ei siis tätä huonoa maahanmuuttoa Lähi-Idästä ja Afrikasta. Jäi suvakilta taas "huomaamatta"
Kokoomuksen ja persujen kiista koskee työperäistä maahanmuuttoa
Anonyymi-ap
1093
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Mites kok suhtautuu persujen orban ja erdokanin ihannointiin!!
Entäs EU hajoittamiseen ja pyhän Putinin nuolemisen!!
Entäs persujen NATO vastaisuuden ja Ukrainan tukemisen lopettamiseen !!
Entäs persujen päämäärään Suomesta diktatuurivaltio Persuputinland !!
Kai tiedät olevasi mielisairas? Hyvä, että kärsit.
Suomen palkat eivät houkuttele työperäistä maahanmuuttoa. Vain näitä halpatyöläisiä joiden riistopalkat ovat sellaisia että niillä ei elä suomessa.
Jep, eli työnantaja maksaa taskurahan, veronmaksaja elannon.
Ei Suomeen saavu juuri lainkaan hyödyllistä maahanmuuttoa.
Hyödyllinen maahanmuutto ohjaa Suomen taloutta kehittymään korkeamman tuottavuuden aloille.
Suomeen ei saavu korkean tuottavuuden alojen osaajia kuin kourallinen.
Myös työperäisestä maahanmuutosta suuri osa kohdistuu matalan tuottavuuden aloille, mikä ainoastaan huonontaa Suomen talouden pitkän aikavälin näkymiä ohjaamalla Suomen taloutta suuntautumaan matalan tuottavuuden aloille.
Siis tähän huonoon maahanmuuttoon ei kukaan uskalla ottaa kantaa, vellihousuja kaikki
Paitsi Perussuomalaiset, siksi heitä pitää nyt äänestää seuraavissa eduskuntavaaleissakin.
On hauskaa lueskella täällä joidenkin mieleltään järkkyneiden ihmisten kirjoituksia rivien välistä ja niistä tehdyistä omista tulkinnoista, mm. Perussuomalaisten maahanmuuttovastaisuudesta, ja vertaamisesta itänaapuriin, vaikka meillä vallassa on tälläkin hetkellä SDP!
Näkevätkö venäläiset Venäjän sotapropagandan olevan disinformaatiota”
Julia Davis oli ottanut videoklippejä sotapropagandasta. Venäjän propagandakeskusteluissa oli huonoja näyttelijöitä. Olevinaan tosissaan he niin miehet kuin naisetkin eivät olleet täysin paatuneita valehtelijoita. Valehtelu ja disinformaationäytelmät tuovat esille ristiriidan, joka on heidän sanomansa ja sisäisen todellisuustietoisuutensa välillä. Tuo näkyy heidän kasvoiltaan, silmistään ja kehon liikkeistään. Mimiikka paljastaa sen myös. Koska valehtelu ja teatteri on niin silmiinpistävää myös katsojille, uskon, että myös näyttelijöillä on ristiriitaisia tunteita sotaa ja valeinformaatiota kohtaan. Heidän sielunsa ei ole tasapainossa, eikä kehonkielessä ole sisäistä hengen ja ruumiin tasapainoa, eikä sisäistä rauhaa. On todennäköistä, että propagandaa ei tehdä niinkään sydämellä kuin joko pakotettuna tai rahan ja yhteiskunnallisen aseman vuoksi. Olen kutakuinkin varma, että suuri osa kansasta näkee Venäjän sotapropaganda pluffin läpi. Toisaalta ihmisiä on helppo höynäyttää silloin, kun mielikuvilla pelataan ja totuuden objektiivisuusvaatimuksen syrjäyttävät ”katsomme, että” -totuudet. Kaiken kaikkiaan on hämmästyttävää jos venäläiset eivät näkisi noiden julkisten propagandakeskustelujen olevan valeinformaatiota, jolla pyritään pitämään Venäjän kansa pimennossa todellisuudelta ja saada Venäjän kansa manipuloiduksi tukemaan kauheaa terroristista sotaa Ukrainassa.
Ihmisten mielien manipulointi on hyvin yleistä eri maissa. Myös Suomessa. Miesten maalittaminen on ollut kasvava trendi viimeisen viidentoista vuoden aikana. Maalittajia ovat olleet feministit ja heidän valvonnassaan olevat instanssit ja instituutiot. Se, että tuo yhteiskunnallinen manipulaatio tulee noin räikeästi esille venäläisissä propagandan levityskeskusteluissa kertoo siitä, että paitsi disinformaatio on keino manipuloida kansalaisia, se myös kertoo siitä perinnöstä, joka meilläkin on esim. DDR:läisen hegemonian yleistyessä sodan jälkeen suomalaiseen yhteiskuntaelämään. Se on muokannut ihmisten ja poliittisten liikkeiden totuuskäsityksiä ja suhdetta totuuden objektiviteettiperiaatten vaatimukseen esimerkiksi vasemmistossa ja oikeuslaitoksen toiminnassa ja tulkinnassa.
Sitä kautta tieto perustellaan ja nähdään neljältä hyvin tilannetta kuvaavalta sloganilta ja disinformaation oikeuttamisen intressisyyksien kannalta tarkoituksenmukaiselta lähtökohtdalta ja kulttuuriperustalta käsittäen: ”Tieto on tosi, jos se on tehokas toiminnan väline” (James/pragmatismi). ”Ei savua ilman tulta.” ”Niin on jos siltä näyttää” (Kekkonen)
”Tarkoitus pyhittää keinot” -Väärin käytettynä noilla argumenteilla sivuutetaan objektiviteettiperiaatteen vaatimus myös tuomioistuimissa ihmisten kohtaloista päätettäessä. Se on erittäin huono asia.
Ihmiset ahdistuvat sekä Venäjällä, että Suomessa. Sillä he näkevät, ei vain lain ja oikeuden varjolla manipuloiduilla silmillään, (Katso Lutherin vähäkatekismus: Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi; selitys) Jos ja kun jotkut kristityiksi itsensä luokittelevat ovat alkaneet tukemaan noissa disinformaatiopeleissä mielivaltaisia prosesseja yksittäisiä toisia kristityjä kohtaan, on syytä lukea ja kerrata tuo Lutherin opetus.
Ihmiset näkevät myös oikeustajullaan, sydämellään ja järjellään, että oikeus, joka ei noudata objektiivisen totuuden periaatteita, ei esimerkiksi syyteoikeuden vanhentumista koskevia ei prosessioikeutta säätelevien normien, ei vastaajan oikeusturvanormien, ei syyttäjän ja tuomarin ohjeiden, eikä kansainvälisten ihmisoikeuksien näyttötaakkaan liittyvien velvoitteiden velvoitteita vaan käytännössä siirtää näyttötaakan vastaajalle, ei ole
oikean oikeudenkäytön kannalta rehellisellä asialla. Vaan kuten eräs juristi meillä käydessään nauraen kertoi: ”...hän ja kumppanit löivät vastapuolta kuin vierasta sikaa. ”Laki on niin kuin se luetaan.”
... asianajotoimistosta sen toimitusjohtaja kertoi asiakkaalleen: ”Älä ole naiivi! Oikeudessa ei voita se joka on oikeassa, vaan… -Jokainen juristi tietää tuon. Mutta tavalliset kansalaiset eivät aina tiedä.
Edellinen oikeuskansleri kirjoitti eräässä pääteoksessaan, että oikeudenmukainen oikeudenkäynti edellyttää syyttäjältä ja tuomarilta ehdottaman objektiviteettiperiaatteen noudattamista.
Oikeustiede on sosiologiaan kuuluva tieteenala siltä osin, miten objektiviteettiperiiaate määritellään sekä laadullisessa (kvalitatiivisessa), että määrällisessä (kvantitatiivisessa) tutkimusotteessa. Kvalitatiivisen tutkimusotteen on joidenkin luuloissa kuviteltu olevan kriteereiltään väljempiä, esimerkiksi Case study -tutkimuksissa. Objetiivisuus totuuden kriteerinä ei ole kuitenkaan myöskään kvalitatiivisessa tutkimusotteen menetelmissä helppo. Epävarmoissa tapauksissa on tuomittava lain mukaan syytetyn eduksi. –Miksi sitä ei ole sovellettu?
Oikeassa on nykytulkinnassa se, jolla on tehokkaammat mielivallan, pakkovallan ja riippumattomuuden välineet poliittisesti valittuina, mandatoidusti, hallussaan.
https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/201701192200056496
Linkissä olennainen.
Persujen hyvät tavoitteet eivät natsaa kokkarien kanssa sillä demareiden mahdollisuus hallitusyhteistyöhön on pidettävä kokkareden auki .