Olen kiinnostunut venäläisten sotajoukkojen liikkeistä pääkaupunkiseudun alueella Isonvihan aikaan. Tietääköhän kukaan sopivaa kirjallisuutta ko. aiheesta?.
ISOVIHA
JAPE
121086
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tuskin mitään sellaista löytyy, missä kuvaillaan
venäläisten liikkeitä pääkaupunkiseudulla. Hel-
sinki oli silloin vain pahainen kalastajakylä, joka poltetiin lähes maan tasalle.
Menemällä ruttopuistoon löydät sinne Isonvihan
aikana haudatut ja ruttoon kuolleet Helsinkiläiset. Venäläi-
siä saadaan tästä kiittää, kun toivat ruton
tullessaan.
Tukholma ?
Siis venäläisten joukkojen liikkeistä Suomessa Isonvihan aikaan.
geu
VANHANA KATKEROITUNEENA HINURINA HYVIN TIEDÄT.
Jos olisit joskus edes käynyt kyseisessä Ruttopuistossa eli Vanhan Kirkon puistossa, olisit sieltä voinut Bulevardin puoleisen portin tekstistä voinut lukea asian todellisen laidan, joka on myös muissa lähteissä dokumentointi.
Rutto tuli Liivinmaalta (Virosta). Tiedetään jopa, että parin naisen tuomina. Samoihin aikoihin piiritetyssä Tallinnassa samoin yli puolet väestöstä kuoli ruttoon. Epidemia oli ajan pahimpia.
Osin ruton heikentämän puolustuskyvyn piikkiin voidaan laittaa se, että venäläiset menestyivät Suomen valloituksessa saapuen Helsinkiin 1713.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000008453705
Miski siis valehtelet senkin epatto?
EN ota kantaa mutta hyvin vastattu.
"Huonoista kokemuksista huolimatta Ruotsin laivasto vietti talven 1713 jälleen Karlskronassa, vaikka Venäjän maihinnousua Suomeen osattiinkiin odottaa. Suomea puolustavat maajoukot oli siroteltu pitkin etelärannikkoa, pääjoukot olivat Porvoossa ja Pernajassa, lännempänä joukkoja oli Helsingissä ja Turussa asti. Heti jäiden lähdön jälkeen Venäjän saaristolaivasto pääsi toimimaan vapaasti Suomenlahdella ja toukokuun 8. vuonna 1713 venäläiset saapuivatkin Helsingin edustalle 300 aluksen ja 17 000 miehen voimin kreivi Fjodor Apraksinin johdolla. Ruotsin avomerilaivasto saapui Helsinkiin liian myöhään, Helsinkiä puolustaneiden 1 800 miehen komentaja Armfelt oli jo polttanut kaupungin ja vetäytynyt. Apraksinin laivasto ja joukot eivät myöskään olleet jääneet odottamaan Ruotsin laivastoa ja nousivat maihin Porvoossa ja Pernajassa Porvoon itäpuolelle. Suomessa olevien joukkojen ylipäällikkö, Georg Lybecker vitkasteli ja vältteli yhteenottoa venäläisten kanssa. Venäjän armeija saavutti taisteluitta Helsingin 10. heinäkuuta, kaupungin edustalla ollut laivasto-osasto poistui ja Lybecker perääntyi lopulta joukkoineen Hämeenlinnaan."
Helsingin kaupunginmuseon arkeologit ovat juuri tutkineet venäläisten 1713-1721 välillä Helsinkiin rakentaneen linnoituksen jäämistöä nykyisten talojen rakenteiden alla. Tuo väliaikainen hirsilinnoitus oli koottu mm. poltetun Helsingin talojen säilyneistä hirsistä ja linnoitus kattoi noin nykyisen Kruununhaan alueen.
Kaupunginmuseon uusimman Sofia-lehden (sarjakuva-)artikkeli by Jaana Mellanen kertoo 1713-21 linnoituksen löytämisestä ja sijainnista.
http://www.hel.fi/kaumuseo/pdf/sofia2005_1.pdf
Lue sitten vaikka Stefan Löfvingin muistelmia. Kaveri asui Porvoossa, mutta johti sissisotaa Ruotsin väreissä etenkin Ahvenanmaalla.
Näkee, että Trygaios harrastaa historiaa. Monet
historiankirjat kuitenkin kertovat, että ruton
toivat venäläiset. Olen näköjään ollut väärässä.
Kävin itse pari vuotta takaperin Jääkäripatal-
joona 27:n kaatuneitten haudoilla ja muistomer-
killä. Ne sijaitsivat Liivinmaalla ja olivat
kyllä Jurmalasta 10 km lounaaseen meren rannal-
la. Eli olisikohan Liivinmaa siellä.
Olet oikeassa koskien nykyistä Liivinmaata. Se on käytännössä Kuurinmaan rannikkoa.
Kuitenkin 1200-luvulla saksalaisten ristiretkeläisten saapuessa Riian tienoille Väinäjoen suistoon, he ensimmäiseksi tapasivat suomensukuisia liiviläisiä (nyttemmin lähes sukupuuttoon kuollut kieliryhmä Latviassa), ja nimesivät koko alueen heidän mukaansa Liivinmaaksi (Livonia).
Tuosta eteenpäin aina 1700-luvulle Liivinmaaksi kutsuttiin aluetta, joka koostuu nykyisestä Virosta sekä Latvian länsi- ja keskiosista. Sen asujaimisto muodostui virolaisista, latvialaisista, baltiansaksalaisista ja pienessä määrin tietenkin myös liiviläisistä.
Nimi "Baltia" kehittyi alueen yhteisnimeksi 1800-luvulla. Sekin on aika sopimuksenvarainen termi. Varsinaisesti balttilaisia kieliä puhuvat vain latvialaiset ja liettualaiset. Virolaisten kieli taas kuten tiedämme on suomalais-ugrilainen, mutta maantieteellisesti Viro yleensä luetaan Baltian maihin.
1920- ja 1930-luvun kielenkäytössä joskus myös Suomi ja Puola luettiin Baltian maihin kuuluviksi. Saman Itämeren (Baltian meren) rantamaita kun olemme.
Tässä vähän lisää:
http://www.nba.fi/helsinginarkeologiaa/keskusta_kohteet_1721.htm#linnoitus