Marin Sdp:n kampanjastartissa: Leikkaukset ovat oikeiston karvas lääke, joka ei toimi
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009355708.html
Puoluejohtaja Marin torjui avauspuheenvuorossaan jyrkästi leikkaukset etuuksiin, koulutukseen sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
”Näissä vaaleissa tullaan puhumaan paljon velasta, ja se on hyvä. Mutta me sosialidemokraatit näemme, että velka on myös hyvinvointivelkaa ja ilmastovelkaa”, Marin sanoi puheessaan.
Marinin mukaan yhteiskuntaa olisi kehitettävä ”kaikilla ulottuvuuksilla”, yhtään näkökohtaa unohtamatta.
Hän ei säästellyt heittelemästä piikkejä kilpailevien puolueiden suuntaan.
”Julkisen talouden tasapainoa ei saavuteta leikkauksilla. Se on oikeiston lääke, joka on karvas, eikä toimi”, puoluejohtaja sanoi.
Leikkauksien sijaan Marin korosti verotuksen ”porsaanreikien” tukkimista ja veronkiertoon puuttumista.
”Sinne meidän kaikkien yhteinen hyvinvointi tällä hetkellä valuu, eikä se ole oikein.”
Puheensa lopuksi Marin maalaili, että vaaleissa olisi tarjolla kaksi vaihtoehtoa: ”oikeistovaihtoehto”, joka tarjoaa ”kurjistamista ja leikkauksia” ja sosiaalidemokraatien vaihtoehto, joka tarjoaa ”kasvua ja toivoa”.
Kampanjastartissa Sdp julkaisi myös vaaliohjelmansa, joka mukailee pitkälti puolueen aiemmin kertomaa.
Sekä ohjelman että keskiviikkona puolueen julkaiseman talouspoliittisen linjauksen viesti tuntuu olevan, ettei leikkauksia tarvita, kun talouskasvu ja korkea työllisyys hoitavat julkisen talouden kuntoon.
Sdp tavoittelee muun muassa 80 prosentin työllisyysastetta ja täystyöllisyyttä sekä korkeakoulutettujen osuuden nostamista 60 prosenttiin.
Olisiko Sdp valmis muutoksiin ansiosidonnaisessa työttömyysturvassa?
”Me tietenkin suhtaudumme puolueena kriittisesti ansioturvan heikennyksiin. Me emme näe, että se on oikea tie kulkea eteenpäin. Mutta mikäli työmarkkinajärjestöillä olisi valmiutta muutoksia tehdä, niin puoluekin voisi niitä tarkastella”, Marin sanoi.
SDP esittää ohjelmassaan myös muun muassa viimeistenkin kiky-sopimuksen toimien kumoamista.
Käytännössä tämä tarkoittaisi työntekijöille siirrettyjen sosiaalivakuutusmaksujen palautusta työnantajien vastuulle.
”Palkansaajat ovat olleet mukana, kun kilpailukykyä on parannettu. Tämän pitää kulkea molempiin suuntiin”, puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi kampanjastartissa.
Puolue esittää, että sosiaalivakuutusmaksua hyödynnettäisiin jatkossa suhdannepolitiikan välineenä. Työnantajien ja palkansaajien osuuksia muutettaisiin automaattisella, kolmikantaisesti valmistellulla mekanismilla aina suhdanteen mukaan sopivaksi.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009355708.html
Puoluejohtaja Marin torjui avauspuheenvuorossaan jyrkästi leikkaukset etuuksiin, koulutukseen sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
”Näissä vaaleissa tullaan puhumaan paljon velasta, ja se on hyvä. Mutta me sosialidemokraatit näemme, että velka on myös hyvinvointivelkaa ja ilmastovelkaa”, Marin sanoi puheessaan.
Marinin mukaan yhteiskuntaa olisi kehitettävä ”kaikilla ulottuvuuksilla”, yhtään näkökohtaa unohtamatta.
Hän ei säästellyt heittelemästä piikkejä kilpailevien puolueiden suuntaan.
”Julkisen talouden tasapainoa ei saavuteta leikkauksilla. Se on oikeiston lääke, joka on karvas, eikä toimi”, puoluejohtaja sanoi.
Leikkauksien sijaan Marin korosti verotuksen ”porsaanreikien” tukkimista ja veronkiertoon puuttumista.
”Sinne meidän kaikkien yhteinen hyvinvointi tällä hetkellä valuu, eikä se ole oikein.”
Puheensa lopuksi Marin maalaili, että vaaleissa olisi tarjolla kaksi vaihtoehtoa: ”oikeistovaihtoehto”, joka tarjoaa ”kurjistamista ja leikkauksia” ja sosiaalidemokraatien vaihtoehto, joka tarjoaa ”kasvua ja toivoa”.
Kampanjastartissa Sdp julkaisi myös vaaliohjelmansa, joka mukailee pitkälti puolueen aiemmin kertomaa.
Sekä ohjelman että keskiviikkona puolueen julkaiseman talouspoliittisen linjauksen viesti tuntuu olevan, ettei leikkauksia tarvita, kun talouskasvu ja korkea työllisyys hoitavat julkisen talouden kuntoon.
Sdp tavoittelee muun muassa 80 prosentin työllisyysastetta ja täystyöllisyyttä sekä korkeakoulutettujen osuuden nostamista 60 prosenttiin.
Olisiko Sdp valmis muutoksiin ansiosidonnaisessa työttömyysturvassa?
”Me tietenkin suhtaudumme puolueena kriittisesti ansioturvan heikennyksiin. Me emme näe, että se on oikea tie kulkea eteenpäin. Mutta mikäli työmarkkinajärjestöillä olisi valmiutta muutoksia tehdä, niin puoluekin voisi niitä tarkastella”, Marin sanoi.
SDP esittää ohjelmassaan myös muun muassa viimeistenkin kiky-sopimuksen toimien kumoamista.
Käytännössä tämä tarkoittaisi työntekijöille siirrettyjen sosiaalivakuutusmaksujen palautusta työnantajien vastuulle.
”Palkansaajat ovat olleet mukana, kun kilpailukykyä on parannettu. Tämän pitää kulkea molempiin suuntiin”, puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi kampanjastartissa.
Puolue esittää, että sosiaalivakuutusmaksua hyödynnettäisiin jatkossa suhdannepolitiikan välineenä. Työnantajien ja palkansaajien osuuksia muutettaisiin automaattisella, kolmikantaisesti valmistellulla mekanismilla aina suhdanteen mukaan sopivaksi.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Velan määräksi kerrottu 40 miljardia. Samoin on kerrottu, että 30 miljardia olisi mennyt kriisien hoitamiseen (koronapandemia, Ukrainan sota ja energiakriisi).
Näin ollen muuta kuin kriiisivelkaa olisi otettu vain 10 miljardia, joka tarkoittaa 2,5 miljardia per vuosi, joka on samaa luokkaa kuin aikaisempienkin hallitusten budjettien vuotuiset alijäämät. Myös kokoomuksen ja perussuomalaisten omat vaihtoehtobudjetit ovat olleet joka vuosi lähes yhtä alijäämäisiä kuin hallituksenkin budjetit.
Mihin muuten perustuu se näkökanta, ettei veroja olisi enää varaa korottaa, mutta sosiaaliturvasta pitäisi kuitenkin kovalla kädellä leikata? Suomen kokonaisveroaste on paljon alhaisempi kuin Tanskan ja samalla tasolla Ruotsin kanssa. Toisaalta Suomi on ainoana Pohjoismaana saanut nuhteita Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealta riittämättömästä sosiaaliturvan tasostaan, joka alittaa Euroopan neuvoston sosiaalisen peruskirjan minimivaatimukset.
Kannattaa muistaa että kokoomusjohtoinen Jyrki Kataisen hallitus nosti valtionvelkaa 50 miljardia euroa pienemmissä kriiseissä ja Esko Ahon porvarihallitus saman verran nykyrahaksi muutettuna. Kaiken lisäksi porvarihallituksen perintö nykyiselle hallitukselle oli 106,5 miljardia euroa, mikähän korkomenojen osuus tästä perintövelasta?
Suomen talous laahasi ja jäi jälkeen koko 2010-luvun ajan verrokkimaistamme kun muut nauttivat nousukauden suuremmista hedelmistä, kiitos kurjistamis- ja leikkauslinjan sekä kikytysten ja nollapalkkaratkaisujen. Nyt edessä siintävän mahdollisen taantuman* lähestyessä oppositio tarjoilee samaa lääkettä ja haluaa ilmeisesti 2020-luvulla tuon aiemman toistaa. Upeaa "talousosaamista" ja virheistään oppimista.
Asiaa kirjoitat. Kiitos.
Sanna: sähkö 1000%, ruoka 50%, syynä hillitön velkapolitiikka
Jos Marin II, sitten sähkö 10 000 %, ruoka 500%
Hyperinflaatio on vasemmiston karvas lääke.
Tiedämme tuon myös Venezuelasta ja Weimarin tasavallasta.
Putinisti unohtaa että inflaatio on Euroopassa Putinin sodan seurausta.
Sähkön, polttoaineen ja ruuan hintoja ovat moraalittomasti ja yhteiskuntavastuuttomasti nostaneet omistajat eli kaverikapitalistit kriisin varjolla. Esim. sähkön tuotantokustannukset eivät ole nousseet, joku tekee vain moninkertaiset voitot kuluttajien kustannuksella. Syy ei ole Marinin, hallituksen ei edes Putinin, vaan ahnaiden kapitalistien.
"Esimerkiksi kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen epäili Twitterissä, ettei alle viiden prosentin työttömyyteen olisi mahdollista päästä ilman kannustinloukkujen purkamista eli etuuksista leikkaamista."
Saahan sitä epäillä. Nykyhallituksen aikana on työllisyys noussut lukemiin, joista edellinen oikeistohallitus ei uskaltanut edes ääneen puhua. Vaikka oli pandemia. Vaikka on sota ja käsistä karanneet hinnat. Sipilällä ei moisia vastuksia ollut, mutta tutut kiristys- ja leikkaustyökalut käytössä. Tulokset jäi piippuun. Tietenkin. Kestävin perintö oli sotkettu taksiliikenne.
Totta.
Pari esimerkkiä hallinto"byrokratian" purkamisesta.
- Sipilän hallitus päätti vähentää sääntelyä ja tuhosi toimivan taksiliikenteen.
- Helsingin kaupunki yritti kitkeä byrokratiaa vähentämällä palkanlaskijoiden määrää ja ostamalla keskeneräisen palkanlaskentaohjelman ilman riittävää koulutusta sen käyttäjille. Seurasi palkanlaskentakaaos. (Kaaosta lähdettiin purkamaan palkkaamalla konsulttiyhtiö selvittämään sen konsulttiyhtiön toimintaa, jolle maksetaan niiden ongelmien selvittämisestä, joita se itse oli aiheuttamassa...)
Hallinto"byrokratiasta" puhuessa kannattaakin olla hyvin skarppina ja miettiä myös mahdollisia seurauksia.
Ensinnäkin myös kokoomus on korottamassa veroja, nimittäin ns. haittaveroja, jotka "sattuvat" olemaan tasaveroja. Kun samalla kokoomuksen veromallissa lasketaan ansiotuloverotusta kaikissa tuloluokissa, niin "sattumalta" koko hommasta hyötyvät vain ja ainoastaan suurituloiset, muut saavat takkiinsa enemmän tai vähemmän tasaverojen nousun takia.
Miten kokoomuksen puheet menee läpi ilman kritiikkiä? Miksei sanota suoraan, että kokoomus parantaa vain suurituloisten asemaa. Heidän mallissaan kansan ostovoima ei parane kuin suurituloisilla, jotka muutenkin tuppaavat laittamaan rahansa pörssipeleihin tai pahimmassa tapauksessa jopa makuuttavat rahojaan tilillä.
Toisekseen demarit alentaisivat työn verotusta pieni- ja keskituloisilta, mutta ei suurituloisilta, joka parantaisi kansan enemmistön ostovoimaa, mikäli tasaveroja ei nosteta samalla määrällä. Tämä on tietysti kansantalouden kannalta parempi kuin suurituloisen vähemmistön ostovoiman parantaminen eli kokoomuksen veromalli.
Siinä oli perusteluja, miksi demarien veromalli on parempi kuin kokoomuksen, olisi kiva kuulla päinvastaisia perusteluja, mutta tuskin tulee muuta kuin muunneltua totuutta tyyliin demarit ja vasemmisto nostavat kaikki verot tappiin tai muuta sellaista soopaa.
Hyvä kirjoitus.
On tietysti hienoa, että vaaleissa on selkeät vaihtoehdot, joista äänestäjä sitten valitsee mielestään parhaan.
Kokoomuksen julkisia palveluja massiivisilla leikkauksilla kurjistava ja rikkaita anteliailla veronkevennyksillä hellivä talous- ja veropoliittinen linja on syvässä kontrastissa sosialidemokraattien oikeudenmukaisen ja tulevaisuudenuskoa valavan, vihreän kasvun nimeen vannovan sekä palveluihin rohkeasti panostavan talouspositiivisen ohjelman kanssa. Perussuomalaisten vaaliohjelmahan on saanut täystyrmäyksen myös elinkeinoelämän taholta, joten päävaihtoehdot ovat kaksi edellä mainittua.
Jos saisimme vaalien jälkeen sinipunahallituksen, niin kirkko olisi rakennettava keskelle kylää eli niin kokoomuksen kuin sosialidemokraattienkin pitäisi tulla puoleen väliin toisiaan vastaan. Tällöin sopeutusta tehtäisiin menoja leikkaamalla ja veroja kiristämällä suurin piirtein samassa suhteessa ja todennäköisesti talouskasvun uskottaisiin hoitavan loput sopeuttamistarpeesta.
Toisaalta ei sekään ole täysin poissuljettua, että sosialidemokraattien vakuuttava, humaani ja realistinen talous- ja työlinja voittaa kansalaisten sydämet puolelleen ja Marinin II -hallitus jatkaa nykyisellä pohjalla seuraavatkin neljä vuotta. Onhan Marinin I -hallitus edelleenkin kansalaisten keskuudessa poikkeuksellisen suosittu ja sen erinomaisen työn tulokset vertautuvat suosiollisesti edeltävien hallitusten suhteellisen vaatimattomiin aikaansaannoksiin.
Hallitus pelasti yrityksiä ja esti joukkotyöttömyyden, käsittämättömän vaikeina aikoina. Nämä toimet aiheuttivat toki velan määrän rajua lisääntymistä. Pelkkä leikkauspuhe tuo mieleen amputaation jolla Suomalainen hyvinvointivaltio rampautetaan harkitusti. Pelkät leikkauspuheet, ilman verotukseen puuttumista ovat kunnollista pohjaa vailla, ja luovat vain pelon ilmapiirin. Toivottavasti tämä ei ole tarkoituksena.
Onhan se kokoomukselle ongelma jos tavoite on saada työllisyys muiden pohjois-maiden tasolle!Pitäisi saada tuoda halpatyövoimaa kehitysmaista tekemään töitä ruokapalkalla passi takavarikossa!
Hyviä tavoitteita mutta eivät toteudu jos SDP on hallituksessa jossa on yksikin oikeistopuolue, nykyhallituksessa on nähty ettei veropohjan tilkitseminen onnistu kun kepu jarruttaa, kyse on siis verovapaista osingoista.
Lisäksi ns humanistiset tavoitteet eivät onnistu jos SDP joutuu hallitukseen oikeistolaisten kanssa, nyt on esim. vesitetty saamelaislaki kepun toimesta, RKP olisi sen hyväksynyt.
Täyttä asiaa kirjoituksesi.
Suurkiitos hyvästä aloituksesta.
Mutta Sanna Marin on sentään hyvännäköinen nainen.
Mitä yrität sanoa?
Lisää veroja nostaa
Pieni ilotalo preerialla esittää
Heikolta vaikuttaa, Marinilla on hänen omien sanojen mukaan halua kasvattaa valtionvelkaa lisää varmaan samat 40 miljardia. Ehkä enemmänkin kun uudet velat ovat korkokannoiltaan jo aika järeitä. Tämän vuoden 2,5 miljardia pelkkiin korkoihin kasvaa miljardilla per vuosi muutaman seuraavan vuoden ajan ainakin.
Se on hinta velasta jota sosialistien mukaan ei tarvitse maksaa takaisin. Tämän vuoden korkokulut ovat suuruudeltaan monen vuoden poliisitoiminnan koko kustannus..
Luokkataisteluako se että arvovalintana ottaa mieluummin veropohjan laajentamisen kuin leikkaa köyhiltä ja pienituloisilta sekä romuttaa työntekijöiden työsuhdeturvaa?
Eduskuntavaaleissa edessä arvovalinta valitako kokoomuksen ja kepun ”oikeistovaihtoehto”, joka tarjoaa ”kurjistamista ja leikkauksia” vai sosiaalidemokraatien vaihtoehto, joka tarjoaa ”kasvua ja toivoa”.