Jos kesään mennessä ei olla natossa niin ei koskaan....
Aika ikkuna
Anonyymi-ap
47107
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 47
Vanhimmat
Laillisesti se ei voi tapahtua, se on selvää.
Laillisesti"
Nythän laittomasti pari Putinin kätyrimaata omien etujensa ajamiseksi yrittää estää kaikki natostandardit täyttävää Suomea pääsemästä naton jäseneksi.
Naton jäsenyys vaatii Natostandardien täyttymisen maalta nämähän Suomi täyttää .
Unkarilla ei ole mitään perusteita miksi ei ole rafitioinut ja Turkin näennäiset esteet ovat sen diktatuurin politiikan ja yksittäisten etujen ajamista pitkittäessään päätöksi.
Touhu on siis laitonta ja mielivaltaista Naton demokratian hyväksi käyttöä ei naton eduksi vaan sen vastustajan Putinin hyväksi kahdelta Naton korruptioituneelta kätyrimaalta .
No asiat kävelevät vielä näitä valtioita vastaan niin kuin asioilla on tapana .
Se voi eu suuttua unkarille. Ja nato... Siinä loppuu sitten rahat ja aseet..
Kyllä Turkki ja Unkari ovat Naton kannalta paljon tärkeämpiä kuin Suomi.
Ei siis mitään ylijuoksua ole odotettavissa
Turkki on tärkeä, mutta Unkarin merkitys on paljon pienempi kuin Suomen ja Ruotsin.
Käytännössä ollaan jo.
Ainoastaan Tiltu huomaa sen vakavana persesyyhynä.
Muuten kaikki menee kuin ennenkin.
Ai ollaan vai?
Laitatko sinä nyt sitten vaikkapa ihan linkin muodossa Se Suomen kirjallinen natosopimus näytille tänne ihan meille kaikille?
Mitttees työ sitte Naton lisäjäsenyyttä ennee tarvihetta.
Suomella on kirjallinen Nato-sopimus, jonka 28 valtiota on ratifioinut. Ratifioinnithan liittyvät aina sopimuksiin. Sopimus neuvoteltiin ja allekirjoitettiin kesäkuussa 2022, kun jäsenvaltiot olivat todenneet yksimielisesti Suomen ja Ruotsin Nato-kelpoiseksi.
Tarkennan sen verran, että ratifioitavaa "sopimusta" kutsutaan liittymispöytäkirjaksi. Sen perusteella Suomesta tuli tarkkailijajäsen. Kun kaikki ratifioinnit ovat koossa, niin Nato kutsuu Suomen liittymään Pohjois-Atlantin sopimukseen. Erillistä sopimusta ei siis enää kirjoiteta.
Suomi ja Ruotsi ovat Nato-kelpoisimmat jäsenehdokkaat vuosikymmeniin. Meinaatko, että me olisimme Naton historian ensimmäiset valtiot, jotka jätetään tässä vaiheessa ulkopuolelle? :D Liittymispöytäkirja tarkoittaa jäsenyyden periaatteellista hyväksymistä. Iltalypsyt ovat sitten ekstraa, jolla pyritään saamaan huomiota omille huolenaiheille.
Naton olisi erittäin vaikea selittää itselleen, miksi 2 vakaata Nato-kelpoista valtiota jäisi ulkopuolelle. Henkilökohtaisesti toivoisin, että kv. organisaatiot pohtisivat uudelleen yksimielisyyttä ja veto-oikeuksia. Poliittiset voimasuhteet saattavat muuttua ajan mittaan valtioissa niin, että jäsenvaltio voi ryhtyä toimimaan yhteisöä vastaan.
Ei sinne Natoon niin vain mennä. Virollakin kesti yli 10 vuotta, ennen kuin hyväksyttiin.
Jaa hakemuksen jättämisestä lukien?
"Jos kesään mennessä ei olla natossa niin ei koskaan...."
Jaa, onkos venäjä hakenut natoon :) :)
Antaako ensin gomorralle vai sodomalle anteeksi?
Kumpi on kumpi - USA sodoma vai Britannia?
Kyllä se soromia lähtöö kaltaasestaski nopiaa, ku o oikiat välinehet ja MIEHET asiata hoitaamas.
Voihan se mennä jäsnyyden ratifiointi syksyyn tai jopa jouluun. Siksi kai noita varasuunnitelmia nyt pähkäillään.
Haaviston suunnitelmat on kustu joka kerralla.
Pohjois-Makedonialta meni ratifioinnissa 10 vuotta, mutta kyllä siitäkin jäsen tuli. Sen kohdalla oli kyse vähän isommasta ongelmasta. Valtio otti itsenäistyessään nimen Makedonia, joka on Kreikan maakunnan nimi. Kreikka kieltäytyi ratifioimasta, ennen kuin nimi muuttuu. Se onnistui vasta kun Makedoniassa vaihtui hallitus. Sen jälkeen Pohjois-Makedoniasta tuli nopeasti jäsen.
Koko päätöksenteko prosessi on tässä maassa eli Suomessa hyvin epäselvä. Suomessa luvattiin Natosta kansanäänestystä, mutta sitten pelkät jostain repäistyt gallup-tulokset kelpasivat. Nyt kun Turkki on heittäytynyt tässä asiassa hankalaksi, Pekka Haavisto ilmoittaakin, että ”Suomi valmistelee kahdenvälistä puolustussopimusta USA:n kanssa”.
No joo. Mutta millä valtuudella tähän sitten on ryhdytty? Perustuuko tämä siihen ajatukseen, että Natoa kannattavat gallup-tulokset ulottuvat nyt tällaiseen kahdenväliseen puolustussopimukseen USA:n kanssa? Kun eduskunta toukokuussa sai Nato-jäsenyyden käsiteltäväkseen, Sauli Niinistö oli tehnyt jonkinlaisen puolustussopimuksen jo Boris Johnsonin kanssa pari päivää aikaisemmin. Miten sitä oli valmisteltu? Ja millä valtuudella?
Ne puolustussopimukset ovat vain suullisia höpinöitä, dementti Bidenin lupailuja, joita se ei muista enää seuraavana päivänä
Päätöksentekoprosessi on PÄIVÄN SELVÄ, jos on ollut koulussa hereillä. Valtioneuvosto päättää Suomessa Nato-jäsenyyden hakemisesta. Eduskuntaakaan siihen ei olisi tarvittu, mutta asia vietiin kuitenkin eduskuntaan. Valta-enemmistö eduskunnasta (188) äänesti Naton puolesta. Kansanäänestykset ovat Suomessa ainoastaan neuvoa antavia. Niillä ei päätetä yhtään mitään. Kevään kuluessa järjestettiin lukuisia galluppeja, joissa Naton suosio vain kansalaisten keskuudessa kasvoi. Se on yhä 73%. Kansan mielipide on mitattu varsin luotettavasti.
Nato-päätökset ovat laittomia näissä nähdyissä muodoissa.
Seuraava eduskunta sinetöi vasta lopullisesti nato-liitoksen ja sekin vielä tehdään laittomasti.
Meillä on irtisanomaton naapuruussopimus, joka kieltää kyseiset liitot täysin yksiselitteisesti.
Pariisin rauhansopimus kieltää edelleen Suomelta liittymiset, joten EU:kin on ihan laillisesti katsottuna laiton.
Höpö höpö tiltu.
Ovat kirjallisia sopimuksia.
>Suomessa luvattiin Natosta kansanäänestystä
Missä muka luvattiin? Vain pääministeri voi millään valtuuksilla lupailla neuvoa-antavaa kansanäänestystä, eikä hän varmasti ole luvannut yhtään mitään.
Valtiojuridiikan asiantuntemuksellasi olisi varmasti paljon käyttöä jossain Venäjän-mielisessä marginaalihörhöpuolueessa.🥱
Ei ole mitään aikaikkunoita. Suomi on Naton tarkkailijajäsen. Se tuo mukanaan jo nyt turvallisuutta, jota ei ennen ollut.
Unkari tarvitsee ulkomaiden tukea niin paljon, että mieli tulee muuttumaan. Erdolle pitää vielä vihjaista, että itsenäinen Kurdistan otettaisiin mielellään Turkin tilalle.
Ei ole kyse kesästä, vaan Erdosta ja vastaaista. Jos ne joskus on muita, niin ehkä sitten. Nyt tehdään liittoja muiden kanssa ja unohdetaan Turkki.
Sale sano että on läpihuutojuttu.
28/30 NATO-maata ratifioivat suomen ja ruotsin jäsenyyshakemuksen, todellakin läphuutojuttuna.
Sekös suomalaista, pikku wannaberyssää, vduttaa niin, että hampaat varisee.
-44.Div.-
Natossa ollaan ennen kuin lehti putoaa puusta, näin luvattiin toukokuussa 2022. Eli lupauksen mukaisesti olemme olleet Natossa jo useamman kuukauden.
Linkitä vielä tuohon lupaukseen, kun varmaan tiedät hyvin kuka lupasi ja milloin.
Haavipekka ja Kristersson asettivat ratifiointijupakassa kysymyksen myös NATO-maille. Hesari kysyy: "Ratkaisevaa on, haluaako Yhdysvallat tehdä myönnytyksiä Turkille, kun Erdoğan pelaa sisäpoliittisia pelejään ja sooloilee erillään Naton Venäjä-rintamasta."
USA ei taida vaikkapa Incirlikin vuoksi antaa Turkille periksi. Blinkenin joukukuisen lausunnon mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ei ole Yhdysvaltojen ja Turkin kahdenvälinen asia, vaan Suomi ja Ruotsi tekevät omaa työtänsä asian eteen.
Varautukaa siis ihan oikeasti ainakin ensi vaiheessa kahdenvälisiin sopimuksiin, kun nämä aikaikkunat on nyt paalutettu Suomen ja Ruotsin toimesta. Tämä voisi olla Turkille sopiva ulospääsykeino. Etenkin kun Unkarinkin ratifioinnin osalta ollaan edelleen lupausten asteella.
"USA ei taida vaikkapa Incirlikin vuoksi antaa Turkille periksi."
USA:n suhteet Turkkiin ovat olleet jo pitempään monimutkaiset. Eräs asiantuntija kuvaa niitä sanoilla " ei ystävä, eikä vihollinen". Turkki on muuttunut Erdoganin aikana ja Nato-vastainen liikehdintä on lisääntynyt. Asiantuntijat ovat esittäneet USA:ssa, että Incirlikille pitäisi vähitellen katsella vaihtoehtoja.
Turkki on geopoliittisesti tärkeä - mutta vain yhteistyökykyisenä ja Naton intressit huomioivana valtiona. Samalla myös Suomi ja Ruotsi ovat geopoliittisesti tärkeitä Natolle. Meidän jäsenyytemme lukitsee Naton Pohjolan linnakkeen. Ihanne olisi, jos linnakkeet olisi tukittu kummassakin suunnassa. Tässä hengessä me jatkamme Turkin kanssa neuvotteluja.
Incirlikille on katseltu vaihtoehtoja myös koska sen ja vaikkapa Akrotirin käyttökelpoisuus on kyseenalaistettu Välimerellä käytävässä nykyaikaisessa sodassa. Tiedä sitten.
Suomen ja Ruotsin hallituksilla on tiedossa prosessin eteneminen jo nyt pikavauhtia. Tiedossa on myös jotain, miksi pitäisi tästäkin kiirehtiä. Iltalehden Lauri Nurmi pääkirjoituksessa "Virtahepo rampauttaa Natoa – Haavisto ja Kristersson pamauttivat julki totuuden": "Alusta eli vuoden 2022 keväästä alkaen on ollut selvää, että kahden Pohjoismaan diplomaattinen voima ei riitä Erdoğanin taivutteluun – eikä siihen riitä Stoltenbergin uuttera asenne. Ratkaisun avaimet löytyvät Valkoisesta talosta ja Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hyppysistä. Suomen ja Ruotsin hallituksien viestiä on syytä tulkita siten, että Naton tarkkailijajäsenet odottavat Washingtonilta ja Lontoolta pattitilanteen laukaisevaa diplomatiaa."
Sitä ei ainakaan Blinkenin joulukuisen lausunnon mukaan olisi luvassa. Näinpä sitten tehdään prosessin rinnalla kahdenvälisiä sopimuksia.
Ompa ompa aika ikkuna. Ompa!
Suomi ja Ruots eivät täytä kaikkien Naton jäsenmaiden korkeita sisäänpääsy ehtoja.
Mutta kaltaises, horoksi rotsattuna täyttää.
Eiks jeh ...?.
Jos Suomen ja Ruotsin natojäsenyyshakuprosessi kestää vuoden eli ensi kesään, niin se lienee yksi nopeimmista prosesseita tähän saakka tapahtuneita. Ellei nopein.
Miksi muka tuo vuosi olisi yhtäkkiä takaraja hakuprosessille? Missä sellainen raja on säädetty?
Nimenomaan näin. Prosessit ovat yleensä kestäneet vähintään 1-1,5 vuotta. 28 ratifiointia tuli nopeammin kuin koskaan Naton historiassa.
Tiltut eivät ymmärtäneet asiaa silloin eikä sen jälkeen ole ollut aikaa syventyä asiaan kun Venäjä hyökkäyssota alkoi ja pitää seurata Moskovan susipaskoja ohjeita.
Miten niin?
Joudutaan luottamaan kahdenkeskisiin sopimuksiin ehkä hyvinkin kauan.
Natoprosessin alussa itänaapuri lupasi Suomelle yllätystä.
Niin se on myös IL:n Nurmen mukaan. Mutta tilanne on sama se on myös muilla mailla, NATO-maat mukaan luettuna. Siis kahdenvälisiä sopimuksia, kuten olemassa oleva JEF on ikäänkuin varmistuksena jos NATO ei olisi sovelias työkalu. Nurmen mukaan tämä saattaisi olla tilanne NATO-jäsenyydenkin aikana.