppääjää 5 pisteen sisällä. Ja tulee nousuja kuten Puikkonen Sarajevo 1984: 1. Kierroksen jälkeen 22. Ja lopputulemana olympiapronssi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pikkumäkien säilyttäminen on viisasta. Noissa pikkuhypyissä erot on usein pieniä. Saattaa olla liki 10 hyppääjää 5 pisteen sisällä. Ja tulee nousuja kuten Puikkonen Sarajevo 1984: 1. Kierroksen jälkeen 22. Ja lopputulemana olympiapronssi.
Puikkosen merkitys suomalaisena mäkihyppääjänä on suuri. Paremmuusjärjestykseen laittaminen on hankalaa ja mahdotontakin kisojen tiheyden ja määrien vuoksi. Mutta kyllä Kankkosen sarja: Olympiakulta, olympiahopea ja 2 mäkiviikon voittoa aika kova on myös. Mitalien määrän vähyydestä huolimatta tonne Puikkosen ja Ahosen seuraan kuuluu. Riippuu ihan siitä mitä painotetaan. Ei ollut Kankkosen aikana joka toinen vuosi MM-HIIHDOT / ei Lentomäen MM-kisoista tietoakaan eikä maailmancupin sirkuksesta kokonaispisteineen. Tuolloin hypänneiden kesken merkitystä oli kuitenkin esim. Sillä oliko "Kollenin valtias" tai voittiko Salpausselän mäkikisaa jne.
Ja kun Nykäsen Matilla oli 46 osakilpailuvoittoa maailmancupissa niin oliko myöhemmin Matin saavutuksen ylittäneen Schlierenzauerin huippuvuosina sama määrä osakilpailuja...? Miksi ei voida esittää prosentteina näitä.
Formula-maailmassa typerin vertailu on pistemäärien kokonaispotit. Ennen kun osakilpailun voitosta saattoi kertyä 10 ja nykyään 25 pistettä. Nykyään 10. Sijoittunut kasvattaa pistepottiaan. Vaatisi kertoimien käyttämistä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Puikkosen merkitys suomalaisena mäkihyppääjänä on suuri. Paremmuusjärjestykseen laittaminen on hankalaa ja mahdotontakin kisojen tiheyden ja määrien vuoksi. Mutta kyllä Kankkosen sarja: Olympiakulta, olympiahopea ja 2 mäkiviikon voittoa aika kova on myös. Mitalien määrän vähyydestä huolimatta tonne Puikkosen ja Ahosen seuraan kuuluu. Riippuu ihan siitä mitä painotetaan. Ei ollut Kankkosen aikana joka toinen vuosi MM-HIIHDOT / ei Lentomäen MM-kisoista tietoakaan eikä maailmancupin sirkuksesta kokonaispisteineen. Tuolloin hypänneiden kesken merkitystä oli kuitenkin esim. Sillä oliko "Kollenin valtias" tai voittiko Salpausselän mäkikisaa jne.
Ja kun Nykäsen Matilla oli 46 osakilpailuvoittoa maailmancupissa niin oliko myöhemmin Matin saavutuksen ylittäneen Schlierenzauerin huippuvuosina sama määrä osakilpailuja...? Miksi ei voida esittää prosentteina näitä.
Formula-maailmassa typerin vertailu on pistemäärien kokonaispotit. Ennen kun osakilpailun voitosta saattoi kertyä 10 ja nykyään 25 pistettä. Nykyään 10. Sijoittunut kasvattaa pistepottiaan. Vaatisi kertoimien käyttämistä.Mut suomalaisista Nykänen on number one! Siitä ei tarvi viäntää enempiä!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Puikkosen merkitys suomalaisena mäkihyppääjänä on suuri. Paremmuusjärjestykseen laittaminen on hankalaa ja mahdotontakin kisojen tiheyden ja määrien vuoksi. Mutta kyllä Kankkosen sarja: Olympiakulta, olympiahopea ja 2 mäkiviikon voittoa aika kova on myös. Mitalien määrän vähyydestä huolimatta tonne Puikkosen ja Ahosen seuraan kuuluu. Riippuu ihan siitä mitä painotetaan. Ei ollut Kankkosen aikana joka toinen vuosi MM-HIIHDOT / ei Lentomäen MM-kisoista tietoakaan eikä maailmancupin sirkuksesta kokonaispisteineen. Tuolloin hypänneiden kesken merkitystä oli kuitenkin esim. Sillä oliko "Kollenin valtias" tai voittiko Salpausselän mäkikisaa jne.
Ja kun Nykäsen Matilla oli 46 osakilpailuvoittoa maailmancupissa niin oliko myöhemmin Matin saavutuksen ylittäneen Schlierenzauerin huippuvuosina sama määrä osakilpailuja...? Miksi ei voida esittää prosentteina näitä.
Formula-maailmassa typerin vertailu on pistemäärien kokonaispotit. Ennen kun osakilpailun voitosta saattoi kertyä 10 ja nykyään 25 pistettä. Nykyään 10. Sijoittunut kasvattaa pistepottiaan. Vaatisi kertoimien käyttämistä.Ajatellaan vaikka Puolan Kamil Stochia joka nyt lähimpänä aktiiveista uhkaa Masan 46 Cup voittoa. Stoch on tahkonnut menestyksekkäällä urallaan yli 300 MC-kilpailua, mutta vielälään mies ei ole Masaa ottanut kiinni.
Aina kun Masan huikeaa uraa peilaa nykyhyppääjiin niin pitää muistaa että Masa ei urallaan osallistunut kuin n. 170 kansainväliseen kilpailuun MC, Olympia ja MM-tasolla. Hän oli kuitenkin palkintopallilla n. 100 kertaa. Pelkästään MC-kisoissa 76 kertaa.
Masan ura olisi voinut jatkua vielä vuosia ellei olisi tullut niin pahoja ongelmia alkoholin käytön kanssa. Lisäksi hiihtoliitto teki itselleen karhunpalveluksen pudottamalla Masan pois tuen piiristä kaudelle 1991. Hiihtoliiton teko oli täysin käsittämätön, Matti otti vielä vuonna 1990 lentomäen MM-kisoista hopeaa, sekään ei riittänyt tukirahaan seuraavana vuonna. Samaan aikaan mäkimaajoukkueessa roikotettiin mukana tuen piirissä hyppääjiä jotka eivät koskaan olleet saavuttaneet yhtään mitään.
Oma näkemykseni oli että Matista haluttin eroon koska hänen katsottiin tuolloin heikentävän mäkimaajoukkeen yhteishenkeä. Se toki on totta mutta kyllä mies olisi tarvinnut silloin tukea hiihtoliiton puolelta, eikä puukkoa selkään.
Masa treenasi vielä kesällä 1990 itsensä uransa kovimpaan kuntoon mutta sitten tuli taas alko kuvioihin ja se jäi ikuiseksi arvoitukseksi että mihin mies olisi vielä pystynyt. Suuri mestari on poissa. Toivottavasti hän kuitenkin joskus saa postuumisti ansaitsemansa tunnuksen työstään myös hiihtoliiton puolelta, Suomalaisen urheilun yhtenä suurimmista kautta aikojen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ajatellaan vaikka Puolan Kamil Stochia joka nyt lähimpänä aktiiveista uhkaa Masan 46 Cup voittoa. Stoch on tahkonnut menestyksekkäällä urallaan yli 300 MC-kilpailua, mutta vielälään mies ei ole Masaa ottanut kiinni.
Aina kun Masan huikeaa uraa peilaa nykyhyppääjiin niin pitää muistaa että Masa ei urallaan osallistunut kuin n. 170 kansainväliseen kilpailuun MC, Olympia ja MM-tasolla. Hän oli kuitenkin palkintopallilla n. 100 kertaa. Pelkästään MC-kisoissa 76 kertaa.
Masan ura olisi voinut jatkua vielä vuosia ellei olisi tullut niin pahoja ongelmia alkoholin käytön kanssa. Lisäksi hiihtoliitto teki itselleen karhunpalveluksen pudottamalla Masan pois tuen piiristä kaudelle 1991. Hiihtoliiton teko oli täysin käsittämätön, Matti otti vielä vuonna 1990 lentomäen MM-kisoista hopeaa, sekään ei riittänyt tukirahaan seuraavana vuonna. Samaan aikaan mäkimaajoukkueessa roikotettiin mukana tuen piirissä hyppääjiä jotka eivät koskaan olleet saavuttaneet yhtään mitään.
Oma näkemykseni oli että Matista haluttin eroon koska hänen katsottiin tuolloin heikentävän mäkimaajoukkeen yhteishenkeä. Se toki on totta mutta kyllä mies olisi tarvinnut silloin tukea hiihtoliiton puolelta, eikä puukkoa selkään.
Masa treenasi vielä kesällä 1990 itsensä uransa kovimpaan kuntoon mutta sitten tuli taas alko kuvioihin ja se jäi ikuiseksi arvoitukseksi että mihin mies olisi vielä pystynyt. Suuri mestari on poissa. Toivottavasti hän kuitenkin joskus saa postuumisti ansaitsemansa tunnuksen työstään myös hiihtoliiton puolelta, Suomalaisen urheilun yhtenä suurimmista kautta aikojen.Masa vielä 1991 MM-kisoissa Jarin kanssa.
- Anonyymi
Niemisen Toni tuli heti Matin jälkeen ja otti paikan ykköskotkana. Niemisen lento tosin katkesi yhteen kauteen. Nieminen oli jo kaudella 92-93 täysin pois pelistä, pääkoppa ei kaiketi kestänyt menestystä.
- Anonyymi
Nieminen ei olisi perinteisellä tyylillä päässyt edes maajoukkueeseen. Nieminen oli ensimmäinen hyppääjä Ruotsin Boklovin ohella joka oppi v-tyylin salat. Heti kun toisetkin hyppääjät saivat v-tyylin haltuun niin Nieminen oli ulkona.
Olihan se Olympiatalvea seuraava kausi 92-93 karmeaa aikaa mäkimaajoukkueen johdolle. Nieminen oli valjastettu maajoukkueen veturiksi ja hänen kasvoillaan haalittiin sponsoreita ja yhteistyökumppaneita, ja niitähän riitti. Sitten mies osoittautuikin paperitiikeriksi. Siinä oli moni sponsori ihmeissään, Niemisen ollessa hyppyvuorossa ei enään lentäneet kuin hyppykamat pienen kananlennon päätteeksi. EI käynyt kateeksi sen aikaista maajoukkueen johtoa kun asiaa seliteltiin milloin milläkin höpötyksellä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nieminen ei olisi perinteisellä tyylillä päässyt edes maajoukkueeseen. Nieminen oli ensimmäinen hyppääjä Ruotsin Boklovin ohella joka oppi v-tyylin salat. Heti kun toisetkin hyppääjät saivat v-tyylin haltuun niin Nieminen oli ulkona.
Olihan se Olympiatalvea seuraava kausi 92-93 karmeaa aikaa mäkimaajoukkueen johdolle. Nieminen oli valjastettu maajoukkueen veturiksi ja hänen kasvoillaan haalittiin sponsoreita ja yhteistyökumppaneita, ja niitähän riitti. Sitten mies osoittautuikin paperitiikeriksi. Siinä oli moni sponsori ihmeissään, Niemisen ollessa hyppyvuorossa ei enään lentäneet kuin hyppykamat pienen kananlennon päätteeksi. EI käynyt kateeksi sen aikaista maajoukkueen johtoa kun asiaa seliteltiin milloin milläkin höpötyksellä.Nieminen ylitti silti pioneerina 200 m. Eikä se tapahtunut sillä olympiavoitto-kaudella.
- Anonyymi
Niemisen MC ura on kyllä mielenkiintoinen. Hän oli itseasiassa aika monta kertaa lähellä kunnollista comebackia. Jostain syystä se jäi vaisuksi. Kuopiosta tosin tuli voitto kaudella 94-94.
Kausi 91-92. 8 voittoa, 1kpl toinen sija, 2kpl kolmas sija.
Kausi 92-93. Sapporo 31. Predazzo 11.
Kausi 93-94 Engelberg 28, Liberec 23, Planica (lentomäki) 7.
kausi 94-95 1 voitto (Kuopio). 1kp.l 4 , 1 kpl. 5, 4 kpl. 6, 3 kpl. 11, 1 kpl, 12, 1 kpl. 16.
Kausi 95-96 Zakopane 29.
Kausi 96-97 Oberstdorf 25
Kausi 97-98 Lahti 19. Trondheim 18
Kausi 98-99 -
Kausi 99-00 -
Kausi 00-01. 13 kertaa 30 joukossa.
Kausi 01-02. 7 kertaa 30 joukossa. Paras sijoitus Villach 5.
Kausi 02-03 Titisee-neustadt 10. Ruka 29
Kausi 03-04 -- Anonyymi
Jostain syystä Puikkonen ei loistanut maailmancupin maailmassa. Ehkä arvokisat sytyttivät ja niissä työn jälki olikin mykistävää. Mitskuja kertyi kosolti.
- Anonyymi
On tuo Niemis Tonin ura kyllä surkuhupaisa. Hän oli kuitenkin lahjakas hyppääjä. Valmennus ilmesesti tyri miehen kanssa aivan totaalisesti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On tuo Niemis Tonin ura kyllä surkuhupaisa. Hän oli kuitenkin lahjakas hyppääjä. Valmennus ilmesesti tyri miehen kanssa aivan totaalisesti.
Mutta jos urheilijan tavoite on henkilökohtainen kultamitali olympialaisissa niin Nieminen tuon saavutti. Kuten Soininen, Nykänen, Kankkonen ja Törmänen. Hieno oli silti Puikkosenkin ura ja Ahosen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta jos urheilijan tavoite on henkilökohtainen kultamitali olympialaisissa niin Nieminen tuon saavutti. Kuten Soininen, Nykänen, Kankkonen ja Törmänen. Hieno oli silti Puikkosenkin ura ja Ahosen.
Kyllä maailmanmestaruus on lähes yhtä iso juttu kuin olympiakulta. Arvokisoista on kysymys kumadsakin tapauksessa. Mutta totta on, että Ahosta tuo henkilökohtaisen olympiamitalin puuttuminen olympiakidoidta on harmittanut. Ja ei kaksi olympiapronssia häntä olisi tyydyttänyt kuten olympiavoitto. Sen verran kovan luokan tekijä Ahonen oli.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä maailmanmestaruus on lähes yhtä iso juttu kuin olympiakulta. Arvokisoista on kysymys kumadsakin tapauksessa. Mutta totta on, että Ahosta tuo henkilökohtaisen olympiamitalin puuttuminen olympiakidoidta on harmittanut. Ja ei kaksi olympiapronssia häntä olisi tyydyttänyt kuten olympiavoitto. Sen verran kovan luokan tekijä Ahonen oli.
Kyllä Olympiakulta on se ainoa voitto mistä urheilijalle soitetaan Porilaistenmarssi. Siihen kaikki tähtäävät jos vain laji on Olympialaji.
Poikkeuksia on tasan yksi. Mikä Häkkisen F1-mestaruuden kunniaksi soitettiin YLEllä Porilaistenmarssi vuonna 1998.
Kulttuurin puolella se on soitettiin Lordille Euroviisuvoiton kunniaksi, oliko se nyt sitten vuonna 2006, sitä en muista enkä jaksa googlata. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä maailmanmestaruus on lähes yhtä iso juttu kuin olympiakulta. Arvokisoista on kysymys kumadsakin tapauksessa. Mutta totta on, että Ahosta tuo henkilökohtaisen olympiamitalin puuttuminen olympiakidoidta on harmittanut. Ja ei kaksi olympiapronssia häntä olisi tyydyttänyt kuten olympiavoitto. Sen verran kovan luokan tekijä Ahonen oli.
Ahonen ei saavuttanut yhtään henk.koht mitalia oympiakisoissa. On se kamala asia. Miestä ei oikein maailmalla enään muisteta. Vain olympiavoittajat muistetaan.
- Anonyymi
Tällä hetkellä mäkihypyn maailmancupia ei kierrä yhtään sellaista hyppääjää joka selkeästi halitsisi lajia itsevaltiaan ottein.
Ahonen näyttää tällä hetkellä hyväkuntoiselle miehelle, ei hänen paluunsa maailman kärkeen olisi mikään ihme. Jos mies päättää treenata itsensä vielä huippukuntoon niin se riittäisi tällä hetkellä kärkimahinoihin maailmacupissa, taso on nyt huonompi kuin 5-1 0 vuotta sitten kun Ahonen edellisen kerran kiklpaili. Jos Ahonen nyt palaisi vielä huipulle niin hän olisi Nykäsen tasoisen legenda jota muisteltaisiin vielä sadan vuoden päästäkin. Olen ihan varma että Ahosella on vielä liekkiä kokeilla kerran että miten korkealle tahkeet riittää mäkihypyssä. Mies ei ole edelleenkään liian vanha, jos vain kroppa muuten on kunnossa. Ja eikös mies jo tänä vuonna normaalimäen SM-kisoihin osallistu?- Anonyymi
Ainakin Janne olisi hyvä kirittäjä jos maajoukkueeseen pääsisi ja miksei pääsisi. Ahonen saattaisi saada Aallon ja Kytösahon uran nousukiitoon jos lähtisi vielä pariksi vuodeksi tosimielellä mukaan. Kasai oli maailmancupissa podiumilla vielä 44 vuotiaana, ennätys sillä saralla. Siinähän se olisi mukava porkkana Jannelle. Eihän Jannella enään mitään todistettavaa olisi kenellekään, kukaan ei vie vanhoja palkintoja pois, meni miten meni. Jos intoa, aikaa ja kondista on niin mukaan vaan. Olisihan se ihan saakelin hienoa nähdä että miten kovaan kuntoon Ahonen pääsisi vielä 45-vuotiaana kun treenaisi kesän tosimielellä. Tässä on ankeita aikoja viettetty monta vuotta, on ollut ja on koronaa ja sotaa. Jotain repäisevää ja hauskaa voisi joskus joku keksiä, Ahosen paluu tositoimiin olisi mahtava juttu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ainakin Janne olisi hyvä kirittäjä jos maajoukkueeseen pääsisi ja miksei pääsisi. Ahonen saattaisi saada Aallon ja Kytösahon uran nousukiitoon jos lähtisi vielä pariksi vuodeksi tosimielellä mukaan. Kasai oli maailmancupissa podiumilla vielä 44 vuotiaana, ennätys sillä saralla. Siinähän se olisi mukava porkkana Jannelle. Eihän Jannella enään mitään todistettavaa olisi kenellekään, kukaan ei vie vanhoja palkintoja pois, meni miten meni. Jos intoa, aikaa ja kondista on niin mukaan vaan. Olisihan se ihan saakelin hienoa nähdä että miten kovaan kuntoon Ahonen pääsisi vielä 45-vuotiaana kun treenaisi kesän tosimielellä. Tässä on ankeita aikoja viettetty monta vuotta, on ollut ja on koronaa ja sotaa. Jotain repäisevää ja hauskaa voisi joskus joku keksiä, Ahosen paluu tositoimiin olisi mahtava juttu.
Katselin tuossa Antti Aallon suorituksia maailmancupissa. Aalto on tänä vuonna ollut ihan kuutamolla, miehen tekniikka, tehot hyppyripöydällä ja henkinen puoli ovat kaukana maailman kärjestä. Siitä huolimatta Aalto saalistanut joitain pisteistä maailmancupissa. Mäkihypyn taso terävän kärjen takana ei tosiaan ole tällä hetkellä sama kuin vaikkapa vuosina 2010-2015.
Voisi olettaa että Ahonen lahjakkaana kaverina pääsisi melko nopeasti samalle tasolle Aallon kanssa, siihen ei isoa napsua tarvitsisi lisää niin Ahonen olisi joissain mc-kisoissa jo sijoilla 10-15. Sehän olisi mannaa Suomalaiselle mäkihypylle tänä päivänä.
Jotenkin on sellainen kutina että Ahonen palaa vielä maajoukkueeseen, koska nyt se yritys on miehen tehtävä jos se sen tekee.
- Anonyymi
Näyttää vähän eppu normaalin bändin jäseneltä:
https://etusuora.com/layout/kuvat/jari-puikkonen.jpg- Anonyymi
Onko Puikkonen täten "syrjäytetty"? ,😆
- Anonyymi
Et taida olla aivan perillä asioista. Ensinnäkin: Puikkonen menestys ei suinkaan ollut vaatimatonta. Lentomäen maailmanmestaruus ja sama temppu isossa mäessä Lahdessa 78 kuuluvat miehen ansioluetteloon, ynnä muutama himmeämpi arvokisamitali vuodesta -80 alkaen. Totta on kyllä se, että vakava loukkaantuminen Planicassa vuonna -81, joka oli vähällä katkaista hänen uransa, teki Puikkosesta varovaisen. Hän hyppästi tuon loukkaantumisen jälkeen ns. puolella teholla ja vaati aina hyvät olosuhteet uskaltaakseen pistää kaiken peliin. Kuitenkin mies otti suurimman osan mitaleistaan loukkaantumisen jälkeen ja on yksi Suomen kaikkien aikojen mäkimiehistä. Kyllä kai monikin hyppääjä on fyysisiltä ominaisuuksiltaa ollut Nykäsen ja Puikkosen tasoa, mutta harva sinne on yltänyt.
- Anonyymi
15 sekunnissa ei kirjoita kukaan pitkiä viestejä
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
15 sekunnissa ei kirjoita kukaan pitkiä viestejä
Siinä on taas serkut saaneet toisiansa!
- Anonyymi
Eiköhän kaveri etsinyt syitä sille että miksi Puikkonen ei päässyt Nykäsen tasolle kuin satunnaisesti vaikka miehet olivat samantasoisia hyppääjiä. Puikkonenhan ei voittanut koskaan maailmancupin kokonaiskilpailua, Puikkonen ei voittanut koskaan mäkiviikkoa, Puikkonen ei voittanut koskaan henkilökohtaista Olympiakultaa, Puikkonen ei voittanut juuri koskaan maailmancupin osakilpailuja, kerrankin oli 5 vuoden tauko voittojen välillä.
Tosiasia on se että Puikkonen oli niin lahjakas hyppääjä että hänen olisi pitänyt pärjätä vähintäänkin yhtä hyvin kuin Nykänen pärjäsi.
Kuka oli Puikkosen valmentaja? Se valmentaja ei todellakaan osannut asiaansa katsotaan sitä sitten miltä kantilta tahansa. Tokihan Puikkonen saavutti paljon mutta miten paljon jäi saavuttamatta ilmeisesti huonon valmennuksen takia?
- Anonyymi
Puikkos Jarin ongelma oli juuri se että mies ei treenannut Jyväskylässä missä Matti treenasi.
Jos Pullin Matti olisi ottanut Puikkosenkin talliinsa niin Jari olisi ainakin kaksinkertainen olympiavoittaja.
Ja montakohan maailmancupin kisaa Jari olisi voittanut Pulli valmentamana, ainakin 30 kpl ja kokonaiscupin. Suorastaan vituttaa kun huippumiehestä ei saatu enempää irti.
Mattikin sanoin aikanaan että Jari on lahjakkain hyppääjä mitä on Suomesta tullut, - Anonyymi
Ajatelkaa Puikkonen tahkosi varmaan 13 vuotta Maailmancupia. isä kertoi että Tooni Nieminen voitti parhaimpina vuosinaan 10 kisaa yhden kauden aikana. Se jos joku kertoo kuka oli lahjakas!
- Anonyymi
Nieminen voitti yhden kauden aikana enemmän kuin Puikkonen 13 kauden aikana.
- Anonyymi
Puikkonen kyllä hämmästyttää minuakin. Mies oli kautta aikojen maailman lahjakkaisen mäkihyppääjä mutta ei saanut olympiakultaa, ei mäkiviikon voittoa, ei MC kokonaiskilpailuin voittoa.
Kuka perkele jarrutti miehen kehitystä Lahdessa? Oliko jollain oma lehmä ojassa, Puikkosen ei haluttu menestyvän. Jarin yksittäiset hienot voitot läpi vuosikymmenen osoittivat että potentiaalia on. Ehkä Jari kirjoittaa kirjan joskus ja avaa enemmänkin tuota 80-lukua.
Kilpailu oli varmasti kovaa Lahdessakin, oliko mäkijoukkueen sisällä kuppikuntia johon ei kaikilla ollut asiaa? Jaettiinko tietoa valmennuksesta kautta linjan eri valmentajien kesken? Suosiko esim. Pullin Matti Nykästä ja jarruttiko sillä tavalla omalta osaltaan esim. Puikkosen mahdollisuuksia menestyä.
Paljon on kysymyksä johon emme ehkä koskaan saa vastauksia. No nykyään tietysti ollaan tyytyväisiä jos päästään maailmancupi kisassa 20 parhaan joukkoon. Nykänen lenti aikanaan mäkiviikolta pihalle oltuaan jossain kisassa 19:sta. - Anonyymi
Entäs A-P Niccola?
- Anonyymi
Miksi aloittaja ei ole koskaan tehnyt töitä? CV = Sossunelätti?
- Anonyymi
Jari Puicconen on ollut jo vuosia kaupungin suojatyöpaikassa tärkeilemässä ja pätemässä ja kyttäämässä lahen urheilu maastoja ettei vaan ole mainoksia levitetty.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tällä kertaa Marinia kadehtii Minäminä Päivärinta
Kokoomuksen tyhjäntoimittelija itkeä tuhertaa, kun kansainvälinen superstaramme ei leiki hänen kanssaan. Oikean puoluee3761436- 1041253
Miksi koulut pakottavat
Lapset uimaan sekaryhmänä? Murrosikäiset tunnetusti häpeilevät vartalossa tapahtuvia muutoksia. Tulee turhia poissaoloja1131180Miksi jollain jää "talvi päälle"
Huvittaa kastoa ullkona jotain vahempaa äijää joka pukeutuu edelleen kun olisi +5 astetta lämmittä vaikka on helle keli1581062- 40930
- 63876
Suomen Pallolitto: Tasoryhmät lasten jalkapallossa - Erätauko-tilaisuus ma 20.5.2024
Tasoryhmät lasten ja nuorten jalkapallossa herättävät paljon keskustelua. Mitä tasoryhmät ovat ja mikä on niiden tarkoit0790Se katse silloin
Oli hetki, jolloin katseemme kohtasivat. Oli talvi vielä. Kerta toisensa jälkeen palaan tuohon jaettuun katseeseen. Tunt32786Susanne Päivärinta kirjassaan: Sannalla nousi valta päähän, Big Time!
Päivärinta toteaa ettei ole nähnyt kenenkään muuttuvan niin totaalisesti kuin Marinin, eikä siis todellakaan parempaan s85767Tuhdit oluet kauppoihin. Miksi vastustaa?
8% oluet kauppoihin mutta mikä siinä on että osa politikoista vstustaa ? Kauppa kuitenkin hinnoittelee vahvan oluen ni166662