Onko helluntailaisilla ehtoollisyhteys adventistien ja luterilaisten kanssa?
Ehtoollisyhteys
Anonyymi-ap
19154
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Helluntailaisilla on valkeat kastepuvut niinkuin jehovantodistajilla.
Pastorien käsien alle meneminen helluntaikirkossa tekee ihmeitä.
Pastori myös jakaa voiteluita halukkaille.
Ei ole, PISTE
Mitä tarkoitat?
Suomi24 on osallinen ja suomi24 harjoittaa järjestelmällistä kiihottamista kansanryhmää vastaan. Suomi24 on laittomien hallussa ja alusta laittomuuksiin.
Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on puhetta tai kirjoitusta, jonka tarkoitus on halventaa tai pelotella kansanryhmää tai lietsoa väkivaltaista tai syrjivää toimintaa kansanryhmää kohtaan. Yleensä kansanryhmällä tässä yhteydessä tarkoitetaan rodun, etnisen taustan, kansallisuuden, uskonnon, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden määrittämää kansanryhmää.
Tullaan kokoukseen koska halutaan paeta arkea ja vaihdetaan muutama sana samankisen kanssa. Kuppikunnat ja sisäpiiriläiset ovat erikseen.
Sama meno jatkuu arkena ja eipä enää muisteta mitä kokouksessa puhuttiin.
Usko valuu alaspäin kuin vesi hanhen selässä arjen haasteissa ja kymmenyksiä kerätessä ensi kokousta varten.
Luterilaiset ja adventistit eivät hyväksy armolahjojen toimintaa.
Helluntailaisten hurmostelua, mitä he itse kutsuvat " armolahjoiksi" ei kukaan oikea Kristitty hyväksy eikä niihin osallistu. Eikä niihin pidäkkään mennä sekaa kaatuilemaan henkien ja henkimaailman voimavaikutuksen alaisena.
On adventistien kanssa, ei kristillisten kirkkokuntien kanssa.
Ehtoollisoppi poikkeaa kristillisten kirkkojen ehtoollisopista.
Helluntailaisten "ehtoollinen" ei ole sama kuin kristityillä, ja kristityn on valittava mitä oppia tunnustaa, molempia ei voi, yhtä aikaa.
Kirkossa pappi voi kieltää ehtoollisen sellaiselta henkilöltä joka käy myöskin anabaptistien "muistoaterioilla" ja kehoittaa valitsemaan.
Helluntailaiset, kristittyjä pilkatakseen ja häpäistäkseen, itse rikkovat tätä sovittua käytäntöä, että kukin käy vain oman kirkkonsa ehtoollisella, - eri kirkkokuntien ehtoollisille ei salaa osallistuta - ja ovat mielellään houkutelleet kristittyjä pois kristillisestä eukaristiasta, mukaan myös omillle epäraamatullisille mehu- ja pulla-muisto-aterioilleen.
Opillisesta eroavuudesta johtuen, myöskään esim. luterilaisilla ja katolilaisilla ei ole ehtoollisyhteyttä, eivätkä nämä kristilliset kirkkokunnat riko tätä. Olen osallistunut esim. ortodoksiseen ehtoollisjonoon, ottanut papilta vastaan otsaani, pyhitetyllä öljyllä tehdyn pyhän ristimerkin, mutten (kunnioituksesta heidän uskoaan kohtaan, minä itse "vääräoppisena") salaa vastaanottanut heidän, ainoastaan heidän uskovilleen tarkoitettua, itse ehtoollistaan. Muutoin toimin jonossa kuin "kunnon ortodoksi".
Omasta puolestani olisin voinut ottaa, mutta Ortodoksinen kirkko ei ole samaa mieltä: pitää tunnustaa ortodoksista uskoa ja kuulua kyseiseen kirkkoon. Siihen kirkkokuntaan ei liitytäkään kepein keinoin, kuten esim. helluntailaisiin. Ortodoksit (ja katolilaiset yleensäkin) vaativat aitoa, kirkon opin mukaista uskoa.
Helluntailaiset myös itse (mm. luterilaista uskoa tunnustamatta) osallistuvat kristittyjen HPE:lle ja sitten pilkkaavat kirkon ulkopuolella, että ei sillä mitään väliä, eiväthän luterilaiset muutenkaan opeta oikein. (Olen omin korvin kuullut).
Joskus, jo erottuani helluntailaisista ja tultuani kristityksi, kävin vielä pari kertaa heidän tilaisuuksissaan. Kerran, kun heidän oman muistoateriansa (ei HPE) mehu- ja leipätarjotin kulki penkkirivillä, ojensin sen seuraavalle istujalle, itse siihen koskematta. Tämä ärsytti jotakin vieressä istujaa, joka tyrkytti minulle lautasta takaisin.
Mutta en, vain hellareita "totellakseni", suostunut kieltämään Kristusta.
Melkoista sekoilua on touhusi ollut ja yhä on.
Yhteys-, ja muistoateriaa, eli ehtoollista tulee viettää vain Perheen kesken.
Siis vain oikeasti uudestisyntyneiden kesken, muilla ei ole siihen osuutta.
Siis vain ne jotka ovat uudestisyntymisessä saaneet Pyhän Hengen ja tulleet Jumalan lapsiksi, tulee viettää Perhepiirissä ehtoollista.
Eli vain ne, jotka ovat oikeasti Kristuksen verestä ja armosta osalliset ja ovat henk koht tulleet sovitetuksi Jumalan kanssa eli ovat Jumalan todellisia lapsia ja Perhettä.
16 Siunauksen malja, jonka me siunaamme, eikö se ole osallisuus Kristuksen vereen? Se leipä, jonka murramme, eikö se ole osallisuus Kristuksen ruumiiseen?
17 Koska leipä on yksi, niin me monet olemme yksi ruumis; sillä me olemme kaikki tuosta yhdestä leivästä osalliset.
Näitä siis eivät ole uudestisyntymättömät vauvakastetut.
Mutta tärkein kriteeri siis on se, että onko ihminen oikeasti uudestisyntynyt, vai ei.
Uudestisyntyneitä voi olla kaikissa lahkoissa / eriseuroissa / puolueissa, kuten ne mainitsemasi lutherilaiset ja adventistit ja myös siis helluntailaiset ja ym ym...
Ehtoollis tilanteessa viimeistään se asia tulisi selvittää ja varmistaa, että miten on tuo osallisuus asia, kuka ja ketkä oikeasti ovat osalliset ja ketkä eivät ?
16 Siunauksen malja, jonka me siunaamme, eikö se ole osallisuus Kristuksen vereen? Se leipä, jonka murramme, eikö se ole osallisuus Kristuksen ruumiiseen?
17 Koska leipä on yksi, niin me monet olemme yksi ruumis; sillä me olemme kaikki tuosta yhdestä leivästä osalliset.
Toki tämä on nyt Raamatullinen ohje, ihmiset vain toimivat miten sattuu, nykyään varsinkin, eivätkä ole näissä asioissa tarkkoina .
Hurmoslahkoissa on ehtoollistyhteys henkimaailman kanssa
Gerhard Olsen-Smild solmi sen yhteyden jo v. 1920.
Olsen-Smidt kysyi: ”Emmekö tahdokin kulkea siinäkin sanaan luottaen, että vain kastetuille uskoville kuuluu ehtoollinen?” Kädennostolla koko joukko hyväksyi esityksen. Tämä oli ensimmäinen julkinen tilaisuus, jossa asia tuli esille. Helluntailaiset jakaantuivat 1920 ehtoolliskysymyksen vuoksi helluntaiystäviin ja helluntaiseurakuntiin.[19]
Ensimmäiset helluntailaisten kasteet ja liikkeen istuttaminen ja vakiintuminen Suomeen.
Niissä sitä Amerikasta tänne tuotua uutta "henkeä" alettiin ensimmäisien kerran ihmisiin painaa ja pumpata sisälle.
Olsen-Smidtin ohjauksessa yhä useammat omaksuivat aikuiskasteen näkemyksen. Helluntaiherätyksen ensimmäiset kasteet järjestettiin vuonna 1912 helluntaiherätyksen kesäjuhlilla Lempäälässä vuonna 1912. Lempäälän juhlilla puhiivat Gerhard Olsen-Smidt, Pekka Brofeldt sekä yhdysvaltalainen pastroi J. H. King.[10]
Jenkeistä se originaali helluntailaisuuden "henki" ensimäisen kerran on tänne Suomeen tuotu.
Siitä on varmat todisteet.
Gerhard Olsen-Smidt työskenteli helluntaiherätyksen eteen vuoden 1911 lopusta lähtien.[8] Entinen pelastusarmeijan upseeri oli tutustunut Yhdysvalloissa helluntaiherätykseen ja kokenut HENKIKASTEEN, minkä vuoksi tämä oli jättänyt pelastusarmeijan.
Siitähän voidaan heti lukea, että Pelastusarmeijan uskovaisilla ihmisillä on eri henki kuin Helluntailaisilla, koska ne henget eivät sovi samaan paikkaan yhtä aikaa.
T.B.Barrat oli myös Pelastusarmeijan upseeri, joka kannatti lasten kastamista Kristityksi.
Mutta helluntailaiset pakottivt hänen muuttamaan mielipidettään ja ottamaan helluntailaisten uuden kasteen, ettei tule karkotetuksi porukasta pois,
Näin on monelle entuudestaan Kristityksi kastetulle käynyt.
Hurmos porukan voima on suuri uskonyhteisöissä. Yhteisön oppien ja määräysten vastaisia ajatuksia ei hyväksytä ollenkaan.
Ja jos alkaa kyselemään pastorien puheiden perään jotain perusteluita, niin sanotaan, että nyt sitä alat pilkata Pyhää Henkeä, ja sitä ei saa anteeksi mitenkään, vaikka tekisit sitä parannusta vaikka koko lopun elämän ajaksi.
Voi käydä kuin Paavalille, kun alkoi niitä hurmoskielillä epämöimään Korintossa, niin sai sisälleen sen Saatanan demonin lopun elämän ajaksi.
Paavali sai Kirkon kirouksen ja joutui kantamaan Saatanan henkeä sisällään koko lopun elämän ajan aina väkivaltaiseen pahaan äkkikuolemaan Roomassa.
Herää viimein harhoistasi !
Helluntailaisten olisi syytä katsoa peiliin.
Adventistien kohdalta en pysty sanomaan, mutta helluntailaisilla ja luterilaisilla ei ole ehtoollisyhteyttä. Syy on se, ettei riittävää yhteistä yksimielisyyttä ehtoollisen merkityksestä ole. Sen vuoksi esimerkiksi helluntailaiset eivät voi osallistua luterilaisen kirkon ehtoolliselle, eikä ole suotavaa tehdä sitä toisinkaan päin. Näillä kahdella kristillisellä suunnalla ei ole vielä yhteistä sopimusta ehtoollisvieraanvaraisuudesta. Yksipuolinen lupa, mitä joissain helluntaiseurakunnissa taitaa käytetään, ei luterilaisen kirkon perspektiivistä ole riittävä lupa luterilaisten osallistua helluntailaisen ehtoollispöytään.
-DeadManWalks