HS:EUROOPAN UNIONISTA sanotaan, että se kehittyy kriiseissä. Fraasi on kulunut puhki ehkä siksi, että sitä on paikkansa pitävänä paljon käytetty. EU-komissio, Euroopan keskuspankki (EKP) ja EU:n taloudellinen integraatio ovat kehittyneet lyhyessä ajassa paljon enemmän kuin mitä suomalaisten poliitikkojen puheista voisi päätellä.
Euroalueen velkakriisi viitisentoista vuotta sitten pakotti unionin taloudelliseen itsesuojeluun. Lähtökohtana oli ollut, että järjestelmä kestää, koska jäsenmaat – luonnollisesti – hoitavat finanssipolitiikkaansa parhaan taitonsa mukaan. Yhteisvaluutta oli kuitenkin tarjonnut niin paljon suojaa esimerkiksi korkojen nousulta, että muun muassa Italia ja Kreikka saattoivat jatkaa vuodesta toiseen löperöä taloudenpitoaan.
Kun euromaita pelastettiin, unioni alkoi kääntää suuntaansa. Jäsenmaat tarjosivat rahallista apua toisilleen. Rahoitussektori paketoitiin. Pankkien valvonta tiivistyi, ja pankeilta vaadittiin enemmän pääomia kriisien varalle. Uusia EU:n kriisimekanismeja keksittiin. EKP tuli hätiin ja aloitti matkansa rahapolitiikan puolelta kohti reaalitaloutta.
Koronaviruspandemia kiihdytti muutosta kohti tiiviimpää yhteisvastuuta. Samalla komission rooli alkoi kasvaa. Pandemian vaurioiden korjaamiseen tarkoitettu EU:n elpymispaketti rahoitettiin yhteisellä velalla, mikä oli uusi askel unionille. Elpymispaketin kriteerit rahan myöntämiselle laadittiin komissiossa. Komissio valvoo nyt, että kriteerejä noudatetaan. Valmistelun ja valvonnan kautta valtaa siirtyi samaan aikaan komissiolle muissakin teemoissa – esimerkiksi oikeusvaltioperiaatteiden noudattamisessa.
EKP vauhditti matkaansa kohti reaalitaloutta osto-ohjelmillaan ja pitämällä liian pitkään rahapolitiikkaa elvyttävänä.
Jäsenmaat päättävät kohta vakaus- ja kasvusopimuksen korjailusta. Vanhat velka- ja vajekriteerit joustavoitetaan. Ylivelkaantunut jäsenmaa saa räätälöidyn ohjelman, jonka mukaisesti sen pitäisi palauttaa itsensä taloudelliseen tasapainoon. Komissio tekee räätälöinnin ja valvoo, eteneekö ongelmamaa oikeaan suuntaan.
Euroalueen velkakriisi viitisentoista vuotta sitten pakotti unionin taloudelliseen itsesuojeluun. Lähtökohtana oli ollut, että järjestelmä kestää, koska jäsenmaat – luonnollisesti – hoitavat finanssipolitiikkaansa parhaan taitonsa mukaan. Yhteisvaluutta oli kuitenkin tarjonnut niin paljon suojaa esimerkiksi korkojen nousulta, että muun muassa Italia ja Kreikka saattoivat jatkaa vuodesta toiseen löperöä taloudenpitoaan.
Kun euromaita pelastettiin, unioni alkoi kääntää suuntaansa. Jäsenmaat tarjosivat rahallista apua toisilleen. Rahoitussektori paketoitiin. Pankkien valvonta tiivistyi, ja pankeilta vaadittiin enemmän pääomia kriisien varalle. Uusia EU:n kriisimekanismeja keksittiin. EKP tuli hätiin ja aloitti matkansa rahapolitiikan puolelta kohti reaalitaloutta.
Koronaviruspandemia kiihdytti muutosta kohti tiiviimpää yhteisvastuuta. Samalla komission rooli alkoi kasvaa. Pandemian vaurioiden korjaamiseen tarkoitettu EU:n elpymispaketti rahoitettiin yhteisellä velalla, mikä oli uusi askel unionille. Elpymispaketin kriteerit rahan myöntämiselle laadittiin komissiossa. Komissio valvoo nyt, että kriteerejä noudatetaan. Valmistelun ja valvonnan kautta valtaa siirtyi samaan aikaan komissiolle muissakin teemoissa – esimerkiksi oikeusvaltioperiaatteiden noudattamisessa.
EKP vauhditti matkaansa kohti reaalitaloutta osto-ohjelmillaan ja pitämällä liian pitkään rahapolitiikkaa elvyttävänä.
Jäsenmaat päättävät kohta vakaus- ja kasvusopimuksen korjailusta. Vanhat velka- ja vajekriteerit joustavoitetaan. Ylivelkaantunut jäsenmaa saa räätälöidyn ohjelman, jonka mukaisesti sen pitäisi palauttaa itsensä taloudelliseen tasapainoon. Komissio tekee räätälöinnin ja valvoo, eteneekö ongelmamaa oikeaan suuntaan.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Syntymä kriisissään. Susi syntyessään!
Tiedämme jo kehityksen. Mitään hyvää ei ole odotettavissa ns. tavikselle.
https://www.youtube.com/watch?v=0ujMKUrYlM4
Täysi valvonta ja kontrolli, mitä voi ostaa ja milloin.
Lisäksi säästäminen muuttuu mahdottomaksi, kun raha "vanhenee".
Nosta käteistä ja opettele käyttämään sitä uudestaan.
EU korruptoituu kriiseissä. Esim.
Koronapandemia:
EU-komission puheenjohtajatar Ursula on korruptiotutkinnassa tilattuaan kymmenillä miljardeilla euroilla lisää koronarokotteita ilman normaalia kilpailutusta. Komissio kaiken lisäksi on "yllättäen" hukannut Ursulan ja lääkevalmistajan välisen viestinvaihdon.
Ukrainan sota:
Useat EU-parlamentin demarit ottivat lahjuksia vastaan Qatarista, jonne EU "luo suhteita" ostaakseen maakaasua tuosta demokratian ja ihmisoikeuksien mallimaasta, jossa nainen on miesten omaisuutta.
Paha kirjoitusvirhe aloituksessa!!! Siinä piti lukea: EU KEHITTÄÄ KRIISEJÄ.
Esimerkkejä on monta. Esimerkiksi yhdellä suurimmista EU-tukea saavista maista, Espanjalla, alkaa olemaan ongelmia siinä, minne ihmeeseen sen kaiken rahan laittaa, mitä EU heille myöntää. Katselin tässä juuri dokumenttia telkkarista, jossa kerrottiin hirmuisista (30Miljardia) rahasummista, jotka ovat "kadonneet" jonnekin Espanjan byrokratiaan. Maahan on rakennettu mm. useita tärkeitä satamia, joissa ei ole käynyt ainuttakaan laivaa, no, eihän ne kuulemma maksaneet kuin jotain 300Miljoonaa/kpl. Nyt tähtäimessä on sitten junan rata, se kun on näin "vihreän siirtymän" muotitermi. Siihen saa rahaakin uppoamaan 4-5Miljardia/rataosuus. Eli, nyt uusia hakemuksia matkaan, kyllä suomalaiset tukevat.
Aloitus lienee kopsattu suoraan tämän päivän Helsingin Sanomien pääkirjoituksesta.
Kai se Venäjäkin laskunsa maksaa vai jättääkö kaiken EU:lle?