Vähäpuheisten juttutuokio 2

Anonyymi-ap

Kirjoitus Kati-Putita Mattilan lohtukirjasta:

"Rakensin, muotoilin, muutin ja säilytin.
Surin, iloitsin, itkin ja nauroin.
Joskus taistelin, joskus annoin periksi.
Innostuin onnistumisesta, harmistuin vastoinkäymisestä.
Olin vahva ja heikko - enkä aina ollut sitä miltä näytin."

19

211

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Hyvin tiivistetty ihmisen elämänkaari. Sanottavansa pelkistäminen on
      vaikea taito; kertoa vähin sanoin paljon.

    • Anonyymi

      Niinhän se on mennyt.
      Aina ei ole ollut sitä miltä näyttää.
      Joskus on ollut "vahva" kannatellakseen muita vaikka itse olisi tarvinnut kannattelua.
      Nyt kannattelen itseäni itse haalittujien tukikeppien heikosti tukien.
      Tulipas ylilennokasta tekstiä.
      Sinnitellään....

      • Anonyymi

        Ei mene ihan tasan. Työiässä kannattelee muita, mutta kun ikääntymisen myötä
        tarvitsisi itsekin joskus kannattelijaa "saa" itse kannatella itseään.
        "Tukikepit" on vähissä.
        Vanheneminen on tuntematon tie, joka muuttuu kapeaksi poluksi
        eikä etukäteen voi tietää kuinka avuttomaksi tulee ja missä vaiheessa.
        Lumen alta paljastuvaa mustaa maata katsoessaan miettii,
        että saisipa vielä yhden kesän yli elää, katsella vihreyttä, kukkia ja aurinkoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei mene ihan tasan. Työiässä kannattelee muita, mutta kun ikääntymisen myötä
        tarvitsisi itsekin joskus kannattelijaa "saa" itse kannatella itseään.
        "Tukikepit" on vähissä.
        Vanheneminen on tuntematon tie, joka muuttuu kapeaksi poluksi
        eikä etukäteen voi tietää kuinka avuttomaksi tulee ja missä vaiheessa.
        Lumen alta paljastuvaa mustaa maata katsoessaan miettii,
        että saisipa vielä yhden kesän yli elää, katsella vihreyttä, kukkia ja aurinkoa.

        Sinä osasit sanoittaa ajatukseni.
        Tottahan on, että "tukikepit" ovat hauraita, jos niitä ylipäätään on.
        Sinnitellään katsellaksemme kevättä, joka jo kulman takana.


    • Anonyymi

      Vanhuus on elämän suurin yllätys.

    • Anonyymi

      Miten me vähäpuheiset voimme tänään ?

      • Anonyymi

        Värssy päiväs, kaks parhaas. Kun yhden oppii niin kaks unohtaa :)


    • Anonyymi

      Minä riehaannuin ja neuloin epäsymmetriset raidat sukkiin.
      Päivän ponnistus oli kirjoittaa epäsymmetriset. Kaksi kertaa.

      • Anonyymi

        Kiva idea neuloa epäsymmetriset raidat. Miksi ne pitäisi olla symmetriset ?
        Symmetria on harmoniaa, mutta saa joskus olla mielikuvituksen riemuakin,
        epäsymmetrisyys on sitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiva idea neuloa epäsymmetriset raidat. Miksi ne pitäisi olla symmetriset ?
        Symmetria on harmoniaa, mutta saa joskus olla mielikuvituksen riemuakin,
        epäsymmetrisyys on sitä.

        Tavanomaisuudesta poikkeaminen riemastuttaa ja virkistää.
        Eilen ostin kimpun tulppaaneja virkistykseksi ja silmien iloksi.


      • Anonyymi

        Miten raita voi olla epäsymmetrinen?


    • Anonyymi

      Kas, tämä aloitus putkahti tänne takaisin. Aamulla viiteen kertaa katsoin
      kolme ensimmäistä sivua, ei ollut.

    • Anonyymi

      Tätä ketjuako haikailette? Ei retorinen kysymys!

    • Anonyymi

      Kati-Pupita Mattila on kirjoittanut kirjan
      "Surun ja luopumisen aikaan - Lohtukirja"

      Se on lainattavissa kirjastosta.

    • Anonyymi

      Se on lohtukirja suruun.

    • Anonyymi

      Mene lääkäriin, jos huomaat muistisi toimivan näin:
      -Unohtelu haittaa töitä tai arjesta suoriutumista.
      -Huomaat päättely- ja ongelmanratkaisukykysi heikentyneen.
      -Ajantajusi on muuttunut, kelloa on vaikea ymmärtää.
      -Läheisesi on huolestunut muististasi.
      -Unohtelet sanoja ja tavaroita tai et löydä niitä.
      -Persoonallisuutesi tai mielialasi on muuttunut.
      -Et muista sovittuja asioita tai tapaamisia.

      • Anonyymi

        En vielä aio lääkäriin, mutta vanhenemisen oireet kiihtyvät. Ajantaju on muuttunut,
        kelloa ei ole vaikea ymmärtää, mutta usein joutuu hetken miettimään mikä päivä
        on menossa. Myös sanoja unohtuu enkä aina löydä tavaroita. Mielialat on muuttuneet apeammiksi, mutta pidän sitä normaalina, eipä tässä suurta aihetta riemuun olekaan.


    • Anonyymi

      Kun epäluuloisuus ja vastahanka kaikkea kohtaan lisääntyy voisi ehkä alkaa olla huolissaan, mutta sitähän ei itse huomaa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Haluan sinut, kuuletko minua.

      Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad
      Ikävä
      61
      1179
    2. Hän on tosi

      hyvännäköinen. Ei edes ryppyi oo. :D
      Ikävä
      42
      891
    3. Alastomat miehet seksikeinussa lasten nähden PRIDEssä!

      https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/adf62289-a0b6-4b4c-9672-9e19c01beb51 Eikö nyt muka mene jo aivan liian pitkälle että
      Maailman menoa
      326
      657
    4. Rakastan häntä

      Jumala, rakastan häntä. Haluan olla hänen omansa. Hänen vierellä. Halata häntä.
      Ikävä
      51
      651
    5. Anteeksipyynnöstä

      Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän
      Ikävä
      116
      626
    6. Ei kukaan ole katsonut

      Kuten sinä. Niin välittävä ja hellä katse.
      Ikävä
      51
      618
    7. Naiselle Kuuleppa Tämä

      Tämä ei ole mikään vitsi. Minulla on ikävä sinua nainen! Naiselle mieheltä
      Ikävä
      38
      605
    8. Kuka sitä naista maalittaa

      Täällä oikeasti?
      Ikävä
      93
      600
    9. Oletko päässyt minusta

      Eteenpäin?
      Ikävä
      75
      566
    10. Onko mun toinen

      Puoliskoni täällä, huhuuu 😍❤️ Ihanista ihanin 😚😚
      Ikävä
      56
      564
    Aihe