niin, mistä?
hän väittää rakastavansa minua, suunnittelee tulevaisuutta meistä. Mutta silti epäilen. Muutimme yhteen, mutta pelkään etten riitä. Ja jos lähden jossain käymään päivän kaks(koulutus tulossa to-la toisella paikka kunnalla ja sinne olis meno), pelkään että hän pettää minua koska kännissä hänen flirttiviettinsä vahvistuu entisestään, ja hän osaa flirttata.
Eilen hän kysyi mitä haluain hänen kanssaan tehdä(siis miten pitkälle olen valmis hänen kanssaan menemään)mutten uskaltanut vastata, ja kun en vastannut hän muuttui hiljaiseksi. Kauheaa jos minä vielä menin loukkaamaan häntä...Sitten varmasti pettää minua...Minä en halua ketään muuta, jos vain hänet saisin elämäni pitää, rakastaa ja saada rakkautta. Ja haluan lapsiakin hänen kanssaan, mutta järki sanoo ettei kannata, koska kuitenkin hän pettää tai jättää. eikä minusta ole yksinhuoltajaksi. En kyllä tiedä onko minusta äidiksi muutenkaan, koska olen masentunut, ja pelkään "tartuttavani "sen mahdolliseen lapseeni, ja sitä en missään nimessä halua. No se ei ole ajankohtaista vielä, mutta tätäkin olen mielessäni kauheasti pyöritellyt...
Pelkään, että taas tulen vain hyväksi käytetyksi ja petetyksi. Minen kestä sitä enään, ja uskon että erakoidun täysin kun niin käy...
hän väittää rakastavansa minua, suunnittelee tulevaisuutta meistä. Mutta silti epäilen. Muutimme yhteen, mutta pelkään etten riitä. Ja jos lähden jossain käymään päivän kaks(koulutus tulossa to-la toisella paikka kunnalla ja sinne olis meno), pelkään että hän pettää minua koska kännissä hänen flirttiviettinsä vahvistuu entisestään, ja hän osaa flirttata.
Eilen hän kysyi mitä haluain hänen kanssaan tehdä(siis miten pitkälle olen valmis hänen kanssaan menemään)mutten uskaltanut vastata, ja kun en vastannut hän muuttui hiljaiseksi. Kauheaa jos minä vielä menin loukkaamaan häntä...Sitten varmasti pettää minua...Minä en halua ketään muuta, jos vain hänet saisin elämäni pitää, rakastaa ja saada rakkautta. Ja haluan lapsiakin hänen kanssaan, mutta järki sanoo ettei kannata, koska kuitenkin hän pettää tai jättää. eikä minusta ole yksinhuoltajaksi. En kyllä tiedä onko minusta äidiksi muutenkaan, koska olen masentunut, ja pelkään "tartuttavani "sen mahdolliseen lapseeni, ja sitä en missään nimessä halua. No se ei ole ajankohtaista vielä, mutta tätäkin olen mielessäni kauheasti pyöritellyt...
Pelkään, että taas tulen vain hyväksi käytetyksi ja petetyksi. Minen kestä sitä enään, ja uskon että erakoidun täysin kun niin käy...
Vastaukset 7
Vanhimmat
sun täytyy tehdä päätös ja yrittää sen mukaan. selvitä kaikki niin laajasti kuin mahdollista, jos et voi luottaa häneen niin tuska voi koitua joskus liian suureksi. tiedän että ainoa kuka voi asian ratkaista olet sinä itse. sinähän sitä elämää elät. mä olen itse miettinyt viimeajat myös omaa suhdettani, ja kuten tiedät vain sillä miten sinä itse tunnet on merkitystä. se on vaikeaa, mutta en ole itsekään parempaa keksinyt.
Minä luotin ja uskoin yhteiseen tulevaisuuteen. Kumpikin teki kovasti töitä ja ostettiin rivitalon pätkä ym. Häät olivat tulossa. Minä järjestelin häitä, mutta mitä teki mies. Ukolla oli suhde työpaikan pikkuladyyn (ponnari heilahtaa tisut tustisee). Tästä suhteesta sain tietää 4 kk häiden jälkeen. Että näin mies on aina mies eikä sen aivoituksia voi tietää.
Käsitinkö oikein, että mies ei ole antanut mitään muuta aihetta epäillä pettämistä kuin flirttailutaitonsa?
Rakkaudessa ei voita ellei pistä itseään peliin, niin raakaa kuin se onkin. Hyvää ja tasapainoista suhdetta ei saa, ellei uskaltaudu luottamaan täysillä toiseen ihmiseen. Mieti, mistä luottamuksen puute johtuu: onko hän antanut aihetta epäillä, että hän olisi epärehellinen, vai pelkäätkö vain syvällä sisimmässäsi, että mitä jos hän on epärehellinen?
mulla on ihan sama ongelma kuin sulla... vaikka ollaan seurusteltu jo lähemmäs vuosi.. mä oon ajatellu, että se johtuu siitä kun edellisessä suhteessa tuli turpaan ja oikein kunnolla, eli aika suuri luottamuspula, joka ei siis johdu nykyisestä...
olis vissiin pitäny olla pitempään yksin edellisen jälkeen mutta minkä mä sille voin kun tää nykyinen tuli ja veti jalat alta...
eiköhän tää tästä...
"elämä on julmaa ilman elämää ei ole julmaa"miks miesten pitää häslätä kun on omakin kulta jolle vois antaa rakkautta...
"Minä en halua ketään muuta, jos vain hänet saisin elämäni pitää, rakastaa ja saada rakkautta. Ja haluan lapsiakin hänen kanssaan"
Uskon sinun kirjoittaneen sydäntäriipaisevan kauniin tekstisi rehellisesti. Kerro se hänelle. Luulen, että hän haluaa viettää loppuelämänsä sinun kanssasi ja huolestui kun et reagoinutkaan hänen kysymykseensä "oikealla tavalla". Tässä pieni vinkki Celine Dionin ja Barbra Streisandin biisistä Tell him:
I'm scared
So afraid to show I care
Will he think me weak
If I tremble when I speak
Oooh - what if
There's another one he's thinking of
Maybe he's in love
I'd feel like a fool
Life can be so cruel
I don't know what to do
I've been there
With my heart out in my hand
But what you must understand
You can't let the chance
To love him pass you by
Tell him
Tell him that the sun and moon
Rise in his eyes
Reach out to him
And whisper
Tender words so soft and sweet
I'll hold him close to feel his heart beat
Love will be the gift you give yourself
mulla on vähän samanlaista kokemuksia.. Nyt olen ollut 5kk aivan ihanan pojan kanssa.. Tosin poikaystävälläni on erittäin vilkas menneisyys.. joten mistä tiedän ettei hän jatka samalla lailla viikonloppuna jolloin käyn kotikaupungissani eli tahti olisi joka viikonloppu uus hoito? Pakko se kai on vaan luottaa mutta se on vaikeaa erityisesti silloin kun tiedän että hän on baarissa.. Saa sieltä sitä mitä multa ei.. vai..? Mistä sen tietää...?