Ainakin minua itseäni kauhistuttaa enemmän kuinka pääsisin ekologisesti eroon nykyisistä tavaroistani.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/44b5590f-2495-4bac-b710-4130e0398bb0
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/44b5590f-2495-4bac-b710-4130e0398bb0
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kohta myynnissä tori.fi....saitilla rojut..
Ihminen on heikko hyvän tavaran edessä. Jopa niinkin mustavalkoinen lepakko kuin harakka on kaiken kiiltävän perään.
Sen huomaa jo kaupassa. Mennään muka ostamaan yksi maitolitra, mutta kuitenkin vaelletaan kaikkien hyllyjen väleissä kuin pyhiinvaellusmatkalla.
Jäädään katselemaan tomaattimurskapakkauksia ihaillen.
Lopuksi kassalla ostoksia on vähintään viisi, vaikka yksi piti olla.
Kävin eilen Tokmannilla. Kassajonossa oli edessäni äiti tyttärensä kanssa. Juuri mitään hyödyllistä en heidän ostoksissaan (noin 120 eur) nähnyt, jos kilon pakettia sokeria ei huomioida. Hirveästi kaikkea krääsää, joka päätyy roskikseen kylläkin oli heidän ostokset.
Mikäli saisin elää vuoteni uudestaan, melkoisen askeettinen olisin. Pidän yksinkertaisesta, selkeästä elämästä, jossa jokaisella esineellä kodissani on tietty tarkoitus kuulua juuri sinne. Jo hankituilla tai saaduilla tavaroilla on aikojen saatossa tullut tietty tunteisiin perustuva merkitys, jonka murtaminen ja poisheittäminenkään ei tunnu nyt mielekkäältä, etenkään lapsenlasten kyläillessä.
Hyvin sanottu. Kauheinta aikaa oli omasta mielestäni 1980-luvun loppu, kun piti ostaa vain pelkästään naapureiden takia. Sitten tuli se kuuluisa romahdus, joka laittoi arvot eri järjestykseen.
En vaan ymmärrä miksi joku ostaa puutarhatontun.