Vuonna 2003 toimintansa aloittaneessa Miesten kriisikeskuksessa käyneistä miehistä, jotka ovat joutuneet vaimonsa väkivallan kohteeksi, kukaan ei ole tehnyt rikosilmoitusta. Useimmilla syynä on häpeä, samaan tapaan kuin perheväkivallan uhreiksi joutuneilla naisillakin: asiasta ei kehdata puhua. :((
Miehillä on sentään Lyömättömät linjat ja Jussi-projektit, mutta kuka valistaisi väkivaltaisia naisia?
Miehillä on sentään Lyömättömät linjat ja Jussi-projektit, mutta kuka valistaisi väkivaltaisia naisia?
Vastaukset 7
Vanhimmat
...yleensä dogmaattisissa liikkeissä ja yhteisöissä.
Eräs tabun tunnusmerkki on se, että jostain aiheesta puhuminen herättää vastalauseiden ryöpyn siitä, että siitä puhutaan... Esim., jos sitä verrataan ko. yhteisön johonkin ydindogmiin, ja uusi puhuttava asia saisi tuon ydindogmin näyttäytymään jotenkin "epäedullisemmassa" valossa suhteessa ko. yhteisön asemaan jne.
Mielestäni feminismi Suomessa alkaa hiljalleen täyttää tuommoisen lähes uskonnollisen yhteisön tunnusmerkkejä - myös tabuherkkyytensä suhteen.
Sanoin jo aiemmin että feminismi MYÖS kuuluu aatteisiin, jotka estävät kannattajiaan näkemästä aatteen kanssa ristiriidassa olevia todellisuuden piirteitä.
Pidän muutenkin pitkään (liian pitkään) jatkunutta aatteelisuutta lähes suuruudenhulluutena.
Näitä tabuja syntyy väkisinkin näin suotuisissa olosuhteissa...;)
tabu on miehen väkivaltaisuus? Siitä täällä ei ainakaan saa puhua.
on häpeä olla naisenhakkaaja mutta häpeällistä on myös olla niin vässykkä mies että antaa naisen hakata itseään, kumpikohan on suurempi häpeä...
Mietipä kumpi on häpeällisempää..
"Miehillä on sentään Lyömättömät linjat ja Jussi-projektit, mutta kuka valistaisi väkivaltaisia naisia?"
- Tämä ilmeisesti retorinen kysymys on aiheellinen, vaikkakaan kyse ei ehkä ole valistuksesta. Ongelma on keskustelu: aihe on tabu myös miesten keskuudessa, ja keskustelu ajautuu heti asiattomuuksiin.
Ainakin tän palstan miesten perusteella tasa-arvokysymykset on yleensäkin tabu. Niiden kyseenalaistaminen on melkein yhtä kamalaa kuin feministien keskuudessa naisten syyllistäminen.
Se, miksi joitakuita täälläkin ärsyttää naisten väkivallasta puhuminen, on se että eräät miesasiamiehet aina nostavat sen esiin, kun miesten väkivallasta puhutaan. Tätä kutsutaan syystä vähättelyksi (miesten väkivallan siis). Feministien reaktiot kyllä sitten saattavat luoda kuvan tabusta, ja saattaahan sellainen olla. Yleensä syynä on kuitenkin sen koiran älähdys johon kalikka kalahtaa. Liian usein miehet alkavat puhua naisten väkivallasta vastareaktiona miesten väkivallasta puhumiseen.
Naisten väkivalta on niin tärkeä asia että siitä pitäisi puhua asiallisesti. Nämä feministifoobikot eivät vaan taida kyetä siihen. Monet feministit kykenevät, jos siihen annetaan tilaisuus.
Miesten väkivallasta taas ei saa puhua, tai foobikot alkavat itkeä. Siinä he vähättelevät myös niitä tapauksia joissa nainen on ollut väkivaltainen.
tabu on miesten lapsiin kohdistama väkivalta. Useinmiten seksuaalista väkivaltaa, jonka katson uhrin (saako tässä käyttää uhri sanaa) kannalta pahimmiksi väkivallan muodoiksi.