...taas iltataivaalla. Esim. huomenna 26.1 se on etelässä iltakuudelta ja tulee näkyviin lounaasta noin kaksi minuuttia aiemmin ja katoaa näkyvistä mennessään maan varjoon Orionin Rigel-tähden alapuolella. Perjantaina sen voi nähdä kahdesti saman illan aikana eli noin 17:11 ja 18:47
Kuu ei ole 26.1 noin suuri kuin grafiikassa vaan ohut sirppi.
Suomi on niin kapea maa ja ISS:n nopeus suuri joten suurta heittoa ei ole ajassa itä-länsi suunnassa mutta etelä-suomessa se näkyy korkeammalla kuin pohjoisemmassa ja tarpeeksi pohjoisessa ei ollenkaan.
Pohjoisessa taas lentää komeetta mutta se ei näy paljaalla silmällä. Kuvassa sen sijainti suhteessa Otavaan ja Pohjantähteen. Komeetta liikkuu aika nopeasti yläoikealle.
https://spotthestation.nasa.gov/sightings/index.cfm
https://ibb.co/VCkMKPP
https://ibb.co/cvSk5gV
https://ibb.co/NpRcSBX
https://ibb.co/W2QYNcH
Kuu ei ole 26.1 noin suuri kuin grafiikassa vaan ohut sirppi.
Suomi on niin kapea maa ja ISS:n nopeus suuri joten suurta heittoa ei ole ajassa itä-länsi suunnassa mutta etelä-suomessa se näkyy korkeammalla kuin pohjoisemmassa ja tarpeeksi pohjoisessa ei ollenkaan.
Pohjoisessa taas lentää komeetta mutta se ei näy paljaalla silmällä. Kuvassa sen sijainti suhteessa Otavaan ja Pohjantähteen. Komeetta liikkuu aika nopeasti yläoikealle.
https://spotthestation.nasa.gov/sightings/index.cfm
https://ibb.co/VCkMKPP
https://ibb.co/cvSk5gV
https://ibb.co/NpRcSBX
https://ibb.co/W2QYNcH
Vastaukset 21
Vanhimmat
Kiitos vinkistä.
Rigel ei tosin kovin korkealla ole mutta näkyy hyvin normaalilla kelillä.
Pitää olla esteetön näkymä etelän suunnalle
Luonnollisesti, ja "kirkas" taivas, varsinkin perjantaina pitäisi olla laajoilla alueilla selkeää.
mikä on ISS?
Sateliiteja näkyi joskus mökillä puolessa tunnissa taisi olla yli puolitusinaa sikin sokin lenteli.
ketä kiinnostaa...
Jos halutaan kuvata tapahtumaa, se onnistuu tavallisella järkkärillä jossa laajakulma objektiivi. tämä vaatii ehdottomasti jalustan. Aukko voi olla suhteellisen pieni koska valotusta kertyy ehkä minuutti pari jos kuvataan kokonaan sen lento. Asema piirtää kaarevan viivan etelähorisonttiin.
Toinen vaihtoehto on kuvata pienempiä pätkiä ellei koko viirua halua kuvaan. Niissä valotusaika voi olla muutamia sekunteja ja tällöin aukon on oltava isompi. Ehkä 5.6, 4, tai 2.8.
Olen kerran kuvannut avaruusasema-Miriä ja siitä sain ihan ok kuvan. Tämä mitä puhuin ISS:n kuvaamisesta, on vain arvio minun mielessäni. Voin erehtyä myöskin.
Jäi mainitsematta kameran ISO -arvo eli herkkyys. Siinä voisi olla paikallaan ennen tapahtumaa testata millaisilla arvoilla haluaa kuvata enkä pysty nyt parhaita arvoja sanomaan. Kuvan taustan kirkkaus (se millainen siitä kirkkaudeltaan halutaan) määrittelee näitä arvoja hyvin pitkälle. Jos halutaan tumma tausta, silloin pitää painottaa pientä aukkoa, lyhyttä valotusaikaa ja pientä ISO-arvoa. Jos halutaan kirkkaampi tausta, silloin toimitaan päinvastoin arvojen kanssa. Kuvan tummuus/kirkkaus on näiden kaikkien summa. Kokeilemalla se selviää.
Pitää muistaa että kaikki vaikuttaa näiden arvojen suhteen kaikkeen.
Jos halutaan aseman viiru kokonaan kuvaan, valotusajan pitää olla niin pitkä kuin se näkyy yleensäkään taivaalla. Veikkaan minuutti- kaksi. Tubessa on livenä sen kulku ja siitä voi arvioida jotain kuinka kauan se viivähtää näkyvillä.
Tässä tapauksessa aukon on oltava hyvin pieni koska valoa tulvii kennolle tuon ajan, vastaavasti herkkyys voi olla ehkä 400-1600, jotain siltä väliltä. Kuten sanottu, kokeilemalla se selviää.
Lankalaukaisin ei ole pakollinen sillä kun valotus laitetaan päälle, kameran tärinä (napin painalluksesta johtuva) ehtii loppua ennenkuin mitään ehtii valottua kuvaan. Se tapahtuu sekunnin kahden aikana noin. Lisäksi mitä laajempi kuva on, sitä vähemmän siinä näkyy tärinä. Valotuksen aikana ei kuitenkaan ole hyvä koskea kameraan ettei linssin suunta muutu yhtään.
Jos omistaa kohtalaisen kokoisen kaukoputken, sillä voisi nähdä jopa yksityiskohtia asemasta. Siihen käy vaikkapa Celestronin 2000 millinen putki varustettuna pienipolttovälisellä okulaarilla. Kymppi millinen okulaari tuottaa tuolla polttovälillä 200 kertauksen suurennoksen. Noin pieni okulaari on tosin niin himmeä kuvaltaan että parempi vaihtoehto on olla putkessa vaikkapa 20 millinen okulaari. Se antaa satakertaisen suurennoksen ja silläkin erottunee kirkkaalla ja rauhallisella säällä kohteesta jotain muotoja. Mitä rauhallisempi ilmakehä (vähän väreilyä) sitä tarkempi kuva on.
Haasteena on kuinka saa putken pysymään kohteen mukana. Se on suuri haaste. Täytyy olla hyvät seurantajalustat ja ohjelmistot joilla tämä onnistuu. Joskus olen kuitenkin pystynyt seuraamaan ihan vaan käsin kääntämällä joitain kohteita.
On olemassa uskomattomia kuvia joidenkin ulkomaisten kuvaajien ottamina asemasta kaukoputkella. Niissä näkyy paneelit ja kerran taisi olla avaruussukkula kiinnittyneet asemaan. Suomessa nämä kuvat eivät onnistu kovinkaan hyvin, sillä kohde on niin matalalla että valo joutuu kulkemaan paksumman ilmakerroksen läpi ja valo ns. sirottuu eikä tarkkaa kuvaa saada. Mitä vähemmän on häiritsevää ilmakehää välissä, sitä tarkempi kuva on.
Korjaan, kiinnittyneenä.
Ei se nyt hirveän matalalla ole esim. perjantaina eteläisessä suomessa. Helsingissä se on suurimmillaan 19 asteen korkeudella. Ihmiset taitavat tehdä sen virheen että etsivät sitä liian alhaalta. Minulle oli yllätys muutama vuosi takaperin kun näin sen ens. kerran miten korkealla se lensi ja se miten kauan se oli näkyvissä eli nelisen minuuttia.
Totta puhut.
Aikovatko tiedeateistit lähteä seuraamaan pyhää tähteään? Onhan se merkittävä osoitus siitä, kuinka ihminen on noussut Jumalan vertaiseksi! On luotu tähti tähtien joukkoon.
Minä joka annoin tuossa neuvoja valokuvata asemaa, en ole ateisti. Uskon että on Jumala ja Jeesus on hänen Poikansa.
Hyvin monesti astronautit ovat kristittyjä. Oletko laittanut merkille sen?
Olen sitä mieltä että tiede ja usko eivät sulje toisiaan pois. Ne täydentävät toisiaan.
Eräs asia joka minua huvittaa näissä asioissa, on ihmisen onneton touhu. Hän keksii teorioita ja sitten uskoo johonkin niistä. Kuitenkin kun hän havaitsee jollain instrumentilla jonkun ilmiön avaruudessa, se sotii heidän teorioitansa vastaan ja ne joudutaan heittämään roskiin. Teorioita pukkaa eikä ihminen pääse alkua pitemmälle siinäkään kuinka maailmankaikkeus on alkanut. Noloa touhua mutta kun ihminen on luotu uteliaaksi olennoksi, on hyvä että ihminen tutkii asioita. Jotain hän ymmärtääkin lopulta jossain asiassa.
Ei ollutkaan selkeää täällä vaikka sääennustuksen mukaan piti olla. Kuun sirppi ja Jupiter näkyi välillä joten kuten. Toivottavasti ennustus huomisen osalta pitää paikkansa eli täysin selkeää yöhön asti.
Illat pimenevät ja taivaalla voi taas nähdä kaikenmoista.
NASA aikoo kokeilla avaruusaseman tiedonsiirrossa laseryhteyttä.
https://www.avaruus.fi/uutiset/miehitetyt-avaruuslennot/astronautit-saavat-pian-laajakaistan-laseryhteydella.html
"Kahdella laserlinkkisatelliitilla pystyttäisiin takaamaan ISS:lle jatkuva yhteysmahdollisuus."