Kun on ensin tahkonnut jotain asiaa huolella, välillä turhaumat iskee, epätoivo ja toivo vaihtelee…. Ja sitten…. palaset alkaa loksahdella kohdilleen yksitellen. Luvassa on sisäinen ilotulitus ja dopamiini ryöppyää aivojen palkintojärjestelmässä kuin tsunami. Sellaisessa kohdassa on siistiä elää! Tänään on yksi niistä päivistä, että poksuu oikein kunnolla. 😊 Vaikka palaset ei edes ole lopullisella paikallaan, nyt jo näkee, että valmista tästä on tulossa, kun vähän vain malttaa.
Myös henkinen ja fyysinen läheisyys, seksi, avanto ja liikunta kovalla teholla tekee saman, mutta vain vähän erilailla. Nuo voi sitten laittaa seuraavaksi wish-listalle. 😁 Niin ja läheisiä ihmisiä unohtamatta, he ovat aina tärkeitä.
Missä olette onnistuneet elämässä ja mikä antaa teille eniten mielihyvää? Mikä tekee elämästä suurempaa ja ihanaa?
Palaan asiaan myöhemmin, nyt ajattelin nauttia elämästä irl. 🙃
Onnistumisen filosofia ja psykologia
47
115
Vastaukset
- Anonyymi
Kurpan ilon päivä voihan rähmä .
- Anonyymi
Mistä sinä nassikka olet saanut päähäsi, että tiedät oikein paremminkin tämän miehen tekaisemsn fiktiohahmon iän ja kun tämä ikä kerran mainittiin, niin koetko ylipäätään jotain alemmuutta vanhempia naisia kohtaan? Miten minusta tuntuu, että tähän jatkuvaan nurinaan ja mitätöintiin liittyy myöskin sen henkinen pettymys ja ulkopuolisuuden tunne
- Anonyymi
Läpinäkyvää esitystä. Oot tylsääkin tylsempi tyyppi. Et sä tolla ketään huijaa.
- Anonyymi
Älänyt kohta turina team komppaa täysin palkein
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Älänyt kohta turina team komppaa täysin palkein
Cuckoldbypasser varsinkin
- Anonyymi
Sinulla ei ole inkkarit kanootissa jos sinä koet kateutta tuon fanaattisen mitätöinnin tarpeen muodossa fiktiivistä henkilöä kohtaan. Vuodesta ja miehen illustroimasta hahmosta toiseen tämä sama farssi jatkuu takerrut aina siihen nicciin mikä on esillä eniten, eli olet kuvitelmiesi ja henkisen tilasi takia helposti manipuloitavissa
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Älänyt kohta turina team komppaa täysin palkein
Mikähän tämäkään ns turinateam on muuta kuin liuta lisää miehen luomia hahmoja
- Anonyymi
Hyvä sinä! 😁
Tiedän tunteen 😊
xLinerKiitos Liner, kun on pistänyt itsensä likoon, onnistuminen on isompi ilo kuin, jos se tulee sattumalta. 😊
- Anonyymi
Citrinella kirjoitti:
Kiitos Liner, kun on pistänyt itsensä likoon, onnistuminen on isompi ilo kuin, jos se tulee sattumalta. 😊
Onhan se tärkeää kokea onnistumisen iloa. Se lisää itsetuntoa siihen mitä on ollut tekemässä, ja tulee jatkossa tekemään.
Työssä tuntee iloa koko porukan henkisestä nostosta, onnistumisethan tuovat mukanaan hyvinvointia suuremmalle ihmisjoukolle.
Samanlaista onnistumisen iloa tuntee myös kasvatustyössä, lukemistestissä tytär oli lukenut 115 sanaa minuutissa eläytyen tekstiin, ymmärtäen lukemansa. Selkeästi fiksumpi mitä isänsä.
AV Anonyymi kirjoitti:
Onhan se tärkeää kokea onnistumisen iloa. Se lisää itsetuntoa siihen mitä on ollut tekemässä, ja tulee jatkossa tekemään.
Työssä tuntee iloa koko porukan henkisestä nostosta, onnistumisethan tuovat mukanaan hyvinvointia suuremmalle ihmisjoukolle.
Samanlaista onnistumisen iloa tuntee myös kasvatustyössä, lukemistestissä tytär oli lukenut 115 sanaa minuutissa eläytyen tekstiin, ymmärtäen lukemansa. Selkeästi fiksumpi mitä isänsä.
AVLapsien onnistumisesta voi ja pitää myös olla iloinen! Usein lapsikin itsekin on. Oma keskimmäinen ekalla luokalla alkukeväästä luki kanssa 120 sanaa minuutissa, vaikka syksyllä ei koulussa vielä ”lukenut” ollenkaan. Kotona luki, mutta koulussa ”ei lukenut”, koska osaamisesta tulee lisää tehtäviä. 😳 Kun sitten ihmettelin ääneen opettajalle, että kotona se kyllä lukee, oli pakko näyttää osaaminen. Sitten kun ylitti sen mitä ekalla luokalla on hyvä taso, ei enää kiinnostanut parantaa. 🙄 Tytöt yleensä on tunnollisempia, kunnianhimoisempia ja olen näkökulmasta kiltimpiä. 😁
Jokaiselle meistä tulee joskus onnistumisia. Ja sillon pitää osata tuulettaa!!! Ja ne, jotka osaa myötäelää saa yleensä palan iloa kaupan päälle. Veikkaan, että teilläkin on iloittu kimpassa!- Anonyymi
Citrinella kirjoitti:
Lapsien onnistumisesta voi ja pitää myös olla iloinen! Usein lapsikin itsekin on. Oma keskimmäinen ekalla luokalla alkukeväästä luki kanssa 120 sanaa minuutissa, vaikka syksyllä ei koulussa vielä ”lukenut” ollenkaan. Kotona luki, mutta koulussa ”ei lukenut”, koska osaamisesta tulee lisää tehtäviä. 😳 Kun sitten ihmettelin ääneen opettajalle, että kotona se kyllä lukee, oli pakko näyttää osaaminen. Sitten kun ylitti sen mitä ekalla luokalla on hyvä taso, ei enää kiinnostanut parantaa. 🙄 Tytöt yleensä on tunnollisempia, kunnianhimoisempia ja olen näkökulmasta kiltimpiä. 😁
Jokaiselle meistä tulee joskus onnistumisia. Ja sillon pitää osata tuulettaa!!! Ja ne, jotka osaa myötäelää saa yleensä palan iloa kaupan päälle. Veikkaan, että teilläkin on iloittu kimpassa!Tuollainen kehittyminen on harvinaista. Kolmannella luokalla taitaa keskiarvo olla jotain 90 sanaa minuutissa. Aikuisilla vaihtelee välillä 100-200 sanaa minuutissa.
Lukunopeus voi kehittyä, näyttää siltä että normaalin aikuisen lukunopeustason lapset saavuttavat melko nopeasti, jo viidennellä luokalla.
AV - Anonyymi
Citrinella kirjoitti:
Lapsien onnistumisesta voi ja pitää myös olla iloinen! Usein lapsikin itsekin on. Oma keskimmäinen ekalla luokalla alkukeväästä luki kanssa 120 sanaa minuutissa, vaikka syksyllä ei koulussa vielä ”lukenut” ollenkaan. Kotona luki, mutta koulussa ”ei lukenut”, koska osaamisesta tulee lisää tehtäviä. 😳 Kun sitten ihmettelin ääneen opettajalle, että kotona se kyllä lukee, oli pakko näyttää osaaminen. Sitten kun ylitti sen mitä ekalla luokalla on hyvä taso, ei enää kiinnostanut parantaa. 🙄 Tytöt yleensä on tunnollisempia, kunnianhimoisempia ja olen näkökulmasta kiltimpiä. 😁
Jokaiselle meistä tulee joskus onnistumisia. Ja sillon pitää osata tuulettaa!!! Ja ne, jotka osaa myötäelää saa yleensä palan iloa kaupan päälle. Veikkaan, että teilläkin on iloittu kimpassa!Onko sulla ADHD
Anonyymi kirjoitti:
Tuollainen kehittyminen on harvinaista. Kolmannella luokalla taitaa keskiarvo olla jotain 90 sanaa minuutissa. Aikuisilla vaihtelee välillä 100-200 sanaa minuutissa.
Lukunopeus voi kehittyä, näyttää siltä että normaalin aikuisen lukunopeustason lapset saavuttavat melko nopeasti, jo viidennellä luokalla.
AVMuistaakseni luokalla tavoite oli ekalla 90 sanaa minuutissa ja tokalla 60 laskua kertotauluja 5min (nekin meni 2.5min, kunnes lapsi hermostui kun koskaan ei tulos riittänyt vaan aina piti parantaa.) Oli aika vaativa ope…
Anonyymi kirjoitti:
Tuollainen kehittyminen on harvinaista. Kolmannella luokalla taitaa keskiarvo olla jotain 90 sanaa minuutissa. Aikuisilla vaihtelee välillä 100-200 sanaa minuutissa.
Lukunopeus voi kehittyä, näyttää siltä että normaalin aikuisen lukunopeustason lapset saavuttavat melko nopeasti, jo viidennellä luokalla.
AVOsa, varsinkin aikaisin kasvaneista tytöistä voi olla tosi kovia lukemaan. Parin ystävän lapset luki tokalla Harry Pottereita yms. kirjoja kirja/vko tahtiin. Loppuvuoden pojan ja alkuvuoden tytön henkinen ero voi olla varmaan 3v…
- Anonyymi
Citrinella kirjoitti:
Muistaakseni luokalla tavoite oli ekalla 90 sanaa minuutissa ja tokalla 60 laskua kertotauluja 5min (nekin meni 2.5min, kunnes lapsi hermostui kun koskaan ei tulos riittänyt vaan aina piti parantaa.) Oli aika vaativa ope…
No ainakin valtakunnallisen tavoitteen perusteella tosi vaativa.
AV Anonyymi kirjoitti:
Onko sulla ADHD
Ei ole. Eikä mitään muutakaan diagnoosia. Onko onnistumisen ilo sama kuin ADHD?
Anonyymi kirjoitti:
No ainakin valtakunnallisen tavoitteen perusteella tosi vaativa.
AVEn tiedä mikä on yleinen tavoite, mutta lapsi kyllä ahdistui kun mikään ei riitä ja testejä on 3 vko välein. Ei omasta mielestä tukenut oppimisen iloa, vaikken sitä tuonut millään tavalla ilmi. Teknisesti taitava opettaja, mutta sosiaalisilta taidoiltaan aika onneton. Hyvin paljon autistisia piirteitä löytyi.
- Anonyymi
Citrinella kirjoitti:
Osa, varsinkin aikaisin kasvaneista tytöistä voi olla tosi kovia lukemaan. Parin ystävän lapset luki tokalla Harry Pottereita yms. kirjoja kirja/vko tahtiin. Loppuvuoden pojan ja alkuvuoden tytön henkinen ero voi olla varmaan 3v…
Totta, lukemisharrastukseen voi jäädä koukkuun ja näyttää nyt siltä (on jo vuoden näyttänyt) että tytär on yksi heistä. Tänään luetteli aurinkokunnan planeetat, yllätyin, mutta kysyin huvikseni tiedätkö monella on kuu, ja millä planeetalla niitä on eniten.
No, varmaan kohta antaa vastauksen tuohonkin. Joillakin on luonnollinen halu tietää ja opiskella.
AV - Anonyymi
Citrinella kirjoitti:
Ei ole. Eikä mitään muutakaan diagnoosia. Onko onnistumisen ilo sama kuin ADHD?
Et ole ENFP. Niistä tulee aina vaikutelma ADHD:sta eikä ne voi sille mitään. Et osaa tyypittää itseäsi oikein.
Anonyymi kirjoitti:
Et ole ENFP. Niistä tulee aina vaikutelma ADHD:sta eikä ne voi sille mitään. Et osaa tyypittää itseäsi oikein.
Ammattilainen on tyypittänyt minut samalla tavoin kuin nuo nettitestit, tosin tulos oli vain sanallisesti eikä kirjainkoodina, mutta sisältö oli sama. Tietyssä positioissa tehdään kohtuullisen kattava testaus.
Voit pitää minua ihan minä haluat, ei anonyymin mielipide ole mitenkään oleellinen. Miksi olisi? Et tunne minua, etkä tiedä minkälainen irl olen. Kaikki on vain projisoitua mielikuvaa.- Anonyymi
Citrinella kirjoitti:
Ammattilainen on tyypittänyt minut samalla tavoin kuin nuo nettitestit, tosin tulos oli vain sanallisesti eikä kirjainkoodina, mutta sisältö oli sama. Tietyssä positioissa tehdään kohtuullisen kattava testaus.
Voit pitää minua ihan minä haluat, ei anonyymin mielipide ole mitenkään oleellinen. Miksi olisi? Et tunne minua, etkä tiedä minkälainen irl olen. Kaikki on vain projisoitua mielikuvaa.Testit perustuu vain vastauksiin. Niihin on helppo valehdella ideaaliversio itsestä.
Todellisuudessa pääfunktiota ei voi peittää. Et käytä intuitiota etkä muutenkaan ole edes lähellä ENFP:tä, koska hyvin huonot kommunikointitaidot. Anonyymi kirjoitti:
Testit perustuu vain vastauksiin. Niihin on helppo valehdella ideaaliversio itsestä.
Todellisuudessa pääfunktiota ei voi peittää. Et käytä intuitiota etkä muutenkaan ole edes lähellä ENFP:tä, koska hyvin huonot kommunikointitaidot.Et tunne minua, etkä tiedä mitä olen oikeasti. Niin kuin sanoin saat puolestani kokea minut vaikka vihreänä ufona, jos haluat. Sen oikean ja merkityksellisen palautteen saan ystäviltä, läheisiltä, työkavereilta ja esimiehiltä irl.
En näe mitään syytä jatkaa keskustelua kanssasi, koska se ei johda mihinkään.- Anonyymi
Citrinella kirjoitti:
Et tunne minua, etkä tiedä mitä olen oikeasti. Niin kuin sanoin saat puolestani kokea minut vaikka vihreänä ufona, jos haluat. Sen oikean ja merkityksellisen palautteen saan ystäviltä, läheisiltä, työkavereilta ja esimiehiltä irl.
En näe mitään syytä jatkaa keskustelua kanssasi, koska se ei johda mihinkään.ISTJ asse suuttui xD
- Anonyymi
Kuulostaa orkulta.
Niinpä… paljon samaa, dopamiinit myös jyllää ja päälle oksitosiini, jos on ketä halia siinä yhteydessä. ❤️
- Anonyymi
liittyikö aloitus masturpointiin
Anonyymi kirjoitti:
liittyikö aloitus masturpointiin
No ei, orgasmi ei ole niin harvinainen vieras, että sitä pitää hehkuttaa. Arkinen ja tavallinen asia kuitenkin, siis ilman ulkopuolista seuraa…. Ja jos ja kun pitkä selibaatti katkeaa joskus, voisin hyvin hehkuttaa, mutten koskaan palstalla. Yksityiset asiat on yksityisiä!
- Anonyymi
Hienojen ihmisten juttuja tuollaiset. Tavallinen paskaihminen ilahtuu vaikka kuutamosta tai ruostesiiven toukasta hangella.
Etkö ole koskaan tuntenut onnistumista jostain asiasta? Voiko se olla totta? Miksi? Jokainen onnistuu välillä, jos itse vain tunnistaa asian.
- Anonyymi
Citrinella kirjoitti:
Etkö ole koskaan tuntenut onnistumista jostain asiasta? Voiko se olla totta? Miksi? Jokainen onnistuu välillä, jos itse vain tunnistaa asian.
En osaa ilahtua omista tekemisistä. Se on vähän sama kuin yrittäisi kutittaa itseään.
- Anonyymi
En varsinaisesti etsi mielihyvää. Tietyti välillä hypin riemusta tasajalkaa, iloitsen ja kiitän itseäni, kun olen suoriutunut työssäni aivan erityisen superhyvin 🤣 (tasaista hyvää normaalisti).
Eniten koen iloa ja onnistumista ihmissuhteissa. Vieläpä niinkin, että olen löytänyt tien parantaa itseni ja/tai toisten ihmisten kohtamaa kurjuutta. Selättänyt ihmisten kieroilusta aiheutuneet ongelmat ja saanut rääväsuut hiljaiseksi. Vaikka asian ajaminen, kaikki siihen liittyvä kamppailu on yhtä hel***tiä, järjettömän raskasta, turhauttavaa, kuormittavaa, stressaavaa ja mitä vielä, on sen saaminen maaliin toivotulla tavalla kaikkein palkitsevinta.
Erityisen ihanaa on muistella kamppailua vuosiakin jälkikäteen. Ei ole todellakaan ihan se ja sama mitä sanoo ja/tai kirjoittaa, käsikirjoitus on suunniteltava huolella ja näyteltävä rooli. Yksittäinen osuva näyttelijäsuoritus antaa jo sinällään mielihyvää, sisäistä säteilyä ja tulitusta, kun sillä pelastetaan toinen ihminen pahasta pulasta.
- SheenaMitä enemmän on tehnyt töitä, kestänyt epävarmuutta tai/ja juuri niin kuin sanot auttanut/pelastanut ihmisistä, sitä isompi ilo.
- Anonyymi
Viina.
t. Viinamies "Missä olette onnistuneet elämässä ja mikä antaa teille eniten mielihyvää? Mikä tekee elämästä suurempaa ja ihanaa?"
- Olen onnistunut saamaan kaksi ihanaa lasta. Olen onnistunut kasvattamaan heistä fiksuja nuoria aikuisia. Molemmat ovat löytäneet oman, heitä kiinnostavan alansa, jota opiskelevat. Tytär valmistuu tänä keväänä ja poika vuoden päästä. Minulla on molempiin hyvä, läheinen suhde. He puhuvat minulle avoimesti asioistaan ja pyytävät neuvoja, jos niitä tarvitsevat. - Siitä olen erityisen iloinen. Olen siis ylpeä äiti. 🤗 - Onnistuin laittamaan elämässäni oikeassa kohdassa asiat tärkeysjärjestykseen.
Tytär kertoi joskus kouluaikoina tapauksen yhteiskuntaopin tunneilta. Opettaja oli sanonut, että usein perheissä saattaa isä hoitaa perheen sopimukset ja verotus-, pankki- tms. asiat, mutta kyllä niitä naisetkin voivat ihan hyvin hoitaa. Tytär kertoi ihmetelleensä opettajan sanavalintoja ja äänensävyä, koska hänelle on aina ollut itsestään selvyys, että kyllä äiti ne hoitaa 😄
Olen onnistunut myös joissakin tilanteissa, esimerkiksi työpaikalla, saamaan osakseni ilahduttavaa luottamusta. Pidän siitä, että voin auttaa toisia, mikäli vain pystyn. Viimeksi tänään eräs kollega kävi kiittämässä minua parkkipaikalla, kun olimme lähdössä töistä ❣️
Saan siis varmaan eniten mielihyvää siitä, että voin tuottaa toisille hyvää mieltä tai auttaa. Äänilehden lukeminen näkövammaisille on yksi tällainen pieni harrastus.
Muuten mielihyvän lähteeni ovat varmaan ihan tavallisia; halaaminen, nauraminen, suklaa, musiikin kuuntelu, kirjan lukeminen/-kuunteleminen, seksi, rentoutuminen saunassa lempeässä lämmössä (lauteilla makoille ja elämää pohdiskellen), ystävien kanssa kahvittelu, taidenäyttelyt, matkustaminen sekä itseensä tyytyväisyys, kun on lähtenyt lenkille, vaikka ei olisi yhtään huvittanut jne. 😄- Anonyymi
Eihän sulla mitään seksiä enää ole paitsi solo
Xena-183 kirjoitti:
Says who?
Nämä tai ainakin yksi luulee tuntevansa minut, sinut ja pari muuta rekkautunutta, ja myös sukupuoli, ammatti, persoona, seksielämä ja kauppaostokset näkyy tekstistä. Wannabe-etä-psykologi varmaan, kuvittelisin. Ja myös provokaatio-promoottori. Kannattaa ehkä antaa olla, ei taida ole vastaamisen arvoista.
Citrinella kirjoitti:
Nämä tai ainakin yksi luulee tuntevansa minut, sinut ja pari muuta rekkautunutta, ja myös sukupuoli, ammatti, persoona, seksielämä ja kauppaostokset näkyy tekstistä. Wannabe-etä-psykologi varmaan, kuvittelisin. Ja myös provokaatio-promoottori. Kannattaa ehkä antaa olla, ei taida ole vastaamisen arvoista.
Nou hätä. - Tämän muistan kyllä palstan historiasta, eikä tuo yllätä eikä pahoita mieltäni 🙂
Olisin toki mieluusti kuullut kuka noin ajattelee. 😉
Tiedän hyvin, että joku on lukenut tarkkaan kirjoituksiani ja annoinkin tuolloin luvan provota minua silti ihan olan takaa.
Joten lupa on annettu. Saa jatkaa. 😄
- Anonyymi
hähä, asumusero meneillään, positiivista kehitystä kertaheitolla roppakaupalla 😁
Onnittelut tunteesta, Itselle tulee vastaava tunne vaelluksella kun perille pääsy häämöttää. Toisaalta mielihyvän tunne mutta samalla hiukan tyhjä ja haikea olo kun kaikki lopulta konkretisoituu loppupisteeseen.
En nyt kyllä koe elämässäni mitenkään onnistuneeni. Pari liittoa perhe-elämisineen toki mutta olen ne myös jotenkin onnistunut tuhoamaankin eli aika neutraali lopputulos. Lapset olen kuulemma onnistunut hyvin kasvattamaan mutta luulen että se kommentointi tulee siitä kun olen isä. Ottaisin enemmän tosissani jos olisivat myös kehuneet niitä ympärillä olleita äitejä.
Ammattikoulupohjalta duunariksi ei nyt kyllä anna mitään onnistumisen tunteita, poislukien kyllä melko vahvan ammattiylpeyden ja taloudellista turvaa. Työsuojelupuolella joku sanoisi tuloksia onnistuneeksi mutta itse olen lähinnä ajatellut ne aina minimitasoksi.
Tällä hetkellä en oikein saa mielihyvää mistään. Elämä noin periaatteessa ihan ok mutta kuitenkin elän kuin olisi käsijarru päällä. Käyn töissä koska työvuorolistassa niin lukee, käyn salilla/hiihtämässä/avannossa koska liikuntasuunnitelmassa lukee niin. Kotityöt samoin koska olen niin kirjannut kalenteriin. Olen enemmänkin hengissä/toimintakykyinen kuin että tuntisin eläväni.
Hiukan kyyninen että elämästä enää ihanaa tulisi mutta toisaalta tässä vaiheessa elämää riittää että saisi nostettua tasolle tyydyttävä/välttävä ja ehkä jopa tasolle hyvä. Siihen ei nyt sitten kovin isoja tapahtumia tarvitse osua.Kiitoksia. 😊 Jokainen toimii niin kuin haluaa, muuta itse Sinuna aloittaisin itsesi arvostamisesta ja armosta itseäsi kohtaan. Tarvitsenko olla Suomen presidentti, että voi tuntea itsensä onnistuneeksi? Kerrot asioita, jossa olet onnistunut. Eikö niistä voi olla iloinen ja tyytyväinen? Ainakin itse sinuna olisin.
- Anonyymi
Kyllä se on tuo omien käsitöiden onnistuminen joka nykyään suurimman ilon tuottaa :)
-keinovaginamies- - Anonyymi
Lastani katsoessa tunnen onnistuneeni. Lapseni olisi varmasti mahtava ilman minunkin vaikutustani, mutta tunnen silti onnistuneeni hänen äitinään. Hän on parasta, mitä olen saanut elämässäni aikaan ❤️
Tunnen onnistuneeni myös siinä, että olen huonoista lähtökohdista huolimatta kyennyt rakentamaan itselleni hyvän elämän enkä ole luovuttanut kivuliaidenkaan kokemusten jälkeen. Missä olette onnistuneet elämässä ja mikä antaa teille eniten mielihyvää?
-Olen onnistunut saamaan sen verran järkeä ja kapasiteettia, että olen elänyt melko nuhteettomasti ja järkevästi sen sortin ongelmilta säästyen. Mielihyvää saan eniten rakkaista ihmisistä, heidän läsnäolostaan. Ja toisena tulee luonto. Jossain määrin saan mielihyvää suunnattomasti myös kyvystä ajatella asioita laajemmin. Kaikilla ei sitä kykyä ole ja se on hyvin surullista huomata.
Mikä tekee elämästä suurempaa ja ihanaa?
-Ajattelun kyky ja vapaus. Rakkaus.- Anonyymi
Voi myös onnistua väärin.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 763501
Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa
Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t272199Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä831995Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian191540- 281421
Mitä, kuka, hä .....
Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja271383Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni71354Noh joko sä nainen oot lopettanut sen
miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu671307Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik101217Kerro nainen
Milloin huomasit, että kyse ei ole ihastumisesta vaan jostain selvästi vakavammasta.531065