Kirjoitus Kati-Putita Mattilan lohtukirjasta:
"Rakensin, muotoilin, muutin ja säilytin.
Surin, iloitsin, itkin ja nauroin.
Joskus taistelin, joskus annoin periksi.
Innostuin onnistumisesta, harmistuin vastoinkäymisestä.
Olin vahva ja heikko - enkä aina ollut sitä miltä näytin."
"Rakensin, muotoilin, muutin ja säilytin.
Surin, iloitsin, itkin ja nauroin.
Joskus taistelin, joskus annoin periksi.
Innostuin onnistumisesta, harmistuin vastoinkäymisestä.
Olin vahva ja heikko - enkä aina ollut sitä miltä näytin."
Vastaukset 18
Vanhimmat
Hyvin tiivistetty ihmisen elämänkaari. Sanottavansa pelkistäminen on
vaikea taito; kertoa vähin sanoin paljon.
Niinhän se on mennyt.
Aina ei ole ollut sitä miltä näyttää.
Joskus on ollut "vahva" kannatellakseen muita vaikka itse olisi tarvinnut kannattelua.
Nyt kannattelen itseäni itse haalittujien tukikeppien heikosti tukien.
Tulipas ylilennokasta tekstiä.
Sinnitellään....
Ei mene ihan tasan. Työiässä kannattelee muita, mutta kun ikääntymisen myötä
tarvitsisi itsekin joskus kannattelijaa "saa" itse kannatella itseään.
"Tukikepit" on vähissä.
Vanheneminen on tuntematon tie, joka muuttuu kapeaksi poluksi
eikä etukäteen voi tietää kuinka avuttomaksi tulee ja missä vaiheessa.
Lumen alta paljastuvaa mustaa maata katsoessaan miettii,
että saisipa vielä yhden kesän yli elää, katsella vihreyttä, kukkia ja aurinkoa.
Sinä osasit sanoittaa ajatukseni.
Tottahan on, että "tukikepit" ovat hauraita, jos niitä ylipäätään on.
Sinnitellään katsellaksemme kevättä, joka jo kulman takana.
Vanhuus on elämän suurin yllätys.
Miten me vähäpuheiset voimme tänään ?
Värssy päiväs, kaks parhaas. Kun yhden oppii niin kaks unohtaa :)
Minä riehaannuin ja neuloin epäsymmetriset raidat sukkiin.
Päivän ponnistus oli kirjoittaa epäsymmetriset. Kaksi kertaa.
Kiva idea neuloa epäsymmetriset raidat. Miksi ne pitäisi olla symmetriset ?
Symmetria on harmoniaa, mutta saa joskus olla mielikuvituksen riemuakin,
epäsymmetrisyys on sitä.
Tavanomaisuudesta poikkeaminen riemastuttaa ja virkistää.
Eilen ostin kimpun tulppaaneja virkistykseksi ja silmien iloksi.
Miten raita voi olla epäsymmetrinen?
Kas, tämä aloitus putkahti tänne takaisin. Aamulla viiteen kertaa katsoin
kolme ensimmäistä sivua, ei ollut.
Tätä ketjuako haikailette? Ei retorinen kysymys!
Kati-Pupita Mattila on kirjoittanut kirjan
"Surun ja luopumisen aikaan - Lohtukirja"
Se on lainattavissa kirjastosta.
Se on lohtukirja suruun.
Mene lääkäriin, jos huomaat muistisi toimivan näin:
-Unohtelu haittaa töitä tai arjesta suoriutumista.
-Huomaat päättely- ja ongelmanratkaisukykysi heikentyneen.
-Ajantajusi on muuttunut, kelloa on vaikea ymmärtää.
-Läheisesi on huolestunut muististasi.
-Unohtelet sanoja ja tavaroita tai et löydä niitä.
-Persoonallisuutesi tai mielialasi on muuttunut.
-Et muista sovittuja asioita tai tapaamisia.
En vielä aio lääkäriin, mutta vanhenemisen oireet kiihtyvät. Ajantaju on muuttunut,
kelloa ei ole vaikea ymmärtää, mutta usein joutuu hetken miettimään mikä päivä
on menossa. Myös sanoja unohtuu enkä aina löydä tavaroita. Mielialat on muuttuneet apeammiksi, mutta pidän sitä normaalina, eipä tässä suurta aihetta riemuun olekaan.
Kun epäluuloisuus ja vastahanka kaikkea kohtaan lisääntyy voisi ehkä alkaa olla huolissaan, mutta sitähän ei itse huomaa.