Pitkä ja piinaava talvi on vähän yli kuukauden päästä takana. Mistä johtuu, että vanhat tunteet ovat jotenkin kadonneet ja elämä on tasaisen harmaata? Ennen ihastuin ja meni lujaa. Nyt ei ole yhtään enää samoja juttuja. Tulee ikävä vanhoja hyviä aikoja. En ollut synkkämielinen ennen. Tämä on ihan hirveää.
Kokemuksia?
Kokemuksia?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Piina 🔫
Katsoin ensin, että onko hymiö drinkki, mutta se onkin ase. Sota on julma.
Jahas mausermies proosailee taas tussarillaan
Ikä tekee tehtävänsä, pitää löytää jotakin muuta hengenravintoa, kuin ihastumiset.
Esim. Raamattu
Tarkoitin tässä tapauksessa tunteita, en raamattua. (Ap)
On filosofia, uskonto, liikunta ja historiakirjat, mutta ei se ole sama asia. Haluaisin nyt tuntea samoja tunteita. Onneksi mennään kevättä kohti :-)
Ikääntymisen myötä ainoa viihdyke on tositoimi.
:-D Repesin. Tositoimiin siis.
Selvennykseksi, että tilanne on se, että kriisit pysäyttivät ja nyt pitää kaivella se *todellinen iloinen ja hauska persoona esiin. Eli "perusmasentuneesta" meininkeihin mukaan.
Elämästä pitää osata myös nauttia.
Jos oman elämän perusasiat eivät ole kunnossa, ei jaksa nauttia juuri mistään. Mieluinen työ on tärkeä asia ja työrauha.
En voi sanoa samaa. Tykkään kun on tyyntä ja tasaista, mukavia kavereita, mielekästä tekemistä, tulossa mukavia tapahtumia. Toki raskaitakin asioita tähän nykyhetkeen mahtuu. Surua. Tämä hetki on silti hyvä. Joku päivä on taas parempi. Auringolla tai ilman.
Tärkeysjärjestykset monesti muuttuu, kun ikää karttuu. Elämänkokemus tekee sen, että seuloo jyviä akanoista ja ei enää innostu kaikesta kuten nuorempana. Uudesta ja ihmeellisestä.
Sydänsurut tekee myös helposti vältteleväksi. Pyrkii tietoisesti karttamaan juttuja mitkä tiedostaa kipeiksi tai vaikeiksi tunnepuolen asioiksi.
Iloa voi kuitenkin löytää muustakin, kuin ihastumisesta. ☺️
Eipä se ihastuminen ole tuntunut tärkeältä, kun ei ole voinut hyvin. Ehkä pikku hiljaa sekin on alkanut kiinnostaa enemmän kun huomaan katselevani niitä suunnilleen ikäisiäni enemmän, mutta siitä on vielä matkaa siihen että jaksaisi tutustua keneenkään. Ehkä sitten kun oman elämän asiat ovat kunnossa, työ ja muutto.
Nuo on juuri niitä tärkeysjärjestyksiä. Ensin tietyt asiat kuntoon ja sitten, ehkä jos...
Eihän sitä oikein jaksakkaan joka suuntaan kurkotella, kun ei voi hyvin. Pienetkin asiat voi käydä voimille.
Kaikessa rauhassa.