Futuuri- ja johdannaismarkkinoiden todellinen kuva

Mikäli meidän johtajamme käskevät meidän lähteä vaikka tappamaan naapurivaltion ihmisiä, niin tottakai me tottelemme.

Olemmehan me tämän nähneet, että me ihmiset olemme nöyriä alamaisia ja sanomme, että kyllä meidän johtajamme tietävät mitä pitää tehdä.

Vaikka meiltä vietäisiin asunnot ja ruokakin, niin kyllä me alistumme vallanpitäjien viisauteen.

Meiltä on kadonnut itsenäinen kyky ajatella ja me menemme mukaan siihen massa-ajatteluun, vaikka se johtaisi meidät kuolemaan.

Futuuri- ja johdannaismarkkinat pysyvät maailman tappiin, kunnes loppu sille tulee.

Me jopa iloitaan siitä, että pörssihinta putoaa nollaan, emmekä ajattele, eihän sillä hinnalla yritykset voi enää pysyä pystyssä.

Sehän tarkoittaa pitkän päälle, että yrityksiä menee myyntiin ja isot ostavat pienet ja lopettavat niiden tuotannon.

Sitten taas ihmettelemme, että miten tässä näin voi käydä, että taas ollaan korkeissa hinnoissa, kun tuotannosta on niukkuutta.

Näin futuurikauppa toimii!

Häviäjä on aina tavallinen kuluttaja ja yritykset, jotka joutuvat käyttämään noita futuurikaupan tuotteita ja energiaa ja palveluksia.

Sellaista on maailman meno ....

Tämä on yksi syy, miksi eräänä päivänä olemme todellisessa maailmanlaajuisessa sodassa.

Futuuri- ja johdanniskauppa siirtää tavallisen kansan omaisuuden niille ennestään rikkaille paljon nopeammin, kuin se siirtyisi muutoin rehellisessä markkinataloudessa.

Jotta futuurikaupan pelisäännöt tulisivat tietoisuuteen, otan palan wikipedian sivulta:
'Futuuri on julkisesti noteerattu johdannaissopimus, jolla sitoudutaan ostamaan ja myymään tiettynä aikana tulevaisuudessa kohde-etuutta (esimerkiksi arvopaperi, valuutta, joukkovelkakirja tai raaka-aine) hintaan, joka on sovittu sopimushetkellä. Kurssivaihteluista johtuen futuurilla on taloudellista merkitystä. Futuuri voi olla noteerattu arvopaperipörssissä; niitä voidaan myös ostaa ja myydä siellä.

Futuureilla kauppaa käyvät tahot voidaan pääsääntöisesti jakaa kahteen ryhmään:

niihin, jotka haluavat suojautua kohde-etuuden hinnanmuutoksilta (esimerkiksi kyseisen hyödykkeen tuottaja tai kuluttaja), ja
niihin, jotka pyrkivät tekemään taloudellista voittoa ennustamalla markkinahintojen muutosta.
Jälkimmäisen ryhmän arvioidaan parantavan markkinoiden likviditeettiä ja lisäävän hintojen ennustustarkkuutta, mutta jälkimmäiseen hyötyyn on myös esitetty vastaväitteitä (ks. spekulaatio).

Suuren yleisön tietoisuuteen futuurikauppa tuli vuonna 1995, kun Britannian vanhimman sijoituspankin Barings Bankin futuurikaupan Singaporen-yksikön johtajan Nicholas "Nick" Leesonin futuurikaupat suistivat koko pankin vararikkoon.

Historia
Aristoteles kertoo kirjassaan Politiikka Thales-filosofista, eräästä antiikin seitsemästä viisaasta, joka kehitti erään ensimmäisistä tunnetuista futuureista tai optioista. Thales ennusti hyvän oliivisadon ja vuokrasi tai osti option kaikkiin öljynpuristamoihin. Näiden omistajat näin mielellään suojautuivat huonoa satoa vastaan sopimalla varmasta tulosta ja suostuivat siksi alhaiseen hintaan. Hyvä sato sitten nosti kysyntää niin paljon, että köyhä Thales sai myytyä sopimuksensa suurella voitolla. [1]

Ensimmäinen moderni futuuripörssi oli Dojiman riisipörssi Osakassa, Japanissa.[2]

Koska viljelijöillä ja tuotantoketjun myöhemmillä osapuolilla on suuri tarve suojautua maataloustuotteiden kaoottisilta hintaheilahteluilta, vuonna 1848 Chicagossa perustettiin forward-pörssi, jossa nämä saattoivat sopia hinnoista etukäteen, ja 1865 otettiin käyttöön futuurit.

Korkofutuurit kehittyivät 1970-luvulla'

Futuurit on vähän sama kuin shorttaus, myydään tulevaisuudessa jotain tietyllä hinnalla jota ei vielä ole tuotettu/omistettu.

Kaipa futuureitakin voinee shortata?

Nykypörssissä ei ihmetytä mikään.
Pelkkää satua ja ryöstöä.
Viimeaikoina myös propagandaa ja myrkyttämistä.

Futuurispekulaatiosta olemme saaneet nähdä historian aikana lukuisia esimerkejä, kun raakaöljyn tuottajat ovat leikanneet tuotantoa saadakseen raakaöljyn hinnan nousemaan ja pysymään korkealla.

'Opec-maat ovat sopineet keskenään öljyntuotannon supistamisesta jo kolmesti viime syyskuun jälkeen, mutta kaikki maat eivät ole täysin noudattaneet yhteisesti sovittuja kiintiöitä.'

Näitä olemme lukeneet historian kuluessa useinkin.

Ahneuden ja rahanhimon aikaansaamat pelisäännöt.

Tottakai tuollaiset säännöt tulevat joskus saamaan karmean lopun.

Joo,

Länsimaiden talousjärjestelmä on pilattu juuri futuureille ja johdannaisilla ja pörssipeleillä, jotka eivät riipu mitenkään yrityksen arvosta, vaan spekulaatioista.

Terve markkinatalous kasvaisi rauhallisesti koko ajan, siinä ei olisi ilman noita edellämainittuja asioita vakavia heilahduksia ja romahduksia ja pilviä hipovio ylikuumenemisia.

Noiden länsimaisen talousjärjestelmän järkyttävien virheiden tähden maailma on niin eriarvoinen, että suuri maailmansota on lähes historian perusteella 100 prosentin varmuudella ennustettavissa.

Rahanhimo- ja ahneus on aiheuttanut länsimaiseen talousjärjestelmään nuo virheet.

Rehellinen markkinatalous oli muutoin ainoa hyvä talousjärjestelmä. Rehellinen markkinatalous ei perustu spekulaatioihin, vaan normaaliin terveeseen kaupankäyntiin, jossa yritykset kilpailevat siitä, kuka pystyy edullisemmin myymään tuotteita ja palveluksia. Tuollainen järjestelmä saa yritykset kehittämään tuotantoa ja kehittämään aina uusia menetelmiä, joilla voidaan tehokkuutta vielä parantaa.

On valitettavaa, että olemme rahanhimossa ja ahneudessa luoneet maailman, joka on pakko tuhota tulevina aikakausina. Rahan himon ja ahneuden tähden Jumalan viha tulee kohtaamaan maailmaa!