Termi on ihan selkeä ennen kuin sen nurinkurinen määritelmä kerrotaan. Tiedän, että termiä käytetään pääsääntöisesti rakennuskiinteistöjen yhteydessä. Ellen tietäisi mitä sillä (noin suurin piirtein) nykyään tarkoitetaan, sanoisin, että korjausvelka on esim. pankista otettu laina rakennuksen yms. korjausta varten. Mutta näinhän asia ei ole vaan sillä tarkoitetaan kiinteistön remonttitarvetta. No ok, olkoon sitten niin, mutta mutta…
Toinen sanoo, että korjausvelkaa alkaa muodostua käytännössä heti talon valmistumisen jälkeen. Toinen taas sanoo, että sitä alkaa muodostua sitten kun remontteja on laiminlyöty ts. remontoinnissa ollaan jo ”myöhässä”. Muitakin määritelmiä olen kuullut joten alkuperäiskäytöstä muunnettu termi on a) nurinkurinen ja b) hämmentävä ja c) epämääräinen jne.
Jos itse saisin päättää, palauttaisin alkuperäisen remontti- tai korjaustarve -termin käyttöön. Ei sekään kovin yksilöivä ole mutta olisi ainakin osuvampi, eikä pääsisi syntymään tilannetta, että vaikkapa taloyhtiöllä on samaan aikaan korjausvelkaa ja korjausvelkaa.
Toinen sanoo, että korjausvelkaa alkaa muodostua käytännössä heti talon valmistumisen jälkeen. Toinen taas sanoo, että sitä alkaa muodostua sitten kun remontteja on laiminlyöty ts. remontoinnissa ollaan jo ”myöhässä”. Muitakin määritelmiä olen kuullut joten alkuperäiskäytöstä muunnettu termi on a) nurinkurinen ja b) hämmentävä ja c) epämääräinen jne.
Jos itse saisin päättää, palauttaisin alkuperäisen remontti- tai korjaustarve -termin käyttöön. Ei sekään kovin yksilöivä ole mutta olisi ainakin osuvampi, eikä pääsisi syntymään tilannetta, että vaikkapa taloyhtiöllä on samaan aikaan korjausvelkaa ja korjausvelkaa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Orpolle se on rikkaitten veronalennus on tehtävä, koska heille on jääty korjausvelkaa !!
Tuolla termillä yleensä kuvataan sitä että rakennusten, teiden ja muun infran korjauksissa ja remonteissa on säästelty ja sitten alkaa kertymään sitä ns. korjausvelkaa. Eli nimitys ei kuvaa mitään varsinaista konkreettista pankkilainaa, vaan pikemminkin sitä että paljon on jäänyt remontteja tekemättä.
Aika yleistä tuo on nimenomaan julkiselle rakentamiselle, esimerkiksi tiestölle. Poliitikot jota päättävät julkisten rahojen käytöstä löytävät usein paljon parempia kohteita verorahoille kuin jonkun tien tai sillan remontointi. Yleensä perustelu on se, että kyllähän se tie on yhä ajettavassa kunnossa eikä siltakaan ole ihan heti romahtamassa. Mutta remontit pitäisi tehdä ajallaan ja jos niitä liikaa viivytellään, niin tarvitaan paljon isompi remontti tai jopa kokonaan uusi tie tai silta.
Harvinaisen osuva termi, koska toimenpide olisi pitänyt tehdä jo aikaa sitten.
Entä kun otetaan se pankkilaina korjausten rahoittamiseksi, eikö se ihan kirjaimellisesti ole "korjausvelka"?
Ensin on kuvitteellista korjausvelkaa ja sitten on ihan oikeeta korjausvelkaa, jeeee!
Korjausvelka on määrittelijän arvio korjaustarpeesta. Toinen katsoo kaiken olevan kunnossa ja toinen arvio kaiken olevan risaa. Konsulttitoimistot juuri lypsävät kunnilta ja kaupungeilta huomattavia summia arvioistaan, koska kaupungintalossa istuvat pellet eivät uskalla päättää mitään tälläisistä asioista. Kaupunki on kuitenkin palkannut rakennustarkastajia ja rak.mestareita juurikin näitä asioita tarkastelemaan.
Jos puhutaan vaikkapa taloyhtiön korjaustarpeista, miten määritellään se tarkka PISTE koska korjaustarve on olemassa tai nykytermistöllä se PISTE kun korjausvelka pompsahtaa päällensä?
Korjaustarve on ehkä liian konkreettinen eikä hätkäytä yhtälailla ja sen saattaa joutua perustelemaan herkemmin. Korjausvelka on sopivan epämääräinen ja saa kuulian jo akuunsa hämilleen, jolloin esim. reilu rempan ennakoiminen menee helpommin läpi. Liekö markkinointiosaston suunnittelema termi?