Vähäpuheisten juttutuokio 2

Anonyymi-ap

Kirjoitus Kati-Putita Mattilan lohtukirjasta:

"Rakensin, muotoilin, muutin ja säilytin.
Surin, iloitsin, itkin ja nauroin.
Joskus taistelin, joskus annoin periksi.
Innostuin onnistumisesta, harmistuin vastoinkäymisestä.
Olin vahva ja heikko - enkä aina ollut sitä miltä näytin."

19

212

    Vastaukset 19

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Hyvin tiivistetty ihmisen elämänkaari. Sanottavansa pelkistäminen on
      vaikea taito; kertoa vähin sanoin paljon.

    • Anonyymi

      Niinhän se on mennyt.
      Aina ei ole ollut sitä miltä näyttää.
      Joskus on ollut "vahva" kannatellakseen muita vaikka itse olisi tarvinnut kannattelua.
      Nyt kannattelen itseäni itse haalittujien tukikeppien heikosti tukien.
      Tulipas ylilennokasta tekstiä.
      Sinnitellään....

      • Anonyymi

        Ei mene ihan tasan. Työiässä kannattelee muita, mutta kun ikääntymisen myötä
        tarvitsisi itsekin joskus kannattelijaa "saa" itse kannatella itseään.
        "Tukikepit" on vähissä.
        Vanheneminen on tuntematon tie, joka muuttuu kapeaksi poluksi
        eikä etukäteen voi tietää kuinka avuttomaksi tulee ja missä vaiheessa.
        Lumen alta paljastuvaa mustaa maata katsoessaan miettii,
        että saisipa vielä yhden kesän yli elää, katsella vihreyttä, kukkia ja aurinkoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei mene ihan tasan. Työiässä kannattelee muita, mutta kun ikääntymisen myötä
        tarvitsisi itsekin joskus kannattelijaa "saa" itse kannatella itseään.
        "Tukikepit" on vähissä.
        Vanheneminen on tuntematon tie, joka muuttuu kapeaksi poluksi
        eikä etukäteen voi tietää kuinka avuttomaksi tulee ja missä vaiheessa.
        Lumen alta paljastuvaa mustaa maata katsoessaan miettii,
        että saisipa vielä yhden kesän yli elää, katsella vihreyttä, kukkia ja aurinkoa.

        Sinä osasit sanoittaa ajatukseni.
        Tottahan on, että "tukikepit" ovat hauraita, jos niitä ylipäätään on.
        Sinnitellään katsellaksemme kevättä, joka jo kulman takana.


    • Anonyymi

      Vanhuus on elämän suurin yllätys.

    • Anonyymi

      Miten me vähäpuheiset voimme tänään ?

      • Anonyymi

        Värssy päiväs, kaks parhaas. Kun yhden oppii niin kaks unohtaa :)


    • Anonyymi

      Minä riehaannuin ja neuloin epäsymmetriset raidat sukkiin.
      Päivän ponnistus oli kirjoittaa epäsymmetriset. Kaksi kertaa.

      • Anonyymi

        Kiva idea neuloa epäsymmetriset raidat. Miksi ne pitäisi olla symmetriset ?
        Symmetria on harmoniaa, mutta saa joskus olla mielikuvituksen riemuakin,
        epäsymmetrisyys on sitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiva idea neuloa epäsymmetriset raidat. Miksi ne pitäisi olla symmetriset ?
        Symmetria on harmoniaa, mutta saa joskus olla mielikuvituksen riemuakin,
        epäsymmetrisyys on sitä.

        Tavanomaisuudesta poikkeaminen riemastuttaa ja virkistää.
        Eilen ostin kimpun tulppaaneja virkistykseksi ja silmien iloksi.


      • Anonyymi

        Miten raita voi olla epäsymmetrinen?


    • Anonyymi

      Kas, tämä aloitus putkahti tänne takaisin. Aamulla viiteen kertaa katsoin
      kolme ensimmäistä sivua, ei ollut.

    • Anonyymi

      Tätä ketjuako haikailette? Ei retorinen kysymys!

    • Anonyymi

      Kati-Pupita Mattila on kirjoittanut kirjan
      "Surun ja luopumisen aikaan - Lohtukirja"

      Se on lainattavissa kirjastosta.

    • Anonyymi

      Se on lohtukirja suruun.

    • Anonyymi

      Mene lääkäriin, jos huomaat muistisi toimivan näin:
      -Unohtelu haittaa töitä tai arjesta suoriutumista.
      -Huomaat päättely- ja ongelmanratkaisukykysi heikentyneen.
      -Ajantajusi on muuttunut, kelloa on vaikea ymmärtää.
      -Läheisesi on huolestunut muististasi.
      -Unohtelet sanoja ja tavaroita tai et löydä niitä.
      -Persoonallisuutesi tai mielialasi on muuttunut.
      -Et muista sovittuja asioita tai tapaamisia.

      • Anonyymi

        En vielä aio lääkäriin, mutta vanhenemisen oireet kiihtyvät. Ajantaju on muuttunut,
        kelloa ei ole vaikea ymmärtää, mutta usein joutuu hetken miettimään mikä päivä
        on menossa. Myös sanoja unohtuu enkä aina löydä tavaroita. Mielialat on muuttuneet apeammiksi, mutta pidän sitä normaalina, eipä tässä suurta aihetta riemuun olekaan.


    • Anonyymi

      Kun epäluuloisuus ja vastahanka kaikkea kohtaan lisääntyy voisi ehkä alkaa olla huolissaan, mutta sitähän ei itse huomaa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ei käy sääliksi sitä miestä

      Sitä saa mitä tilaa.
      Ikävä
      165
      1434
    2. En ehkä onnistu siinä

      Kovasti minä yritän näyttää kauniilta, vain sinua varten, mutta en taida onnistua siinä.
      Ikävä
      58
      705
    3. Muistakaa pojat tämä.

      Mies joka haluaa naisen, löytää keinon. Ei epäröi eikä hämmennä. Tekee kaiken eteenne.
      Ikävä
      87
      667
    4. Muhun rakastuu kaikki naiset, mut mä en rakastu niihin

      Mun vaatimustaso on 10+ Mut mua tavottelee 7+ naiset
      Ikävä
      203
      558
    5. Oletko päättänyt

      Että luovutat minun suhteeni
      Ikävä
      48
      516
    6. Kirjoita kolme sanaa

      mistä kaivattusi voisi sinut tunnistaa.
      Suhteet
      37
      506
    7. Viesti jonka haluaisit lähettää...

      hänelle. Onko jokin pieni tunniste jonka vain te tiedätte. Onko naiselta miehelle tai toisinpäin, joku joku päivämäärä
      Ikävä
      15
      480
    8. Mies,oletko koskaan...

      Käyttänyt maksullista naista?
      Ikävä
      112
      473
    9. toivottavasti kohta jo kohdataan

      😍😍😍😍😍 sinua olen odottanut varmasti koko elämäni
      Ikävä
      25
      473
    10. Pahoin pelkään nainen

      että pidät minua epäempaattisena, itsekeskeisenä, narsistisena ja kylmänä ihmisenä. Oletko koskaan ajatellut, että minus
      Ikävä
      46
      460
    Aihe