Mediassa käydään nyt kovasti keskustelua siitä, mitä Suomen pitäisi tehdä, jos Turkki ratifioikin Suomen jäsenyyden. Monen mielipide on että Natoon ja heti, Ruotsi tulkoon perässä jos pystyy.
Minne on unohtunut se, että ei Suomen hakemusta ole ratifioitu vielä Unkarinkaan parlamentissa? Ja olettaen, että pysyvät viimeisimmässä lupauksessaan käsitellä ne helmikuun lopussa, niitä ei vielä vähän aikaan ratifioida vaikka Turkki sen tekisikin.
Ja sitten on vielä se kysymys, että voiko Unkariin edes luottaa siinä helmikuun ratifioinissa, ottaen huomioon että koko syksy meni jo jahkailuun asiassa, minkä pitäisi olla triviaali, kun Unkari ei ole mitään syitäkään jahkailuunsa antanut.
Minne on unohtunut se, että ei Suomen hakemusta ole ratifioitu vielä Unkarinkaan parlamentissa? Ja olettaen, että pysyvät viimeisimmässä lupauksessaan käsitellä ne helmikuun lopussa, niitä ei vielä vähän aikaan ratifioida vaikka Turkki sen tekisikin.
Ja sitten on vielä se kysymys, että voiko Unkariin edes luottaa siinä helmikuun ratifioinissa, ottaen huomioon että koko syksy meni jo jahkailuun asiassa, minkä pitäisi olla triviaali, kun Unkari ei ole mitään syitäkään jahkailuunsa antanut.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olen ihan varma, että myrkkypiikityksillä on iso osuus ja syy hullulle menolle.
Valemediaa lukemalla hulluus tiivistyy ja on tavallaan kuin yksi tehostepiikki.
Kaikkinainen maalaisjärki on kadonnut taivaan tuuliin ja tilalla on nyt pelkkää hulluutta, aivotonta hulluutta.
Voihan Unkarikin tehdä kiusaa, mutta Unkarilla ei ole alkuunkaan samaa merkitystä ja vahvaa asemaa Natossa kuin Turkilla. Eipä Unkari olekaan esittänyt mitään lisävaatimuksia Suomen ja Ruotsin jäsenyysehtoihin, joita Unkari edellyttäisi ratifioinnin hinnaksi.
Natossa on nuo kaksi Natolle ongelmallista maata, mutta vain Turkilla on käytännössä voimaa iltalypsyyn ja muiden kiristämiseen. Unkaria tosiasiassa ei kukaan jäisi Natossa ’kaipaamaan’ toisin kuin Turkkia maantieteellisen sijaintinsa vuoksi.
Silti aika monta vaatimusta ja ehdotusta on jo nyt esitetty julkisuudessa Turkin mahdollisuuksien iltalypsyyn ja muuhun kiristyksiin Natossa. Turkiin luotto on kovasti heikentynyt Natossa ja tuskinpa siitä seuraa Turkille mitään hyvää jatkossa. Eli ei Turkkikaan voi laskea täysin sen varaan, että sen jatko natoyhteistyössä olisi helpompaa ja ongelmatonta.
Mitä tulee ratifiointiin, Unkarilla on täsmälleen sama merkitys kuin muillakin Nato-mailla: niiden ratifiointi vaaditaan ennen kuin Suomi hyväksytään jäseneksi.
Unkari ei ole esittänyt lisävaatimuksia, mutta ei ole ratifioinutkaan. Eikä antanut mitään sen kummempaa syytä jahkailulleen kuin että sitä nyt ei vaan ole vielä tehty. Vaikuttaa tarkoitukselliselta jahkailulta, jolla Orban pelaa tarkoituksellisesti Putinin pussiin. Ei voi olla kantautumatta kenenkään korviin, että Unkari ei tunnu olevan ihan täysin Ukrainan takana tässä sota-asiassakaan... Unkari on siis vähintään yhtä epäilyttävä kuin Turkkikin.
Se miten tämä vastustus Turkille tulevaisuudessa kostautuu, ei voisi minua vähempää kiinnostaa. Kunhan ratifioivat, niin aivan sama.
Vai on aloittaja unohtanut Unkarin? Kukaan muu ei ole. Unkarin umi totesi juuri pari päivää sitten tavatessaan Turkin umin, että Unkarin myönteinen kanta Suomen ja Ruotsin jäsenyyteen on selkeä. Unkari pyrkii ratifioimaan helmikuussa.
Unkari ei ole missään vaiheessa esittänyt minkäänlaista puolikasta sanaakaan Suomea vastaan, mutta silti ratifioinnin kanssa on vatuloitu jo reilusti yli puoli vuotta. Eikö nyt tässä vaiheessakaan vielä valkene, että Unkari ei pelaa samaa peliä kuin Turkki, eli ole suureen ääneen vaatimassa mitään, mutta ratifionti ei vaan tunnu onnistuvan.
Nytkin jos se vain "pyrkii" ratifioimaan niin mitäs sitten jos se ei nyt onnistukaan? Miksi se on Unkarille niin vaikeaa vaikka vaatimuksiakaan ei ole, kun 28 jäsenmaata siinä onnistui hyvinkin pikaisella aikataululla?