Rauhan mahdollisuus Ukrainassa?

Yleensä sodat loppuvat jossain vaiheessa rauhaan. Kyse voi olla pakkorauhasta eli toinen osapuoli nujertaa toisen tai sitten vapaaehtoisesta sopimuksesta, kun oivalletaan, että sodan jatkaminen tuhoaa koko Ukrainan alueen tai merkittävän osan siitä.

Pakkorauhan eteen voi joutua kumpi tahansa osapuolista. Länsi ei halua, että Venäjä voittaa eikä Venäjä halua, että Ukraina voittaisi itseään suurvaltana pitävän valtion. Pakkorauha on todennäköisesti vielä pitkän tien päässä, koska kumpikaan puoli ei näytä haluavan antaa periksi. Venäjälle varmaan sopisi vähäksi aikaa ns. jäätynyt konflikti, jolloin se saisi aikaa koota voimiaan. Joillekin länsivaltioillekin se saattaisi sopia, koska sodan pitkittyminen voi kuluttaa Venäjän voi ja siitä voi sen myötä tulla vähemmän vaarallinen. Ukrainalle se taas ei oikein sovi, koska maan normaali elämä ja talous kärsivät koko ajan lisää. Ukraina haluaisi mahdollisimman nopean voiton. Kyllä Venäjäkin sellaisen haluaisi, koska sen ymmärtäjä Kiina ei tykkää taloutensa hyvinvoinnin vuoksi sodan pitkittymisestä. Intressejä, jotka vaikuttavat asiaan, on siis lähes mahdottoman paljon ja mutkistavat rauhan saamista. Nopea sotilaallinen voitto ei tunnu tässä sodassa todennäköiseltä kummallekaan puolelle.

Olisiko sitten edellytyksiä vapaaehtoiselle rauhansopimukselle? Se riippuu tietysti rauhan ehdoista. Kummankin pitäisi tinkiä silloin tavoitteistaan, mutta niin, ettei näytä siltä, että Venäjä on saavuttanut sotimalla aluevoittoja ja voi sen jälkeen levätä jonkun vuoden ja yrittää taas uudemman kerran.

Lienee fakta, että Ukrainalle laillisesti kuuluvalla alueella asuu sekä venäjämielisiä että länsimielisiä ihmisiä. Ehkä nämä olisi viisasta erottaa toisistaan rauhansopimuksessa. He eivät tulisi keskenään toimeen. Siksi Ukrainan itäiseen osaan voisi perustaa näitä kansantasavaltoja, joiden alueelta Venäjän pitäisi vetää joukkonsa pois. Näiden ja Ukrainan läntisen osan väliin pitäisi rakentaa demilitarisoitu vyöhyke, jolle tarvittaisiin YK:n rauhanturvajoukkoja valvomaan rauhaa. Venäjän pitäisi siis perua alueliitokset, koska on hyvä rakentaa selvä puskuri Venäjän ja länsimielisen Ukrainan osan väliin. Ukrainan haltuun pitäisi jättää kuitenkin se maa-alue, mikä oli sen hallussa sodan alussa vuonna 2022. Myös Krimin alueesta pitäisi tehdä itsenäinen tai vähintäänkin autonominen alue eikä sinne saisi sijoittaa venäläisiä sotajoukkoja. Venäjän pitäisi maksaa sotakorvauksia Ukrainalle aiheuttamistaan tuhoista satoja miljardeja euroja. Sotarikollisten oikeudenkäynneistä on tuskin mahdollista päästä sopuun. Ukrainan olisi sallittava liittyä mihin tahansa läntiseen järjestöön, jos se niihin otetaan. Jonkinlaiset turvatakuut Ukraina joka tapauksessa tarvitsisi.

Rauhantahtoa ei tällä hetkellä ole. Rauha on siis vielä todella pitkän tien takana. Sodan osapuolten pitäisi saada sellainen rauhansopimus, missä rauha nähtäisiin kuitenkin sodan jatkamista edullisempana vaihtoehtona. Koska sota on pitkittynyt ja uhreja on tullut paljon ja asuinalueet raunioituneet, Ukrainan lienee mahdotonta tyytyä huonoon rauhaan niin kauan kun sillä on länsivaltojen aseaputuki ja taloudellinen tuki turvanaan. Venäjällä taas on pelissä arvovalta ja pettymys siitä, että alkuperäiset sodan tavoitteet jäävät ehkä pitkälti toteutumatta, jos toteutuvat ollenkaan.

Vapaaehtoisen rauhan tie näyttää niin vaikealta tässä tilanteessa, että yleiseksi jaetuksi käsitykseksi on levinnyt se, että sota ratkaistaan taistelukentällä ja sen seurauksena syntyy jossain vaiheessa pakkorauha, kun toinen on tarpeeksi nujerrettu. Siinä on kyse siitä, kuinka paljon nämä kaksi kansaa, venäläiset ja ukrainalaiset ovat valmiita sietämään sodan tappioita. Jotenkin näyttää, että sitä enemmän mitä pahemmiksi tappiot tulevat. Länsimaissa tulisi miettiä yhteisesti sitä, kumpaa rauhantietä tässä pidetään todennäköisenä ja toimia sen mukaan. Nyt suurin osa näkee pakkorauhan ainoana vaihtoehtona, mutta Saksa tuntuu uskovan enemmän vapaaehtoiseen rauhaan, kun katsoo sen pidättyvyyttä asetoimituksissa Ukrainalle. Eli huonolta näyttää kaikin puolin tässä vaiheessa.