Mie tässä oon seuranna tätä palstoo jo pitemmän aikoo muka iha uutena immeisenä. On se tää muailma kovvoo meininkii ku aena kaik on toisiisa rinnuksissa kiinni…varsinkii naisimmeiset ja vieläpä sanotaan et kerran kuukauves ne ois pahimmillaa.
Se on kumma värkki tuo naesen piä. Sielt lähtööpi niitä hormoonihippeitä kerran kuukauves ruumiin eri ossiin ja ne suap aikases vaikkas mittee. Mikäs kumma se nyt olikkaa se kirjainyhistelmä…oliko se AHDH…no ei se tainnu iha se olla, mut kyl sekkii aiheuttaa aikamoist levottomuutta ihmises ja mie kyl eppäilen et kaikis ihmisis sitännii on…kukkaa tavallinen pulliaine ei vaa uskalla sitä tunnustoo. Mie ainannii oon levoton…paikallansa en pysy eikä suukaan pysy.
Naesen hormoonihippeet aiheuttoo…nii, se kirjainyhistelmä on se PMS. Oottekos kuullunna koskaan mittee se aiheuttoo…iha kamalii! Ensinnää par päevee ennen kuukautisten alakamista naenen sua ihan hirveen siivouskohtauksen. Hää pistää koko huushollin sekasii…suattaapi laittaa huonekalut kaik uusiks ja vaihtoo sen ukon löhösohvan iha erilaisee tyyliin. Siin rätti heiluu koko päevän ja puhasta tulloo.
Autappa armias ku seuraava uamu koittaa. Kaik on päin persausta. Siin naenen äyskää penskoil ja ukol ja kaik huutaa suoraa huutoo…ja iha vuan sen PMS:n kirjainyhistelmän takija…merkillistä meininkiä. Mut mitteepä se naenen sille mahtoo, ei mittää ku ne hormoonihippiäiset kulkoo sen kirjainyhistelmän tahtii.
Naenen männöö töihin ja suapi suhtkohtilleen piettyä ihtesä ihmiseks koko päevän…ja huokaa helpotuksesta ku työpäevä on ohi ja vettää hermosavut het autoon piästyään. Ensimmäisee risteyksee tullessaa hää sit räjähtää ja suu alkoo käyvä kovvaan tahtiin. Ei kukkaa ossoo ajjoo ja tuokii tuos hijastelloo eessä. Siin vaihees mie antasiin neuvon olla mänemättä ruokakauppaan. Suaattipi olla kassajonossa jollai nilikat mustelmilla…tai pahimmas tapaukses kassaneiti suap kuulla kunniasa…naenen suaha porttikiellon kauppaa.
Kottii piästyään naenen räjähtääpi uuvestaa ku mies huuteloo sohvalt mittee on ruokaa. Siin sitä sitte paiskotaa tavaroita ja paukutettaa ovia…pahimmas tapaukses ukko löytää ittesä parvekkeelt hermosavvuilt tai lähtööpi varastoo siivoomaa. Naenen vuan jatkoo kiukkuspäissää kotitöitää ja suu käypi koko ajan…ei oo helppoo…ja ihan yhen kirjainyhistelmän takija.
Siin sitte männöö pari päevää sammoo tahtii ja kolmantena uamuna naenen herree iha ku mittää ei ois tapahtunnakaa eikä mittee pahhoo sanottu eikä tehty. Mies on iha ihmeissää eikä ymmärrä yhtää mittää mistä se tuo naenen raivos monta päevee…ihmettellöö ku suuttuupi hänel siitäkin ku hää sannoo vain…hei!
Sellanen ol se kirjainyhistelmä!
Mie täs aattelin jos mie perustaisin oman lehten…sellasen Psykoloogin Pötypuhheet-lehten. Jos teitil on onkelmii erilaisis asijois, nii mie yrittäsin auttoo.:)
Mie en kyl mee takkeisii neuvoist…kattos ku miulle meinas käyvvä kerran vähä höpelöst ku mie testasin yhtä potilasta.
- Mitä tapahtuu, jos leikkaisin toisen korvasi pois?
- En kuulisi sillä korvalla.
- Entä, jos jos leikkaisin toisenkin korvan pois?
- En näkisi
- Miten niin et näkisi?
- Koska silmälasit tippuisivat.
Höh…ehä mie tajunnu et siin suattas käyvvä.:)
Mie en ny ossoo sannoo miten tää miun vastaanottoin on auki, mut kyl mie pyrin päivystämmää mahollisimman paljon…ku eihän sitä tiijjä mikä hätä kellännii välil on täs raatollises muailmas.:)
Se on kumma värkki tuo naesen piä. Sielt lähtööpi niitä hormoonihippeitä kerran kuukauves ruumiin eri ossiin ja ne suap aikases vaikkas mittee. Mikäs kumma se nyt olikkaa se kirjainyhistelmä…oliko se AHDH…no ei se tainnu iha se olla, mut kyl sekkii aiheuttaa aikamoist levottomuutta ihmises ja mie kyl eppäilen et kaikis ihmisis sitännii on…kukkaa tavallinen pulliaine ei vaa uskalla sitä tunnustoo. Mie ainannii oon levoton…paikallansa en pysy eikä suukaan pysy.
Naesen hormoonihippeet aiheuttoo…nii, se kirjainyhistelmä on se PMS. Oottekos kuullunna koskaan mittee se aiheuttoo…iha kamalii! Ensinnää par päevee ennen kuukautisten alakamista naenen sua ihan hirveen siivouskohtauksen. Hää pistää koko huushollin sekasii…suattaapi laittaa huonekalut kaik uusiks ja vaihtoo sen ukon löhösohvan iha erilaisee tyyliin. Siin rätti heiluu koko päevän ja puhasta tulloo.
Autappa armias ku seuraava uamu koittaa. Kaik on päin persausta. Siin naenen äyskää penskoil ja ukol ja kaik huutaa suoraa huutoo…ja iha vuan sen PMS:n kirjainyhistelmän takija…merkillistä meininkiä. Mut mitteepä se naenen sille mahtoo, ei mittää ku ne hormoonihippiäiset kulkoo sen kirjainyhistelmän tahtii.
Naenen männöö töihin ja suapi suhtkohtilleen piettyä ihtesä ihmiseks koko päevän…ja huokaa helpotuksesta ku työpäevä on ohi ja vettää hermosavut het autoon piästyään. Ensimmäisee risteyksee tullessaa hää sit räjähtää ja suu alkoo käyvä kovvaan tahtiin. Ei kukkaa ossoo ajjoo ja tuokii tuos hijastelloo eessä. Siin vaihees mie antasiin neuvon olla mänemättä ruokakauppaan. Suaattipi olla kassajonossa jollai nilikat mustelmilla…tai pahimmas tapaukses kassaneiti suap kuulla kunniasa…naenen suaha porttikiellon kauppaa.
Kottii piästyään naenen räjähtääpi uuvestaa ku mies huuteloo sohvalt mittee on ruokaa. Siin sitä sitte paiskotaa tavaroita ja paukutettaa ovia…pahimmas tapaukses ukko löytää ittesä parvekkeelt hermosavvuilt tai lähtööpi varastoo siivoomaa. Naenen vuan jatkoo kiukkuspäissää kotitöitää ja suu käypi koko ajan…ei oo helppoo…ja ihan yhen kirjainyhistelmän takija.
Siin sitte männöö pari päevää sammoo tahtii ja kolmantena uamuna naenen herree iha ku mittää ei ois tapahtunnakaa eikä mittee pahhoo sanottu eikä tehty. Mies on iha ihmeissää eikä ymmärrä yhtää mittää mistä se tuo naenen raivos monta päevee…ihmettellöö ku suuttuupi hänel siitäkin ku hää sannoo vain…hei!
Sellanen ol se kirjainyhistelmä!
Mie täs aattelin jos mie perustaisin oman lehten…sellasen Psykoloogin Pötypuhheet-lehten. Jos teitil on onkelmii erilaisis asijois, nii mie yrittäsin auttoo.:)
Mie en kyl mee takkeisii neuvoist…kattos ku miulle meinas käyvvä kerran vähä höpelöst ku mie testasin yhtä potilasta.
- Mitä tapahtuu, jos leikkaisin toisen korvasi pois?
- En kuulisi sillä korvalla.
- Entä, jos jos leikkaisin toisenkin korvan pois?
- En näkisi
- Miten niin et näkisi?
- Koska silmälasit tippuisivat.
Höh…ehä mie tajunnu et siin suattas käyvvä.:)
Mie en ny ossoo sannoo miten tää miun vastaanottoin on auki, mut kyl mie pyrin päivystämmää mahollisimman paljon…ku eihän sitä tiijjä mikä hätä kellännii välil on täs raatollises muailmas.:)
Vastaukset 115
Vanhimmat
tukehtua kun luin kirjoituksesi:)) Tuollaisiahan me naiset olemme, mummutauti vaan pistää koko hässäkän jokapäiväiseksi - auta armias kun se kohta on tulossa:))
Sinultakos voi sitten kysellä näistä onkelmista jos niitä sattuu tulemaan??
* nauran edelleen *
Katsos ku tuol toisel vastaanotol jostai kummast syyst alko potilaat häipyy sillai iha mittää sanomatta. Mie uattelin et mie on antanna niille nii hyvvee hoitoo et kaik katos.
Sit mie uattelin tulla tänne markkinoimaa palveluksii. Miult suap kyssyy neuvoja ja mie sit vastaan mitä mie ossoon.:)
mahdollisia psykogisia ongelmiani, ja heti kun jotakin keksin niin ryntään oitis vastaanotollesi:))) Kyllähän meilla kaikilla jokin ongelma on - niin muuten kammoan lentämistä, mitäs psykolooki siihen antaa neuvoksi????
Kyllähää miutakii pelottas ku mie sellasen värkin sissään mänisin. Ja oohan mie sellases ollunnii ja mie voin sinnuu lohutella et kyl siin laatikos suap aikas äkkii rennon olon.
Katoppas...iha ensimmäiseks ku sie määt oottelemmaa sinne laatikon nousuu, nii siel on ylleessä sellasii puariloita. Määt sinne ja tillaat ittelles juotavoo joka sisältöö alkomahoolii. Siin sitte muutaman otat ja nii huomaat kui alakoo lihakset ja miel rentoutuu. Mut mie varottelen! Ei pidä sitte innostuu iha tolkullaa sitä juomaa juomaa. Siin voipi käyvvä nii et laatikkoon lähtö perruuntuu.
Mut jos sie jostai kumman syyst...oon kyl sitä mielt ettei sellasii kumman syitä ookkaa...et voikkaa ottaa juomaa, nii määt sinne laatikkoo iha niinku sie oisit ain istunna siel. Ku laatikko alkoo tehä lähtöö, sanot kaikil et hilijoo rivis, otat käsnojista tiukast kiinni ja paat samal silmät kii. Siin sitte istut kalpeena hetken aikoo ja iha hiljoo. Jos tekköö vaikeeta, voet vähä raotella silmiäs ja piästää jonninlaisen iänen. Se helpottaapi.
Ku laatikko on vaakatasos, aukaset silmäs ja irrotat turvakapineet. Koht sielt sitte kuuluu tuttu kilinä ja voit ottaa pienet rentouttavat.
Jos sie voit pahoin konnees, nii sie haet liäkäriltäs liäkettä siihe. Mie en ala käymää kirjottamaan reseptilöitä. Kas, ku kerran sain siitäkii valituksii ku asijakas män hakkee liäkettään apteekista.
Apteekin nurkassa oli iso pullo, ja utelias asiakas kysyy, mitä pullo sisältää.
- Niin, tuota, tuosta pullosta otamme aina kun emme saa selvää reseptistä...
Parraani mukkaa mie autan.:)
Niinhän se on että eihän minua selvinpäin siihen lentovärkkiin saa millään.
Kyllä jo kentäällä on juotava muutama napanderi, sitten helpottaa ihmeesti - kanssamatkustajat eivät vain pidä lauluesityksistäni joita aina pienessä hiprakassa esitän.
Ilmojen halki käy lentäjän tie ylitse maan ja veen - hopeahohtoiset siivet ne vie määrähän kaukaiseen!!!!!!!
Ja kun tuohon lisää vitosen lauluäänen niin pussi päässä saa istua jo loppumatkan:))
ich habe einen itentiteettikriisen hier bleiben. Was muss ich hus-hus zu machen, sollen wollen Holmenkollen? Bitte antworten Sie ja mie ja hää auf Finsaksa, danke.
Mie täs parraani mukkaa yritän suaha tolkkuu siun onkelmasta. Uattelin et siulla ois jokkuu itenteettionkelma? Sie vissii kuvittelet olevas naenen ja yrität ajjoo sitä poies itestäs Holmenkollenii. No, eihä hää sinne meinaa lähtöö ku sie halluut et myö mäntäs sinne kolmistaa.
Nythä on nii etten mie voi täst noin vaa lähtöö ku näit asijakkaita tulla tupsahtaa vastaanotille iha yhtenään. Mut sie nyt voisit tehä sillee et suatat sen naesen Holmenkolleniin ja tuut sitte itte takasin. Mitä! Että jos ei jääkkää? No, kyl sinne jiäp ku jätät sen sinne...pahimmas tapaukses neuvon sinnuu jättämään naesen sinne iha kylmiltää.
Nää itenteettionkelmat on vaikeit, ku ain tahtoo se toinen roikkuu siin mukana eikä piäse mihkää hauskanpittoon.
Mie annan siulle neuvon, mää sen naesen kanssa saksalaisel liäkäril, jos ei ossoo auttoo, nii ruotsalaisel, jos hääkään ei ossoo autto nii älä missää nimes mee suomalaisel liäkäril. Kattos ku meijän piireis kävi kerran hullust.
Kolme lääkäriä, saksalainen, ruotsalainen ja suomalainen, panevat parastaan konferenssin kahvitauolla:
Saksalainen: - Minulle tuli kerran potilas, jolta oli irronnut käsi. Pistin potilaan makuulle, otin irronneen käden ja laitoin sen takaisin paikalleen niin hyvin, että hänestä tuli vielä huippuviulisti.
Ruotsalainen: - Noh, noitahan sattuu silloin tällöin, mutta minullepa tuli kerran potilas, jolta oli jalka lantiota myöten irti. Laittelin sen takaisin paikalleen, ja nyt se tyttö kiertää maailmaa huippubalet-titanssijana.
Suomalainen: - Onhan noita raajarikkoja minullakin ollut, mutta kerran sattui onnettomuus, josta ei jäänyt jäljelle kuin hevosen perse ja silmälasit; ja minä tein niistä vielä poliitikon!
jetzt wir nach Holmenkollen gehen sehen, auf wiedersehen.
...tässä repee jo mahanahatkin nauraessa:)))
Minun sohvaperuna ei idä eikä edes viherrä, kuuluisko puutarhapalstalle?
Mie oon kyl kuullunna erilaisist sohvaperunoist mut täähän vasta peruna onkii, ei itä eikä viherrä. Kummallista?
Ei oo kastelut auttanna? Taitaa olla kuihtunna koko peruna...onko männynnä jo iha kurttuun? Eikä mikkää itu ennee nouse? Tää on ny kiperä onkelma. Voiskos asijakas ensin vastata noihin kysymyksiin, nii piästäs jatkohoitos etiäpäin.
Mie täs uattelin jos sillä perunalla on jossai kyhmy. Katos ku kerran miulle soitti yks vaemo jolla ol perunan kans samoi onkelmii, nii mie sitte tutkin sit perunaa ja sil ol kyhmy ja vähän sormel siit painoin, niin se peruna älähti et: "Älä patista!"
Mie annoin sil vaimol neuvoks et älä sie patista vua anna kasvoo rauhas.
Vai olkos kyse iha oikeest pottulajikkeest...:)
Tunnen itseni joskus hevoseksi. Aika ajoin, aamulla, voin hirnahdella bussissa. Bussi on sininen. Voitko auttaa, tilanne on kiusallinen, nimimerkillä "onko toivoa lähellä"
En pitäis nii kauhian pahana sitä et välil hirnahtelee. Miekii hirnun välil nii kauhiast, mut en sinises bussis. Mie vaa mietin et aiheuttaako sinine väri sius sellasii hepulikohtauksii ku sie hirnahtelet vuan sinises bussis. Mie uattelin jotta se suattais johtuu lapsuuvesta. Siulla on tietennii ollut kaik iha sinist, potkuhousut, sukat ja kaik mahdolline. Joha siin suap traumoi ku kaik on sinist ympäril ja taivassii. Sie siel vaunuis oot katellu muailmoo sinisis vuatteis ja sinist taivast. Joha siin ruppee jo vähemmästäkii hirnahtelemmaa ku ei niä ku sinist.
Ja toinen asija viel...jos sie oot ollunna niis sinisis vuatteis ja siul on viel ollunna lapsena sellane puuhevonen...jestas sentää! Paha juttu!
Mut mie annan neuvon, osta sie auto, mut et sinist ja äläkää mää lähellekkää bussii ennenku hyö vaihtaat sen väriä.
Muuten siul voip käyvvä huonost jos puolisos sattuu olemmaa viel eläinliäkär ja sie kuvittelet olevas hevonen.
Uattelin ja muistin tuos yhen tappauksen ku kaks kaverii juttel keskenää.
- Kuuntele, satakieli laulaa.
- Ei se mikään satakieli ole, se on sardiini.
- Älä nyt hullu ole. Sardiinit laulavat vain päivisin.
Iha vaa niinku varotuksen merkkinä.
Oloni on paljon parempi. Olen ostanut auton hevosenkuljetuskärryn, ja saanut kuljettajan.
Mitä olen velkaa teille? Neuvokaa vielä, mistä voin Helsingissä ostaa kauroja ja satulan.
terveisin nimimerkki "ikuisesti kiitollinen"
Oottoko työ männynnä ostamaa hevosenkuljetuskärryn? Nyt mie pyytäsin teitiä osallistummaa pitempiaikaseen terapiajaan? Tää alakoo näyttämään pahalta ku aijotte männä ja matkustaa siel kärryssä. Mie en nyt anna luppoo siihen hommaan. Se on liäkärin määräys.
Jospa työ mänisitte sitymarkettiin ja ostajia pari pulloa ölyttä...se rauhottaa näin alakajaisiks.
Tämä ei maksa mittää...ei viel.
meille hormoonimyrskyissä eläville...hienoa saada oikein palstapsykolooki paikalle :)
Minulla on myöskin ongelma. Innostun aina liikaa.
Ensin en osaa sanoa mitään..sitten en osaa lopettaa. Mistä löytää kultainen keskitie tähän polkkahyppelyyn ??
Mie eppäilen et sie oot käynynnä tanssikurssin ja siit on lähtennä innostus iha kaikest ja se innostuminen näkkyy polokkahyppelynnä.
En mie pahast kato jos sie kotonas hyppäät. Sehä pittää ruumiin ja sielun kunnos ja pahimmat enerkiat siit kaikkoo. Mut sehä vast kauhiaa ois jos sie innosta alat hyppelehtimmää vaikkas kaupan kassal ku sie huomaat saanees evväät halvemmal ku luulit. Sillo mie suosittelen siulle turvakenkii, sellasii tosi painavii et sie just suat jalakojas liikutella mut hyppelehtimmää et piäse.
Toine vaihtoehto ois et sie mänisit sinne tanssikerhoo uuvestaa ja alottasit tankon tanssiminen...siit tulis sellanen kultanen keskitie hyppelehtimiseen...jos sekkää ei auta, nii pittää vaihtoo valssiin.
nythän on niin, että tuli toinenkin onkelma. Nimittäin ymmärtämättömmyys. Tuohon teidän neuvoonne. jotta onko niitä tankoja siellä kursseilla vai pittääkö ne ottaa mukkaan. On mulla yks vaatetanko kotona, niin että otanko sen mukaan ja tanssin polokkaa sen kans? Se on kyllä aika jäykkä.
Mie suosittelen et käytätte siel tanssikursseil olevii tankoja...noh, mitäs mie nyt...siis tankopartnereit. Mut jos työ halluutte ottoo sielt kottoo jäykän tankon, nii eihä siin mittee. Mut työ voija tehä sille kotosal oleval tankolle jottain, esim. taivuttelua, jotta se siit notkistuu...sillo se kelpoo mukkaan.
ehä miul mittää mut miu ukkoi ko hää o nii katteelline. Jos mie vaik rintarossi ostan, semmose kullitetu, hää haluvaa heti samalaise vaik ei missää käyttäskää. Ja ko mie viimeksi hommasi semmose vekkihammee, hää heti samaväristä ostamaa. Kyl minnuu hävetti, vanha uko kutale, mitä hää ennää semmosel hammeel tekkee ko koivetkii on niiko porsas ois välis olt kok ikäsä.
Mite mie hänel oikei voin sannoo, hää loukkaantuu nii herkästi, on semmone herkkä immeine. Ko ei miust hamekaa iha kaikil käy.
Ainaha mies on katteelline naisel toiste kulliloist...suokaa anteeks...mie iha luin väärin...kullitetuist koruist. Kahoha ku ei mies niit voi pittää kaulassaa vaik eihä siin mittää vikkaa oo jos korui pittää.
Jos työ tinkisiä vähä ja sanoisitta sille ukollenne et jos kotosal pitäs sitä vekkihametta, iha vua teijän seuraks. Jos hää ny iha väkisii halluu niit väärii säärii näyttää nii menis ja ostas sellasen skottilaisen hameen, nii hää sua iha hyväl mielel pittää sitä muuallakkii...pittäähä rinssi carleskii sellast. Vaikka ei ne carleskaa sääret nii hääviset oo.
Työ voisija kokkeilla tuota ensin.
Mut kyl myö tääl piireis ollaa sitä mielt, ettei sukkahousut sovi miehel, nehä on niin epäsopivat haaroist miehil.
et mie en ala mittää kilttilöitä äijäl pukemaa, olkoo vaik alasti.
Mut sie et vastant siihe mitä mie kysyi, mitäs mie häne katteuvellee teen, eihä yks mekko mittää mutku hää o aina semmonen. Ol mikä juttu vaa. Jos mie vaik hiivaleivä ostan ni hää männöö ja ostaa viel kommeemma ja pulleemma. Mie en koht ala mittää jos siekää et ossaa minnuu neuvoo.
Kun katson peiliin niin näen vanhan ämmänkäppyrän - mistähän se voisi johtua?
Ei se siellä ole montaa vuotta ollut, miten saisin sen häädettyä pois peiliäni pilaamasta???
Auta - auta oi psykolooki :(
Mie sinuna heittäisin peilin poies. Mut sitähä on vaikee tehä ku pitäis ihtiänsä välil kahtoo sielt peilist. Jospa sie mänisit peltisepän luo ja ostaisit sellasen pellinpalasen. Siin ei sitte kaik kurtut näykkää.
Tai sit sie jouvut mänemään silipottavaks ja ottavatten ne rypyt veke ja silottelevat silikonil. Se onkii sit kirurkin heinii. Mut siin on sit vuarana et siust tulleepi liian vuakasuora immeinen. Mie oon sit mielt et naarunryppyjä pittää immeisel olla.
Parahin Psykolooki, käännyn puoleenne nyt ensimmäistä kertaa. Vaivani on vakava. No, tarkoitan sitä, että olen aina niin v a k a v a, että olen jo omastakin mielestäni naurettava. Kaikkein vakavinta on siis se, että en kykene enää ottamaan itseäni vakavasti. Mitä tehdä? Toivon kuitenkin, että te otatte sekä minut että vaivani vakavasti... Jään odottamaan vastaustanne.
Ootaha ku mietin ensi vähä. Työ ootta vakava, mut kuiteskii työ ootta naarettava. Siis naarettavan vakava?
Siis työ naaratte jos pyllistätte ja piäsee paukku? Kaik immeiset sil naaraa tai ainannii toiset. Ai..ei naarata...vua ootta vakava mielestänne. Ja naaratte jos joku sannoopi hyvän vitsin? Ai...työ vuan ootta vakava.
Mie nyt antaisiin neuvon...äläkää työ ottako tätä nii vakavasti jos ootta vakava...mut jestas sentää...jos työ ette ota ihtiänne vakavasti, nii työhä naaratte koko ajan. Naaratteko? Sitte teijän täytyy alakoo ottaa ihtenne vakavasti.
Aloitatte het terapiajan. Määtte peilin etteen ja sanotte jos naarultanne pystytte ensin kymmene kertoo, olen vakava. Toistatte tuota sarjoo viisi kertoo. Jos alakoo männä liijan vakavaks, piätte tauon. Tarkotus ois sellane pehmiä lasku vakavuuteen. Ottakee yhteyttä jos ei auta.
ongelmani on se, että en tiedä minulla olevan ongelmaa. Itse asiassa se ei ole ongelma ollenkaan, ainakaan minun. Minua nimittäin luullaan selvännäkijäksi. En ole tiennyt että minulla olisi sellaisia taitoja, mutta entäs jos onkin?
Miten saan ihmiset vakuuttuneiksi että ominaisuus on, mutta ei kykyä sen käyttöön? Entä jos minulla onkin kyky, mutta en osaa sitä käyttää? Entä jos ei kuitenkaan ole? Kenen ongelma tämä on, minun, teidän vai jonkun muun?
Miun onkelmain se ei ainaskaa oo. Mie niän vuan sen minkä silmilläin ja sisälläin niän. Ja uattelen ny nii et mie niän siulla olevan selevännäkijän lahjoja. Nyt sie sen tiijjät eikä se oo ennee onkelma.
Jos kuitennii on käyny nii ettet sie sitte niäkkää mittää...nii mää silimäliäkäriin.
Mut nyt miun on pakko varottoo sinnuu et tää siun selevännäkisyys ei muuttus meetioks. Katos ku sattu täs kerra meijän piireis yks juttu. Miun kolleekain kerto tarinan miulle.
Olipa kerran poika, jolla oli navassa mutteri. Aluksi se ei kiusannut poikaa, eikä hän siihen kiinnittänyt huomiotaan. Mutta armeijassa sanottiin ettei mutterinapainen voi olla oikea mies, joten poika lähetettiin takaisin kotiin. Siitä kimpaantuneena poika meni valittamaan lääkärille. Mutta lääkäri sanoi ettei osaa, tai pysty asialle mitään tekemään.
Poika kiersi kaikki mahdolliset parantajat, kunnes löytyi vanha meediomummo, joka väitti tietävänsä oikean loitsun ongelmaan. Meedion mukaan mutteri lähtee, jos täydenkuun aikaan napaan kohdistuu pistemäisenä kuunvalo ja samaan aikaan lukee loitsun.
Näinpä poika poika tekikin. Asettui sängylleen makaamaan ja asetti verhot niin, että vain pistemäinen säde kuunvaloa pääsi ikkunasta. Sitten poika luki loitsun.........szzhhaaammmmm.......ja mutteri lensi lattialle. Poika innostui ja lähti juoksemaan keittiötä kohti kertoakseen äidille ilouutisen. Otettuaan kaksi askelta häneltä putosi perse.
olisikohan edes selvännäkijä osannut tuollaista aavistaa. No johan on.
Tuosta ongelmanratkaisusta, minusta ette selvittänyt yhtikäs mitään. Silmälasit eivät auta.
Minusta tuntuu että toimintanne on epärehellistä puoskarointia. En tietenkään väitä että te itse olisitte epärehellinen tai puoskari, vain tekemisenne. Nämä kaksi asiaa tulee erottaa toisistaan. Tämä oli vain ajatus.
Väitättekö työ että mie oon puoskar? Ei miulla oo ees ruoskoo.
Katoha ku mie aattelin et mie tälleen eettisest ja iha hyvvee tarkottamalla sanon siulle et sie näät. Se ois aika ikävee jos sie et näkis. Siitähä mie en mee takkeisiin, niätkö sie etteen vai tuakse, mut nähhä pittää.
Mie teen nyt sitte testin. NÄÄTTEKÖ TYÖ MITÄ TÄSSÄ LUKKEE?
Toinen testi. OSSOOTTEKO SANNOO SAANKO ENS LAUVANTAINA LOTTOVOITON?
Mie oottelen.
psykolooki lukee vaan tarkemmin, huomaan että palstalla on useita lukutaidottomia. Minähän korostin että arvelen teitin toimintaanne puoskaroinniksi, en teitä. Se tarkoittaa että jos nyt sattuisi niin ikävästi että huijaroisitte (en siis tarkoita että olisitte huijari) ja häkki heilahtaisi, tuomion saisi toimintanne, ette te. Ymmärrättekö? Ei ole syytä ollenkaan hermostua.
Kysymyksiinne vastaan että 1) näen ja 2) en.
Selväst mie huomaan ettette työ oo selevännäkijä ku ette niä suanko lottovoiton. Ootteko työ alakomahoolin alaisenna ku ette niä selevästi?
Mut nythä on nii et mie en puoskaroi, se ei oo miun toimintatapojain, enkä mie huijjaa...periaatteest enkä mie ala arvoloilla pellaamaan ku ihmisil on hätä, nii mist ihmeest se häkki heilahtas. Siis miun neuvoist. Ei miust. Tarvinkoohan mie uuvven toimintaluvan? En mie hermostu. Mie nään iha selväst. Entäs työ? Työ testin mukkaa näjette ja ette näje.
näenkin nyt ihan selvästi. Ainakin että teidän uranne ei ole kovin nousujohteinen.
Mie oonkii sellane psykolooki etten mie taho itellein mainetta enkä kunnioo niinku jotkuu muut immeiset muailmolla. Mie tahon vuan täs huastella ja yrittöö auttee enkä piästä itteijän jalustal kukkoilee niinku jotku muut immeiset muailmolla.
minäkin kun palvelut palstalla senkun paranee.
Mulla on aika älytön ongelma kun yksi mun tuttu on saanut jonkun pakkomielteen,että mun pitäisi ottaa itselleni ukko,mutta kun en halua ja onko mun nyt vain kärsittävä toisen pakkomielteestä, vai olisiko mun kehitettävä joku oma juttu itselleni niinkuin tasapainon vuoksi.
Joku neuroosi vaikka?
Onko niitä helposti saatavilla ja käykä ne pitemmän päälle pään päälle?
Kyl mie siulle hoiton löyvvän. Mie käytän sinnuun hypnoosii. Jos sie välttämättä halluut neuroosin tasapainoos pitämää. Ookko sie ny varma et halluut neuroosin? Mie oottelen.
Piän ruokatunnin...näläkä vaivoo.
ja onko ne kaikki pakkojuttuja vai olisiko sellaista neuroosia jonka voisi ottaa esille tarvittaessa?
Olisiko psykolookilla tähän hätään sitten parempi ehdotus?
Jos ne neuroosit on vaikka kuinka kalliita vai onko niissä yhtään halpisversioita?
Syö nyt masu täyteen,että jaksat päivystää ja kahvinhan palsta tarjoaa.
Lähetin sinne pussin ilopipruja psykolookillekkin jos tulee kovinkin vakavia kysymyksiä liikaa niin on siellä ainakin sitä tasapainoa.
Kun minulla on sellanen ongelma , että aina en osaa päättää järki vaikko tunne?
Jos siis elän tunteen mukana , niin ne suurene kohta kuin valtameri.
Tai sitten jos otan järjen käteen, niin kuin sanotaan, nii sitten kohta alan miettiin koko maailmankaikkeudellisia ongelmia.
Jotenkin tämä pitäisi jo saada kondikseen vaan miten?
Siul on iha sama onkelma ku miullannii. On sit kumma juttu tuo järki. Sekö sannoo et sie teet nuin nii tunne tulloo het siihe välliin ja sit on immeinen iha sekasii. Sitä voipi tehä siin tilas iha mitä vuan.
Sie voisitkii kokkeilla sammoo ku mie. Sillo ku siun pittää aatella järjel, nii sano sil tunteel et nyt pysy sie kaukan miusta. Ja vaik kuinka se tunne alakoo siihe tunkee nii piä pääs kylymänä. Laeta vaikkas jääpussi piähäs. Jos ei sitte auta sekkään, nii siitähä ei tuu piätä eikä häntöö.
Sitte ku siun pittää aatella tunteil ja järki pittäis pittää piässä, nii eihä siit sit mittää tuu, ku se tunne ottaa siust vallan ja järk kaikkoo piästä sillä hetkel. Ei sille maha yhtää mittää tai sitte pittää lakata ajattelemasta koko asijaa. Mut jos rakastuu, nii eihä siin järki auta yhtää mittää, tunne viep mennessää, mut sit ku sitä rakkavutta on kahtonna tarpeeksee, nii alakaa se järki tulla takasii ja tunne häviääpi.
Tää on sit sellanee onkelma et tähä ei oo liäkettä. Tunne ja järki on sellasii asijoita immeisen sisäs et niille ei ain maha yhtikäs mittää vaik ois kui järkevä muuten. Tai sit immeisen pittää heittäytyy iha kylmäks kaikelle ja siitähä sitä sit vasta onkelmii tulleekii. Vuan kontiksessa ne pyssyy ku pittää elämäs huumorii mukana.
..että tämä sykoloki mahtanee olla nyt täällä sivupersoonassaan vaan välikö sillä ,jos näinkin iloiseksi ja hyvän mielen täällä vastaanotollanne saa.
Olen kuullut naurun pidentävän ikää ja nyt kyllä tästä nauramisesta pitäisi jo ikälisääkin saada..
että mitenköhän tätä saisi hankituksi siis noin talotensa turvaamiseksi? Jospa te kirjoittaisitte ihan joka päivä , niin täältä lähtis palsta kiihko ja muukin kähinä veke...vai ?
Miehän oon muka vasta tullunna tänne palstal.
Kyl se naaru pidentöö ikköö ja viep turhat narinat pois poikkee immeisistä. Tätähä sua ku psykolooki vuan jaksoo naputella.
tuo Yrjänä nyt assosiotuu vai olisko ihan imitoituu tai sitten se on intuitio ,siis mieleeni.
miekun en millääh ymmärrä kö tämä kiel on siul niin liukas ja jontsaakki ihan ku ois joku pers'söönallisuus haarauma. Siis muka, niin sen miuki pääs mieltyy. No ku ne perunakki pistetähän mieltymähän , niin johan onkii makkeeta.
Onks tälläne persoonan häiryyttyminen niiko tarttuvaki tauti ja suapiko siihen lääkettäki?
Katoha ku miul on sellane savolaene perinnesairaus. Tuo kiel viäntyy vaik mihin suuntaa ja sit siihe liittyy kauhia mielkuvviitus. Se aiheuttoo miul vaik minkälaisii häiriöit. Mut mie paan ne huumoriks. Ei siihe muuta liäkettä tarvihe. Kyl se suattaapi tarttua ja tarttuukii iha usseempiin immeisiin.
Hyvvee päevee ja tervetulloo psykolookin kuumalle linjalle. Jos työ kärsijä pakko-oireist, painakee numeroo 1 toistuvasti. Jos ootta läheisriippuvaenen, pyytäkee jotakuta paenamaan numeroo 2. Jos teitil on multipersoonallisuus, painakee numeroit 3, 4, ja 5. Jos ootta maanis-depressiivinen...
onkkoon tuosta oireyhtymän niemestä jiännäi ii puusttain poikkeen, jos ne onnii niitä PIMSsi oirreita:? Ainakkii tälleen varttunneemppiin ukkoloilla tunttuu olevan se olohuonneen sohvi(a) mielluumpi makkuukaver ku se oma vaemonpuolj, tiettääkö se pyskolooki mittää tuohon sannoo, mikkään niitä ukkoja vaevannoon?
Meil tiäl piireis tuo onkii tuttu oireyhtymä. Sitä kututaan suomenkielel PaljonIhaniaMakujaSohval. Katohan ku se on nii ylleistä et ne ukkoloitsiit makkoovat siin sohval ja syövätten HK:n lenkkimakkaroo ja ottaavat ölyttä palanpainikkeeks. Se siin on vaivanna. Ja se sit aiheuttaa oireyhtymää ja pittääpi ukkoloitsit kaukan vaemoistaa.
Liäkkeeks miärään et ennee osta lenkkimakkaroo etkä ölyttä ja hinnoot sen sohvan pois poikkeen sielt telkkarin iestä johonnii muualle.
Iha kauheeta. Kyl ahistaa miutakii jo.
- Kertokaa omin sanoin, mikä ahdistaa, sanoi psykiatri aiakkaalleen.
- Kaikki alkoi, kun menin naimisiin. Vaimolla oli aikuinen tytär, josta sitten tuli minun tytärpuoleni. Isäni tuli vierailulle, rakastui tytärpuoleeni ja meni tämän kanssa naimisiin. Niinpä tytärpuolestani tuli myös äitipuoleni. Vaimoni sai pojan. Siitä tuli automaattisesti isäni lanko, koska se on isäni kanssa naimisissa olevan tytärpuoleni velipuoli. Koska poika on äitipuoleni veli, se on siten myös minun setäni. Isäni vaimo sai myös pojan. Se on minun velipuoleni, vaikka samalla olen myöskin sen ukki. Onhan se tytärpuoleni poika. Vaimoni on minulle mummo, äitipuoleni äiti. Siitä seuraa että olen oman vaimoni lapsenlapsi. Ottaen huomioon, että olen naimisissa isöäitini kanssa, en ole ainoastaan vaimoni puoliso ja lapsenlapsi, vaan myös itseni isoisä. Siksi ahdistaa.
Hyvvee huomenta teitille!
Vastaanotto on avattunna ja ensimmäenen potilaskii ehti soittammaa ja hää huus miulle puhelimes nii kovvaa et oikeen korvis vielännii kaikuu. Eikä se tietyst mikkää ihme ookkaa. Tää asijakas valittel miulle täs kerra et hällä on ripul ja mie uattelin auttaa ja kirjootin hälle reseptin, mut miul on vissii nii kova peraate näis reseptilöin kirjoottamises, et kaikkeen pittää kirjoottaa omien tuntojen mukkaa ja nii mie kirjootin. Sit mie sille asijakkaalle pahottelin.
"Pahottelen tapahtunutta, mut miäräsin Teitille vahingos masennusliäkettä", valittelin asijakkaalle.
"No mä jo ihmettelinki, kun oon jo pari tuntia istunut tässä paskat housussa eikä vituta yhtään", mies vastasi.
Erehyksii sattuu, mut ei sais sattuu sillee et se sattuu toisii. Mie piän kaffeetauon ja vastaanotto on auk koko päevän. Tervetulloo!
Tännää ois tarjoukses erilaiset valistukset. Ei maksa mittää, mut eihä täs oo nii takkeit siitäkää et mie niihi valistuksii ossoisin oikeet ohjeet antoo. Mut tervetulloo!
valitan,että psykolooki antaa odottaa omia vastauksiaan ikuisuuden.
Siis miksi mulle ei vastattu?
Toiseks mä haluaisin neuvon miten valittaa valittajalle ettei valittaja valittaisi enää?
Kolmanneksi haluan tietää onko psykolooki tasapainossa ja valitinko liikaa vai oliko väärä valitus?
Mitä silloin voi tehdä kun on toivottoman (kyseessä ei ole siis Toivo-henkilö) rakastunut? siis rakastunut johonkin saavuttamattomaan, unelmaan, joka täyttää pään kokonaan. Ei auta tankot ei polkat, ei mikään loitsun luku. siellä se höperö tunne vaan vaanii pääkopassa. Millä poistetaan?
Että jotta ku psykolookil tulloo näläkä, nii hänest tulloopi kiukkunen. Joha ne näköratios mainostoo et hyvä ruoka, hyvä miel. No, miul tul sit nii hyvä miel et mie ottais tos vastaanoton penkil pienet unoset. Enkä kuullunna mittää valituksii.
Nii, siul ol se vaeva et pukkaisvatten teitil ukkoo...niinkös se ol?
Mie siul sanoin et mie voissiin antaa siul terapiaa ettei se asija ala ahistoo iha mahottomast. Myöhä voijjaan tehä nii et siusta tehhää mies...tai ainnannii yritettää. Johan siihe loppus ukkoje tyrkyttämine. Mie voisin sinnuut hommat vähäks aikoo sinne SilSilmäl ohjelmoon. Siel ne sinnuust tekköö miehen ja hyö siit tykkeevät ja sit siul on miehii ja ystäväes on tyytyväissii. Käviskös päin?
Mie kyl tunnen ihteni vähä tasapainottomaks, varsinnii joskus viikonloppuisi. Mut ei se haittoo, ku pittää jostai kii.
Jokos se asijakkaal on polokkatauti kadonnunna? Tais käyvvä nii, et hää rakastunnii siel tanskurssilla tankoon. Vai miten siin nii piäs käymää?
Nythä on nii et ku mie en tiijjä mihin saavuttamattomaan työ ootta rakastunna nii en ossoo oikein oikein vastata...kauhiaa, ulkon paukkaa rakkeet ikkunaa...jos työ voisija vähä tarkentoo tuot unelmaanne?
Jos työ ette tiijjä mikä se saavuttamaton ja unelmanne onkaa, nii mie eppäillen jotta työ ootta umpirakastunna ja sithä immeinen ei näje eikä tiijjä yhtikäs mittää. Se on kuulkaa nii hieno tunne jotta sit ei passaa piästää irti piäkopastaan ellei se sit aiheuta iha kauheit ahistuksii.
Myöhä tehhää nii et myö seurataa miten se tunne teis vaikuttaa. Mie paan teijjät kontrolliin, soppiiko?
kontrollin tarpeessa tässä onkin, kovasti. Ei meinaa tulla työnteostakaan mitään, kun haaveet vaan pyörii pitkin päätä. Ei osaa keskittyä ei niin nihinkään. Milloin on seuraava käynti?
mutta kun tuo tuttava on itse niin hitosti miesten perään niin mitä jos se tarraakin sitten minuun ja silloin mulle kyllä tulee niitä neurooseja ihan takuula liian monta kun mä en ole päässyt edes koekäyttäjäksi sinne neuronimilinjalle ja tietääkö psykolooki onko siinä miehenä olemisessa paljon hyviä puolia?
Toi tasapainojuttu varmaan paranis jos pitäis kiinni kaksin käsin.
Tämäpä vast vaikee tappaus onkii. Jos työ toisijatte sen tuttavanne tänne, nii mie paan teijjät molemmat sin SilSilmäl kavereitten muutettavaks. Eiköhä siin tuttaval pahimmat halut hävvii ku siel käypi.
Miehen olemisena on mont hyvvee puolt. Ensinnännii suap maata ain sohval, nukkuu pitempää ku vaemo, männä autotallii ku ruppee vaemo ahistammaa, suap kattoo eest ja takkoo...voe voe...mut kyl mie suosittelen jos työ kuitennii yrittäisiä olla ja kestää ku naenen. Miehet ku tahtoos olla nii heikkoi, ne antaat vaemol melkein aena pakon eessä periks.
ja tyydytetty taitaa olla tyytyväisyyden tae,mutta kun ehdotin tuttavalleni sinne tuloa niin hän kiljui kurkku suorana,että sinisilmäisistä hän ei huoli.Muuta en ehtinyt kuulemaan koska minun oli pakko peittää korvani sillä tuttavani ääni käy joskus luihin ja ytimiin.
Kun te kuulisitte sen niin ymmärtäisitte kuinka vaikeaa on minulle kuulla joka tapaamisella ,no joko se ukko on löytynyt!!!
Pitääkö tosiaan vain kestää vai pitäisikö minun nyt paljastaa todellinen syy siihen miksi en siitä ukon ottamisajatuksesta oikein innostu?
Ihanaa kun voi vihdoinkin näin purkaa ja valittaa oikein kunnian kautta.
Tää olkii hättappaus. Tulkee makkoomaa tuoho sohval ja kertokee mikä mieltänne paenoo tuos et ette ukoist oikke innostu. Ei kai teillännii oo korovatulehus ku tuollei tuttava alko huuteloo. Miuta se vaevoo.
Mie täs sit kuuntelen toisel sohval.
niin kyllä paljastuksia lisätään.
Korvat on kyllä nyt soineet,mutta niistä kuuluu tällä hetkellä ihan hyvää Simon and Garfunkel musaa joten se asia ihan ok.
Aloitanko ihan alusta,että kun sain ensimmäisen pussauslipaisun vai miten tästä jatketaan?
Miksi tuolla katossa on noin suuret peilit?
Nythä oun vuan nii et työ voitta jiähä siihe sohval uottammaa huomist uamuva ja kuunnel sit Funkkelia. Mie käväsin tuos ostamas kaupast pottulastui ja jaffoo ja mie oikasen tähän sohval ihteni ja sielt alakoo näköratiost mussiikkii.
Simmut vua kii ja muistelemmaa pussauksii.
soi korvissa.(aika vaimeina tosin?)
Eihän sitä hypnoottia varmaan mun huomaamatta voi tehdä?
Pitääkö mun nyt jatkaa niistä pusunvaihdoista vai siirrytäänkö lähemmäs asiassa.
Psykolooki kyllä kiersi nyt tuon peilijutun.
Huomenta.
Onpa minulla rento oloinen aamuolo.Voisiko psykolooki vihjaista missä vaiheessa multa pulputus loppui ja nitkahdin.Jossain vaiheessa olin ainakin sekennin hereillä sillä olin kuulevinani jotain.Ei kai psykolooki kuorsaa?
Nyt ei soi korvissa kuin Leevi and the Leavingsin Tyttö jota ei koskaan suudeltu,mutta nyt minä menen kahville ja miksi psykolookilla on muuten sukat tuolla lampussa roikkumassa?
Työ tuijotitta sitä peilii nii kaua et mänitte ite ihtiästänne hypnoosii. Puluputus loppu aikas äkkii ja nitkahus tul iha äkkiarvaamati.
Ei, en kuorsoo...en oo ainannaa koskaa kuullunna.
Sielläkös ne sukat onkii ku mie niit on ehtinnä ja palajain jaloin pit kaupas käyvvä. Nythä oun nii jotta ku mie näköratiota kahoin illal ja paikalline mussiikkikappal ei pärjännä nii mie sain hirveen hepulin...siin lens sukat ja kaik...työ kyl siin vaihees vähä liikahitte...mut mie oun leppynynnä. Eihä sil maha mittee ku ei siit paikallise mussiikist tuu koskaa yhtikäs mittee.
täytyy antaa erikoispinnoja psykolookille kun tuntuu koko ropassa,että olisi ollut antoisat unet siinä sohvalla.
Korvissa kylläkin soi välillä joku hiton läähätyslevy,mistä lie sinne arkistoon tullut.
Onkos psykolookilla paljon unista tietoa kun näin siinä sohvalla enemmän kuin mukavaa unta niin haluaisin käsitellä aihetta jos sopii?
Voisijoka työ kertoo sen unen nii mie sit selostan teitil mittee se tarkottaa?
unes alkoi..tuota..hormoonit..hyräillä..ensin alkuun silleen vienosti mut sitten vauhti...tota noi kehtaako tätä nyt jatkaa...kun..ne..olisiko mahdollista saapua myös ensi yöksi,että saisin selville olisiko uni mahdollista uusia?
Mie kuuntelen mielenkiinnol. Purkakee vuan ihtenne iha rauhallisest ja kertauksii sit ens yönä. Ootteleepi unosta.
Rohkenen nyt minäkin ja onhan se hienoa, että meillekkin on saatu ihan omapsykollooki periaatteella tänne oma terapeutti.
Tervetuloa vain:)
Asiaan siis..Liekö horoskooppimerkistä johtuen ongelmakohtani on asioiden puntarointi ja päättämättömyys.
Minunhan sitä pitäisi tarttua asioihin, eikä asioiden takertua minuun.
Tunnen joskus oloni kärpäspaperiksi..
Olisikohan psykolookilla antaa minkäänlaista toivonkipunaa vai jatkanko roikkumista siihen asti kunnes liima kuivuu?
Tervetulloo vastaanotol!
Mittee työ ette ossoo piättää? Asijoihin tarttumist ja käypi nii et sit ne asijat tarttuupi teihi.
Miul ol tänä aamun iha samanlaisii oireit. Mie en ymmärrä ku rätti ja imur tarttuis miun kättee nii kovast ja veivät männessää monta tuntii. Iha kamala tunne! Sit mie aloin kirroilemmaa nii kovast, nii rätti ja imur säikäht ja ne piästi miust irti. Kysehä on siis RiippumisIlmiöst.
Siihe auttaa päättäväine ote ja muutama pärräytys nii joha lähteevätten asijatten irti. Ei teijjä tartte oottaa liiman kuivumist...mie opastan...alatte heijjaamaa ihtiänne kovvaan vauhtii...pärräyttelet kovvaa iäneen...oottepas työ sitkeest siin kiinni...vauhtii lissää...sit nuama punaseks ja pärryyttelet...kaho, jo vähä irtos...nyt haukkukee kaik muailman immeiset...pärräytätte...potkitta...huuvatte...no,joha irtos.
Nuin ku tiette aena ku alkaa asijat tarttumaa nii piäsette niist irti.
helpotti kummasti:)
Ei minua kyllä haittais jos tavarat tarttuis kiinni minnuun.Asiat on eri juttu, niitä kun on vaikee hätistellä ovat mokomat näkymättömiä:D
Koitan tässä ruveta tupsahtelemaan..:D
minkälainen alan koulutus teillä mahtaa olla?
Neuvonne vaikuttavat melko sanoisinko puolivillaisilta, sikäli kuin osaatte neuvoa ollenkaan. Onko teillä jonkinlaisia tutkintotodistuksia tai tiploomeja? Kuinka pitkä kokemus teillä on alalta, vai oletteko suoraan pystymettästä perustaneet kyseenalaisen vastaanottonne?
Nyt on pakko meikäläisen tunkea pieni nokkansa tähän väliin, vaikkette minulta kysyneetkään. Eihän näitä vastauksia tarvitse montaa lukea, kun jo huomaa rautaisen ammattilaisen olevan asialla. Olettaisin, että Psykolookilla on sekä tutkinnot että pitkä kliininen kokemus ainakin lyhyt- ja ratkaisukeskeisestä terapiasta. Rohkenen epäillä, kykenettekö itse lainkaan tunnistamaan metsää puilta, vaikka ne olisivat pystyssäkin, kun tuollaisia kyselette.
Kyllähä sitä aekoinaa isä kans tul tuol metässä käytyy iha ahkerast. Marjoi ja sienii poimittii ja paranneltii muailmoo. Siin oppi yht sun toista.
Lapsuuves mie tykkäsin ku sain olla rakentamas meijjän mökkii. Siel myö sit toiste kersojen kans hypittii villoje piällä ja äitee huut kurkku suoran et enkönä mä oo opettanunna ja neuvonunna ettei siin villakasas sua hyppii. Sit meinas tulla remmist, mut myöhä oltii vikkelii ja juostii karkuu. Ei suana kii ja tunnin piäst sama ralli.
Oha miul vaik minkälaisii todistuksii. Syntymätodistus löytyypi ja siit sua selvil et oon ainannii syntynnä ja arvosanaks suana kympin. Äit sano et huusin iha hirveest.
Sit miult löytyy Peräkylän Kuppilan viikonlopun MuailmanParantajaTutkinto. Sepä vast olkii rento ja haaska kouluilta. Ainannii opittiin ettei isommillee kannata männä huutelee eikä kouluttajjoo kiusaamaa. Tulleepi hyvin äkkilähtö koulust. Mut hyvin mie siel pärjäsiin ku ain tahtoovat miut sinne mukkaasa ja miehän en vastaa paa.
Tiploomeja...niitännii on. Uimakoulust sain tiploomin ja sen mukkaa ossoon ainannii sannoo ettei kukkaa hukuttas ihtiäsä. Sit mie oon opiskellunna netis GoogleCollegessa. Se on sit monivuotine urakka, mut kyl sielt oppii iha mitä vuan. Sielt miekii oppini oon suana. Sithä mie oon suana tipendin ku mie kerra kävin Naarukoulus ja ai ku meit sit naaratti siel nii kauhiast. Nyt mie sit ossoon naarattaa naaramalla. Ja oha miul tätä kokemust jo monen vuojen takkoo.
Nii ja omast mettäst tään vastaanoton rakensin. Hyvvee ol puu ja pystys on pysynynnä.
Iha ammattitaetone psykolooki mie oon. Joha mie oon suana jo nii mont kiitost asijakkailt.
Tuoho vieree tul kaappa, miu pittääkii käyvvä välil siel.
no en tietenkään tunnista metsää puilta, mutta toisaalta taas tunnen metsäni puut. ;)
Kyllä minua hiukan epäilyttää tämä sekolooki, mutta voin tietysti olla väärässäkin. Myöntäähän hän auliisti, ettei tiedä monestakaan asiasta yhtikäs mitään!
No, selvähän se on, että te olette ainakin ennemmin väärässä kuin pystyssä. Sen nyt huomaa, vaikka ei olisi koskaan metsälle vastaan huudellut, kuten vanhassa kansan viisaudessa osuvasti todetaan.
ou rippikoolu totistusta???
Sehä oon ehoton!!!!
Olen lukenut kaikki kysymykset ja vastaukset, enkä löytänyt ongelmaani koskevaa sopivaa hoitokeinoa joten joudun nyt kääntymään puoleenne kummallisen asijani kanssa.
NO, eilen hoidin kauneuttani, viilasin kynsiäni, siis sormista, pedikyyrin olin jo tehnyt aikaisemmin eikä mitään, MUTTA, kun nousin tuolista tyytyväisenä kauniisiin kynsiini, niin sattui tapaturma, jalka oli puutunut tunnottomaksi ja astuin siten että sattuin niin vietävästi ja iltaa ja yötäkohden kipu vain yltyi (ei, ei ole murtumaa)niin lopulta huomasin että järkeenhän tämä kipu alkaa käydä, joten onko tämä nyt sitten psyykkistä vai fyysistä kipua? ja mikä hoito auttaa (kaatokänni ei, kun en selvänäkään tolpillani pysy)pitääkö nyt pitäytyä kaikesta kauneuden hoidota?mikä neuvoksi kun hermoon koskee, ps. olen nainen
Kollekaani huastoi miulle täs yhtennä päevänä antaneesa avioliittoneuvontoo.
Asijakas ol ollunna iha hysteerine ja valittanna et vaemo ei ennee huomaakkaa häntä. Vaemo kuulemma männöö jokikine ilta lähipuppii ja iskeepi siel miehii. Ja iha kuka tahasa kelpoo kuulemma. Asijakas ei tahtois jättee vaemoo, mut tilanne oun iha sietämätön ja kysyis sitte kollekaalt neuvvoo ja hää ol vastanna:
Jos työ ny rauhotutte, henkitätte syvvää ja seuraavaks kerrotta tarkkaa miulle mis se pupi sijaihtee ja miltä vaemonne näyttääpi.
asia..Saman päivän aikana jo toisen kerran kolkuttelen mutta tämä asia on vakava.
En millään ihastu keneenkään mieheen täällä netissä..vian täytyy olla täällä päässä, en hetkeäkään epäile etteikö uroot olisi täällä mitä hurmaavampia otuksia.
Olen epätoivoisesti yrittänyt etsiä kohdetta ihastuksekseni, mutta huonoin tuloksin.Kaveritunteita kyllä löytyy ja äidillisiäkin.
Haluaisin nettiarmaan jota voisin suloisin säkein lempiä, jolle voisin kertoa suurimmat nettimurheeni ja ennenkaikkea josta voisin tulisesti taistella näiden lepakoiden kanssa.
Mitä pitäisi tehdä?Annanko palmikoiden kasvaa ja toivon että joku takertuisi vai jäänkö ikuiseksi virtuaali vanhaksipiiaksi.
Mie oun kyl sillei aavistellunna et teitil ois kuiteskii NelliPalmikost kiskoja. Ehä mie mikkää selevännäkijä oo, mut suattas miulla ol sellasii maakisii kykyjä ainaskii huomata tämmöne asija.
Vetteekö hää sinnuu liia kovast palmikoist vai eikkö se aiheuta mittee nipistelöitä rinnois?
Mie tällee varovaesest neuvoisii sinnuu et elä sie ala oottelemmaa vua paa sie parastas ja ala vikitel jottai miestä tiäl. Kasvata sie niit palmikoi pitemmiks ja liehittelet sit niil lissee. Siit sit ku mieskii alakaa lämmetä, nii iha iliman varottamati sanot hälle et mie oon ihastunna sinnuu.
Sit siu täytyy jättää kaverilliset ja äitilliset tunteet pois poikkee ja otat hetpaikal essiin sen naesellise puole. Pukkeuvut sillee seksikkääst ja alat toimii. Mie luulen et ku vähä viel sillee rohkeest ilimaset ihtiäs nii suattaapi koht lepakotkii lennel äkäsest siu ympäril katteuksissaa.
Mie antaisiin siul kyl vähä rohkeempiikii neuvoi mut ku miu etikkain ei an tehä. Suattaapi tulla sanomist VirtuaalPsykolookien kokkoukses ku mie oon rikkonna yhistyksen arvoi ja peraatteit. Mut mie tiijjän et sie paat parastas näihi neuvoje jälkee.
ei minua kukaan palmikoista kisko, sehän tässä onkin vikana.Iteksein niitä harmistuksissain nyperrän ja käy ainoastaan kipeesti päänahassa.
Minä puran palmikot ja käyn kaupasta hakemassa verkkohukkahousut ja kynsilaukkaa.Vaihdan kaihoisan katseeni kutsuvaan hymyyn ja koitan keksiä jotain miehiä kiinnostavaa puhumista..vaikka traktoreista tai mopedeista.
On tämä virtuaalielämys vaikeaa..*huokaa*
Mie oon nähnä ku yks miäs tiält palstalt on vetässynnä teitii palmikost. Teil on ny kauhia onkelma ku ihtiänne alatte palmikost vettää.
Kahos...ny sie oot oikeil jäljil...sinne vuan nuapurkauppaa ostamaa kaikkee kivvoo...viel sit siihe musta minmekko ja piikkarit...alat sit sillee hyrrätä niinku kunnos oleva auto...jos alat pärryyttelemmää ku mopeti ja traktor, nii hyö kyl karkoovat ja sit sie tarviit tuas toktorii.
Psykolookin jalakaa vipattoo. Täytyypi asettuu mukavast ja alakoo kuuntelemmaa mussiikkii näköratiost.
eikös PullaMössö-kahvila ole öisin auki? Ei näy olevan aamullakaan, eipä sillä. Tässä on joutunut aika lailla valvomaan, kun pitää pysyä ajan hermolla näiden uusien yritysten kanssa.
kauppias minut patisti psykolookin puheille, että josko voisi tuota muistia vähän parantaa. Kun ostin niitä terveyssiteitä ja laitoin ne pakastimeen ja sitten paksteseipaketin pöksyihini, tuli niin pirun kylmä.
Kun alkaa tuo muisti pätkimään, niin josko siihen minkäänlaista apua löytyisi - vaikka siitä suggestiosta:) Entäs osaakos psykolooki hypnotisoida? Haluasisin tietää mikä olen ollut edellisessä elämässäni, kun kuulemma sellastakin jossakin tehdään, niin ajattelin että jos täälläkin...
Näyttääpi silt et on tulos vilikas viikonloppu. Tähän nuapuriin on avattunna hautaustoemisto, JanoJuomaPuttiikki ja kirkkokii viikonloppupäevien synnintuntojeen selevittämiseks, nii uattelin et pittää pittee vastaanotto auk uamusta uamuun.
Mie en sit mää takkeisii et mie ehin just sit tulla auttamaa ku suattaapi Psykolookikii viihtyy vähä muuallannii.
Miu pittääkii männä het käymää kaupas.
toimenkuvaan työnohjaus?
On senverran raskas toimiala tuo hautausurakointi, että sellainen säännöllinen työnohjaus olisi paikallaan.
...tahtoo noita luurankoja kertyä omiin nurkkiin liiankin kanssa, nimittäin.
Voitaisiinko sopia joku säännöllinen aika?
BlackVelvetten yrityksen brandinrakentaja, nimittäin... ja Vastuuntuntoinen asenne hautausurakoinnissa on aika oleellinen juttu, markkinoidenkin kannalta.
BlackVelvette ei ole kovin ohjausmotivoitunut, mutta jos motivoin rahalla, niin eihköhän se vedä luunsa tännekin *HYMY*
Minkäslaisest työn ohjauksest myö sit sovittas?
Mie ny täs antaisiin ensimmäisee ohjauksen. Määt nyt sin kauppaa ja pyyvvät kauppiast hankkimaa siulle valtavan tehosekoittime. Puat ne luurankos sin tehosekoittimee, nii tulloopi paljo luujauhoo...sit mahtuuki säilyttelemmää pienimmis tilois...ja voiha sil sit keksii markkinarakokii...niinku tää on tää poronsarvjauhe esmerkiks.
Liekö tuas näläkä ku alkoo suupielii vettää.
Mikäs aeka teitil sopis?
*Käpertyy kippuraan soffalle ja imee peukaloaan nyyhkii*
Ei ensimmäistäkään vainajaa tässä kylässä. Ja minä kun yritän NIIN hakerasti. Hemmetin eläväistä porukkaa koko sakki.
...ei ole edes suolia lemmikin suuhun ...
*parkuu ääneen*
minulla on eräs pitkään käyttämättä ollut haudattavaksi joutava nikki. voin tulla esittäytymään tuonne teidän toimistoonne. suoritatteko myös eutanasian, että saamme nikin hengettömäksi esittäytymisen jälkeen? Jään odottelemaan pikaista vastusta.
Nyt on iskennä pelekotila piällen!Aiemmin multa lähti tukka, se tuli takasi,vuosien oottelujen jäläkeen,eekä se oekeen kippeesti käynynnä.Nyt tuntuupi että lähteepi järki!Onko sykolookilla tietoo että oisko jollekki muulle käynynnä näen.Pelekeen että josko se tuo järkikulta josku vielä löytää tiesä takasi tähän tyhyjentymässä olevaan tillaan,niin kuinkahan tuo kippeesti ottaa ku palajaa?Ja onko koskaan tullu kellenkään takasi?Vai onko aenut mahollisuus antaa sen mennä ja toevotella vuan hyvvee matkoo?Mitenkähän kaavan aekoo ylleensä on poekeen,josko palajaa koskaan?Ounko vuan luulosairas,vae onko ollunna usseitakkii tappauksia,josko vaikka sykolookilla ois aekasempaa kokemusta.
Tulin tuolta kirkossssshta ja vässsshyttäää. Sssshaaako tulla tänne nukkumaan? *hik*
Hjyväääää viiniä tuolla kirkossssssha. *hik*
Mitte työ ootta männy tekemää? Hyväne aeka sentää, ootteko työ käynä kirkon ehtoollisviinit juomas?
Mie oun sit mielt et työ paatta ny maata ja selvitellää tiä asija huomenna.
Nuo kaks sohvoo on varattuna mutta suatte muata tuos tuolis.
sain niin tähän sohvalle taas vai?
Minulla oli kyllä tuossa välillä sellainen sivistyskierrosmatka museoita sun muita niinkuin kuluukin,mutta on aika viritetty olo,että tuleekohan tuo uni tänään helposti.
Olisiko psykolookilla tarjota mitään musiikkia kun nuo korvat ei pyöritä itse nyt mitään levyä ja jos tulisi vähän tunnelmaa sinne uneen?
Toin tullessani siihen pöydälle pullon EstotPoisPunkkua ja olen jo hiukan testannut sitä kuten näkyy.
Psykolooki ottaa kans eikä arkaile!
Niin siis tuijotus noihin katon peileihin ja...
onpa upea olo taas ja aina vaan ihanammin aamu alkaa.
Nyt kyllä utelen psykolookilta,että mihin sitä on näin aikaseen lähdetty?
Kun aamulla itse kiiruhdin aukomaan putiikin ovea niin silloin kyllä vielä uni tuntui psykolookille maittavan.Kyllä oli psykolookin vetäissyt kunnon hörpyt tuomisistani ainakin päätellen siitä,että joka vaatekappale oli heitetty ties minne.
Minun tekisi kyllä mieli kysyä toinenkin kysymys,että emme kai ole nähneet samaa unta?
Nyt minun kumminkin pitää juosta hommiin.
Palaan asiaan.
Ai niin,erittäin tyytyväistä huomenta.
En huomannut teitä. *nolona*
Psykolooki nukkuu takahuoneessa.
*livahtaa ulos*
*miten tänne jouduin* *kauhistelee*
*venyttelee* kuka tuossa on? Psykolooki, nukkuu.
*avaa oven ja hiipii hiljaa ulos*
Kyl mie huomasian ku työ yritittiä lähtöö salloo pois.
Muistakee tulla sit terapiajaan.
loppuunpalanut.Tämä komennus oli liikaa.
Sydämmessä tykyttää ja henkeä ahdistaa.
Uni ei tule vaikka silmät eivät tahdo pysyä auki.
Pääsenkö sairaslomalle?
tuonne JanoPutiikkiin ensi hätään ja kysy sieltä sellaista kuin LoppuunpalaneenLohdutusLeiliä (se on mun yksityisvarastoo,mutt enhän mä voi tommost katella ja se psykolookikin on piilossa kun tais paljastuu jotta sillä on taipumusta ryhmähaluihin)
siinä leilissä on sekoitus jossa on
Pika-apuKossua
KosketusKonjakkia ja loraus LäheisyysLikööriä.
Ota niin pitkä ryyppy kuin sielu sietää ja istu hetki paikallaan siellä on iloista porukkaa joka kyllä kuuntelee jos vielä uskallat vetää päälle vaikka yhden PaljasteluPontikkaPaukun.
Yritä nyt raahautua sinne kiireesti!
olo onkin rutikuiva.Menen heti.
Kertoovat teitin männeen putiikkii ottammaa liäkettä. Mie kirjootan teitil kolome päevee sairaslommoo, mut sil aikoo ei sit sua tehhä mittää hommoo.
Ai, ai, oiskoha puttiikissa jaffoo.
Se oun tuo puttiikki nii suosittu paekka et mie uattelin antoo terapiajjaa siel käyvil ettei kaik mää iha sekasii.
Mie laetan tähä oireit ja jos tunnistat niit ihtiäs olevan nii mie kerron sit tiaknoosin ja parannuskeinon.
1. Olut ei maestu miltää eikä vie jannoo. Paitas on iestä iha märkä.
2. Jalakas on kylymät ja märät.
3. Puttiikki liikkuu.
4. Kaik on kadonneet.
5. Huomoot, et vastakkaine seinä oun täynnä kattolamppui.
6. Jalakas on lämpimät ja märät.
7. Olut ei maestu tae maestuu väljähtäneelt ja mauttomalt.
8. Puttiikki vaikuttaapi sumealt ja hämyiselt.
9. Selässäs tuntuupi pistävöö kipuva.
10. Kaik on katonneet ja suus on täynnä hampait ja koeransittua.
11. Herreet. Huomoot et sänky onkii kova, kylymä ja märkä. Et voi nähä makkuuhuoneesi seinii etkä kattova.
Miu pittää sannoo et nää on vakavii onkelmii.
ovat minun ongelmakohtiani. Voiko kohta 11 johtua siitä että sammun vessaan?
Jaa, olutko ei maestu. Nythä siin on käynä nii et teitin suu ei oo auk tai sitte las on viäräs kohtoo nuamaa. Siihe auttaapi uus tuop ja harjottelu peilihin eessä. Ku taktiikka ou valamis, voitta männä takasii puttiikkii.
Et eppäilette sammuneenne vessoon? Ehei, työ ootta maannu tuos miun kaupast vuokraamallain betonvuoteel. Siihe ei ny tähä hättää auta muu ku et pua piäs takasii pieluksii, voit kiäntee kylkes ja jatka makkaamistas.
ehdin jo siirtyä miestä väkevämpään, ja se kyllä maistuu.
Nyt ei ehdi makkaamaan, tai ehtii, mutta pitää mennä tuonne lähetyssaarnaajan kokoukseen. Tulen taas jos siellä tulee selkä kipiäksi.
Mie kävinnii jo sielt konsultappuu pyytämäs.
*ollaanko myö ny taivaas vai minnekkä se lähetyssuarnaaja miut heitti*
taas sai meikätyttö syyt niskoilleen vaikka sen ainoan kerran yritin olla asiallinen, ja vastustaa tämän yritystoiminnan vastustajaa. Juttu kääntyi niin päin että minä vastustan itse toimintaa, mitä en ollenkaan vastusta. Se joka vastusti minun vastaustani, jatkoi kuulemma matkaa eikä nähnyt vastaustani hänen vastustukseensa. Ja oli vielä hautausurakoitsija *värähtää*
mokasakaraan osui minun tekstini...
älä murehdi!
... tuo pamaus oli kuin aivastus;))
..olen allerginen känisijöille ja marmattajille ;)
..et ole kumpaakaan, olet rakentaja, kyllä minä sen tiedän.
alkoi jo ottamaan kuulaan. Ehdin marmattaa Sumppareidenkin alla, joten nyt on pakko väsätä kriisipainos, kunhan haen uuden kahjovaakuttimen. Kestää hetken, kun nuo JanoJuomaPutiikin antimet vähän vaikuttavat. *helpottuneena*
avaruushörhö vei osan kylästämme, nyt tarvitaan kiireesti kriisiapua kymmenille onnettomille nikeille - lähetyssaarnaajaparka, mietenkähän hänen kävi, juuri ehdin itse pois alta kun olin menossa kauppaan ostamaan korsettia:((
Voi tätä tuhon päivää - täytyy mennä kiireesti ripittäytymään - noin varmuuden vuoksi:((
Mie ku luulin jo olevannii taivaas mut miehä oonkii omal vastaanotol. Mist mie ny tähä hättään suan appuu ku mie oun yksinää yrittäjjii.
Jospa sie yrittäisijä hälyttee PunasenPallukanRistin paekal.
Suarnaajaparka!
Hyvvee päevee ja tervetulloo psykolookin kuumalle linjalle. Jos työ kärsijä pakko-oireist, painakee numeroo 1 toistuvasti. Jos ootta läheisriippuvaenen, pyytäkee jotakuta paenamaan numeroo 2. Jos teitil on multipersoonallisuus, painakee numeroit 3, 4, ja 5. Jos ootta maanis-depressiivinen...
Ny tul ressi, oun männynnä puttiikkiin istummaa, jättäkee viesti iänimerkin jälkee.
Piip......
koitin noudattaa neuvoanne ja marssin putiikkiin ostoksille.
Ei löytynyt hienoja hepeniä vaan papittaren puku, höyhenpeittoinen naamiasasu,palopäällikön tamineet,trattori ja siemenpusseja sekä opas lähetyssaarnaajille.Ostin hädissäni kaikki ja aloin kärsiä oudoista oireista.
Mitähän nyt pitäisi tehdä?
*asettuu sohvalle vapisten ja mutisee sekavia*
Miul ol rankka viikonloppu. Kauhiast ol avuntarvihtijoit jotta pit männä jo puttiikkiin selvittämmää piätänsä. No, siinhä kävi sit nii et piä mänkii entist enemmä sekasii.
Täs sohval oun pötkötelly ja uattellu et puan tän vastaanoton kii ku kaik kyläst on koht katonneet.
Ehä täst mie mihinkää sen kauemmas mää, mut ku kaik rahat on männynnä sohvii ja asijakkaat on pannunna rahasa mänemää reissuihi.
Kiitos kaikille...tämä kyläleikki on virkistänyt ja uudet metkut jo mielessä.:D
MillaN