Kaksi uudistusta perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen

1. Uskonnollinen sitouttamattomuus toteutetaan – aletaan noudattaa lakia

Perusopetuslain säätämiin koulun tehtäviin ei kuulu yhdenkään uskonnon jumalalanpalvelusten ja hartauksien järjestäminen. Lain nojalla tehdyissä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on linjattu opetuksen ”uskonnollinen, katsomuksellinen ja puoluepoliittinen sitouttamattomuus”. Perusopetusasetuksen mukaan myös muiden tapahtumien tulee olla yhteisiä.

Tällä perusteella koulutyöpäivästä ei pidä lohkaista aikaa minkään uskonnollisen yhdyskunnan tarjoamille uskonnollisille tilaisuuksille. Koulujen opetuksen ja muiden tapahtumien tulee olla kaikille sopivaa. <

Näin menettelemällä vältetään suuri määrä ylimääräistä työtä, vaivaa, mieliharmia ja stressiä, joka on aiheutunut siitä, että koulupäiviin on liitetty evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien uskonnollisia tilaisuuksia, kuten jumalanpalveluksia ja hartauksia. Näiden tilaisuuksien vuoksi koulujen on pitänyt järjestää samanaikaista ei-uskonnollista ohjelmaa, tiedottaa tästä ohjelmasta oppilaiden huoltajille ja oppilaille, tiedustella jo lukukauden alussa ja joka kerta erikseen huoltajilta, kumpaan ohjelmaan, oppilas osallistuu, kirkon uskonnolliseen tilaisuuteen vai kaikille sopivaan sitouttamattomaan ohjelmaan.<<<<

”Se olisi suuri helpotus.” Näin huokaisi erään helsinkiläisen koulun rehtori, kun häneltä kysyttiin, mitä tapahtuisi, jos seurakunnan jumalanpalvelukset jätettäisiin pois lukuvuoden ohjelmasta. Hän toi kuitenkin esiin, että rehtorit pelkäävät uskonnollista painostusta. <

Selkeintä ja yksikertaisinta olisi, että kunnissa kasvatuksen ja koulutuksen lautakunnissa tehtäisiin selkeä, helpottava päätös, että kunnan kouluissa pitäydytään vain uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamattomassa toiminnassa.<

Tällä ratkaisulla vahvistettaisiin myös oppilaiden huoltajien yksityisyyden suojaa, sillä uskonto ja katsomus katsotaan arkaluontoiseksi tiedoksi, eikä huoltajia pitäisi pakottaa tuomaan esille lastensa kautta uskonnollista tai uskonnotonta katsomustaan.

Edellä sanottu pätee mitä suurimmassa määrin varhaiskasvatukseen, erityisesti päiväkotien toimintaan. Varhaiskasvatuslaki ja varhaiskasvatussuunnitelmien perusteet linjaavat hyvin selkeästi uskonnollisen, katsomuksellisen ja puoluepoliittisen sitouttamattomuuden. Kun kaikki lapset ovat indoktrinaatiolle haavoittuvassa asemassa, alle kouluikäiset lapset ovat sitä mitä suurimmassa määrin. Vastaavasti kouluikäisten lasten perheillä pitäisi olla oikeus arkaluontoisen tiedon yksityisyyden suojaan.

2. Et avattava kaikille - lakimuutoksella.

Täysi tuki ku.mallekin.

Nyt nappasi! Nämä.

Pitäisikö koulujen olla
AVOINTA TILAA
papeille ja imaameille tulla
pitämään uskonnollisia tilaisuuksia
lapsille?
Ei, annetaan
KOULUJEN KESKITTYÄ
kaikille oppilaille sopivaan,
uskonnollisesti ja katsomuksellisesti
sitouttamattomaan,
perusopetuslain, -asetuksen ja
opetussuunnitelman
mukaiseen toimintaansa.

Kirkot ja moskeijat voivat vapaasti kutsua
myös lapsiperheitä omiin tilaisuuksiinsa
koulutyöpäivien ulkopuolella.

Elämänkatsomustieto avataan kaikille valittavaksi – muutetaan lakia

Elämänkatsomustiedon valinnan ja opiskelun kielto evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon jäseniltä peruskoulussa ja lukiossa rikkoo yhdenvertaisuutta ja on lapsen oikeuksien sopimuksen 2. artiklan vastainen. Lukiolaisten kielto rikkoo myös lapsen oikeuksien sopimuksen 12. artiklaa.

Elämänkatsomustiedon valinnan mahdollisuuden avaaminen voidaan toteuttaa perusopetuslakiin ja lukiolakiin tehtävillä pienillä muutoksilla. Oppiaine- ja kurssijakoa sekä opetussuunnitelmia ei tarvitse muuttaa. Näin ollen uudistus voidaan ottaa käyttöön nopeasti.

Yhdenvertaisuuden lisäksi elämänkatsomustiedon avaaminen vahvistaisi uskonnon ja omantunnon vapautta. Muutos auttaisi kehittämään laajemminkin syrjimättömyyden ja monimuotoisuuden kulttuuria oppilaitoksissa.

Kannatusta näille.

Kuuntelin vahingossa hallituksen kyselytuntia
pskakielinen opetusministeri ei osaa suomea vaikka on asunut
elämänsä Turussa jossa ei ole käytännössä ruotsinkielisiä


sanoo eduskunnassa
allekirjoitan ehdotusta

ei ole sijamuodot hallinnassa mutta matutusta akka haluaa

Nyt se pskakieli tälläsi perään heti
työ pitää jatkaa

kamala kuunnella opetusministeriltä

Ei voi uskoa että tuollaista pidetään ministerinä 2000-luvun Suomessa
loppututkintoa suorittamatonta pskakielistä

se on selvä ettei mistään tule mitään jos suomea osaamaton hörhö saa lässyttää että tarvitaan lisää rahaa matuile kun puhutaan opetuksesta kouluissa

eihän tuollainen loppututkintoa suorittamaton tyyppi osaa edes arvioida mitä osaajat opiskelussa tarvisevat

osaakohan tuo suruakka edes ruotsia teoreettisesti
koska oma kieli on osattava kunnolla jos aikoo vieraassa maassa Turussa elää osaten
koska surut ovat vieraita kieleltään

Tämä: Lapsia erottelevia uskonnollisia ja vaihtoehtoisia tilaisuuksia ei pidä tuoda päiväkoti- ja koulupäiviin.

Hyviä kiteytyksiä.

Iso käsi kummankin puolesta.

Kaksi tärkeää uudistusta!

Meille ainakin käy.

Selkeää. Helpompaa kuin heinänteko.

Yksin- eiku kaksinkertaista!

No jos edes kaksi.

Ei kaksi ilman kolmatta.

Vain kaksi?!

Olis niitä vielä muitakin..

Maltillista, ei radikaalia.

.ieluummin 12

Mieluummin 12.

Kaksi. Yks kaks!

Yksinkertaista. Mutta totta.

Vain kaksi?! No joo, olennaisia.

Kumpikin isoja.

Toden totta. Tästä yks kaks.

Kaksin kaunihimpi.

Hyvät kiteytykset.

Kaksi kumpaankin. Neljä?

Voi sen noin neljäksikin laskea.

Ei jäy. T. Patti

Hyvä fokusointi!

Vain kaksi. Kauheen vähän?

Aika hintdusti. Kun vain kaksi.

Isoja. Kyllä.

Hurja vaatimus: että lakia noudatetaan

Kaksi voi olla paljon?

Maltilllista, asiallista.

Sillä lailla!!

No ei oo paljoo. Kaksi.

Joten: Liity vapaa-ajattelijain jäseneksi.

Vain kaksi?

Vain kaksi? No, kummassakin tulee joukko alakohtia mukana.

No ei oo kyllä paljon.

Naulan kantaan. Kahden.

Toteen, kiitos.

Elokuun alussa alkaa uusi päiväkotivuosi

Selkeästi sanottu.

"Ei kaksi ilman kolmatta." Mikä olisi kolmas?

Hyvä kiteytys. Ok?